Korkopolitiikan kyseenalaiset vuosikymmenet
Heikki Ikonen kirjoitti viime viikolla täällä: ”Kun nyt Yhdysvaltojen Fed lopulta aloitti ohjauskoron laskut epätavallisen rivakasti 50 korkopisteellä eli 0,5 prosenttiyksiköllä, osoittaa se hermostumista.
Myöhästyikö Fed, jota jo laki edellyttää tavoittelemaan paitsi hintavakautta myös maksimaalista työllisyyttä? Jos taantuma tosiaan jo painaa päälle, olisi löyhääminen kannattanut aloittaa aiemmin – koska se vaikuttaa aina viiveellä, melko hitaallakin.”
Olen samaa mieltä, mutta aloitan paljon kauempaa. 2001 terrori-iskut USA:ssa saivat aikaan korkojen painamisen alas. Kun tuottoa ei saanut bondeista, kiinnostus kohdistui yliriskisiin instrumentteihin, jotka aiheuttivat ns. finanssikriisin ja tämän jälkeen korkoalennus vain jatkui.
Olen 2000-luvulla elänyt tunteessa, että JOS maailmassa on joskus jotain järkeä ollut (kyseenalaista), niin ainakin se on häipynyt putinien ja trumpien mukana. Rahalla on aina oltava hinta, ja nollakorot rikkoivat talouden logiikan ja vuosisataisen tradition. Menettelyssä on yhtä paljon järkeä, jos rakennusinsinööri jättää painovoiman huomioimatta laskelmissaan. Nollakorkoja tuettiin siten, että keskuspankit ostivat valtion obligaatioita, toimi jota Sauli Niinistö toistuvasti kritisoi.
Olen itse ollut aina keynesiläinen, siinä on vain se ongelma, että talouden tila pitäisi tiedostaa. Matti Vanhanen puhui jakovarasta juuri, kun suuret ikäluokat alkoivat jäädä eläkkeelle.
2000-luvun ongelma on EU:ssa ollut väestön ikärakenne, asia, jonka tilastoissa on esim. Suomessa nähnyt jo 1970-luvulla. Jos halua olisi ollut, ratkaisuja olisi ollut aika pohtia ja toteuttaa vuosikymmeniä.
Alhaiset korot ja runsas likviditeetti ei ole ollut mikään ratkaisu. Raha on siirtynyt finanssisijoituksiin, ei tuotannollisiin investointeihin.
Kuvaan rahapolitiikkaa kahdella vertauksella. Auton ajaminen pelkällä kaasulla ja jarrulla ilman rattia on mahdotonta.
Ja korkeasti oppineilla ihmisillä on horjumaton usko dogmeihinsa ilman kosketusta arkiseen reaalimaailmaan.
George Washington sai 67 v. iässä tavallisen vilustumisen, jota hoidettiin pumppaamalla 10 tunnissa 3,75 litraa verta pois. (Suomen kielen sana kuppaus ei ole täsmällinen, oikeampi on ”suonen iskentä”.) Hoito oli oppien mukainen, mutta tauti muka liian ankara. Lääkäreitten ammattitaitoa ei sopinut epäillä.
Juuri näin rahapolitiikkaakin on tehty. Kun 1 % korko ei elvyttänyt, sitä alennettiin edelleen. Tämä tie tuli loppuun maaliskuussa 2022 enkä usko siihen enää palattavan.
Ja jos pohditaan, miten lasku olisi nyt pitänyt aloittaa, arvioin itse etukäteen, että 0,25% olisi vain kiihdyttänyt spekulointia seuraavasta laskusta, siinä mielessä 0,5% oli looginen.
Olen Juhan kanssa pääpiirteittäin mieltä siitä isosta asiasta, että rahalla pitää olla merkittävä hinta. Muuten erityisesti reaalitalous kusee. Finanssimarkkinat tykkää halvemmasta rahan hinnasta ja tämä virtuaalitalous porskuttaa. Valitettavasti tämän virtuaalitalouden suuri osuus on osittain pois reaalitaloudesta, kuten tuottavista reaalitalouden investoinneista. Yksi esimerkki on, että oletetaan oman asunnon hinnan nousevan vuodessa (ilman remontteja) 5%:ia inflaation olevan 2%. Tällöin hinta on noussut 3%:ia, vaikka asunnon todellinen arvo ei ole noussut ollenkaan. Tämä virtuaalitalous näkyy vielä paremmin mm. osakemarkkinoilla, joilla hinnat voivat nousta, vaikka tulokset pienenisivät.
Sitten on otettava kiinni parista väärästä väittämästä, joista ensimmäinen on lainaus Heikki Ikoselta:
”Kun nyt Yhdysvaltojen Fed lopulta aloitti ohjauskoron laskut epätavallisen rivakasti 50 korkopisteellä eli 0,5 prosenttiyksiköllä, osoittaa se hermostumista.” Miten niin epätavallisen rivakasti? 1990-2024 on alkanut 10 koronlaskusykliä, joista 6 nykyinen mukaanlukien on alkanut 50 korkopisteellä. 25:llä korkopisteellä on alkanut 4 sykliä. Näistä jälkimmäisistä sykleistä kolme oli 1990-luvulla. Lähde:
https://www.forbes.com/advisor/investing/fed-funds-rate-history/
Toinen omituinen väite tulee Juhalta:
”2001 terrori-iskut USA:ssa saivat aikaan korkojen painamisen alas.” Ei tätäkään voi suoraan hyväksyä, koska ennen noita iskuja Fed oli laskenut ohjauskorkoaan 300 korkopistettä ja niiden jälkeen se laski sitä vielä 175 pistettä. (sama lähde kuin edellinen)
Jos haluaa saada lisäfaktoja koronlaskujen tai nostojen vaikutuksista niin niitä saa seuraavasta linkistä: Suosittelen sitä erityisesti kaikille Fed-uskovaisille, mutta se sisältää tärkeätä tietoa myös muille.
https://www.youtube.com/watch?v=RpuuRS6mkx8
-Tommi T
Hyvää tekstiä molemmilta.
Haastan tähän väliin toteamalla, että meidän koko rahajärjestelmä perustuu siihen, ettei rahalla ole ns. oikeaa hintaa, vaan se tahallaan lasketaan alle inflaation. Tämä pakottaa ne joilla on rahaa investoimaan tai muutoin he häviävät rahat suoraan rahaa lisääville instituutioille (valtiollisille toimijoille / pankeille). Jos koroista saa enemmän kuin tuottaviin töihin panostamisista niin ohjaisi tämä merkantilismiin ja deflaatioon, jotka ovat vielä pahempia kuin nykyinen ”järjettömyys”. Trumpit ja Putinit ovat sitten pikemminkin seurauksia tästä sekasorrosta, eivät niinkään sen pääarkkitehteja.
Kun rahajärjestelmän päälle laitetaan demograafiset ongelmat sekä vapaasta maailmankaupasta mahdollinen siirtyminen takaisin real politic tyyppiseen maailmaan, on nykytilanteen jatkuminen aika heikoilla. Nykytila kuitenkin pyritään pitämään toiminnassa niin kauan kuin mahdollista eli käytetää samaa lääkettä niin kauan kunnes kone hajoaa. Eli rahaa tullaan painamaan lisää. Sijoittajina voimme hyväksyä nämä realiteetit ja pelata niiden mukaan.
Muuutta uskoisin että molemmat tietävät nämä ylläolevat varsin hyvin =)
Oikeastaan minun piti inflaation puuttuminen mainita, vertaisin sitä verenpaineen puuttumiseen talouden elintoiminnoissa.
Linkissä Fed luettelee syitä liialliseen alhaisuuteen, kuten ikärakenne, jakamistalous ja ”globalisaatio”. Kiinan hintakilpailukykyä ei kehdattu mainita
https://www.stlouisfed.org/publications/regional-economist/first-quarter-2018/why-inflation-so-low
Sanot: ”Oikeastaan minun piti inflaation puuttuminen mainita, vertaisin sitä verenpaineen puuttumiseen”
Olipa osuva vertaus.
Olen pari kertaa ollut sairaalassa tarkkailussa verenpaineen puuttumisen takia – sellainen tila ei ole hyvä.