Markkinoilla on säännönmukaisuutensa, ja toisaalta ne jaksavat yllättää. Jälkimmäistä osastoa edusti pörssien harvinaisen pitkä ja tasainen nousutrendi, jollaisia ei keston ja pudotusten mataluuden puolesta löydy monta vuosikymmenessäkään. Tammikuussa oli tosin pieni korjausliike, jolloin sitä tarkemmin erittelin, mutta notkahdus jäi odottamaani vaatimattomammaksi. Mutta kuten sanoin, vahva nousumarkkina ja etenkin kevät osinkoineen on trendisijoittajalle hankalaa aikaa.

Noin väkevälle rallille tuskin oli muuta syytä kuin Trumpiin kohdistunut yletön optimismi. Maailmantalous on kyllä ollut nousussa, ja kokemukseni perusteella jonkin aikaa niin jatkuukin, mutta pörssihuuma tuntui silti ylimitoitetulta. Ilmeinen syy on Trump elvytys- ja vero-ohjelmineen – vaikka niiden vaikutukset ovat epävarmat ja toteutuminen mutkien takana.

Nyt sitten markkinatkin alkoivat epäillä huuman perustaa. Toki rajujen nousujen jälkeen korjauksia tulee aina ylihinnoittelun vuoksi, tätä vain sai odottaa tavallista kauemmin. Indikaattorit ovat harvoin olleet noin huutavasti yliostetun alueella yhtä kauan. Joitakin viikkoindikaattoreita en ole nähnyt koskaan yhtä korkealla, vaikka dataa on tarjolla kymmenien vuosien ajalta. Kyllä se jokseenkin poikkeuksetta kertoo ahneuden ja optimismin polkeneen realiteettien tajun maan rakoon.

Ennen pitkää hybristä seuraa myyntipaniikki. Yleensä sen laukaisee jokin ulkoinen kriisi tai sellaiseksi kuviteltu. Ounastelin talvella Hollannin vaaleja ilmeiseksi syyksi, mutta Geert Wildersin jytky jäi – onneksi – suutariksi, eivätkä markkinat olleet moksiskaan. Fedin odotettu koronnostokin meni haukotellen, edes dollarin keskipitkä laskutrendi ei taittunut kuin muutamaksi minuutiksi.

Droppi iski vasta nyt, tällä kertaa ilman kummempaa ulkoista syytä. Ranskan vaalitkaan eivät käy sellaisesta, koska eurofiili Emmanuel Macron kiskoo keulaa Marine Le Peniin, joten EU tai euro ei ole uhattuna kuten joku viikko sitten.

Kuvaavaa markkinoiden toiminnalle joka tapauksessa on, että sentimentin kääntyessä pörssissä se iskee jokseenkin kaikkiin osakkeisiin. Pohjoismaiden satojen osakkeiden joukosta ei montaa nousijaa löydy, sukellukset taas voivat yltää kymmeneen prosenttiin muutamassa päivässä jopa kuukausien uneliaan liikkeen jälkeen.

https://www.nordnet.fi/mux/web/marknaden/kurslista/aktier.html?marknad=Norden&Sverige=on&Finland=on&Norge=on&Danmark=on&large=on&mid=on&small=on&sektor=0&subtyp=price&sortera=aktie&sorteringsordning=stigande

Haasteistaan huolimatta tässä on trendisijoittamisen ydin. Ostot kannattaa lähtökohtaisesti ajoittaa aina myyntipaniikkeihin riippumatta siitä, hankkiiko yksittäisiä osakkeita vai indeksejä. Kun pelko valtaa markkinat, kaikki menee myyntiin, olkoon yhtiö kuinka erinomainen ja innokkaita ostokehotuksia analyysitaloilta saanut. Ilmiö on ylihistoriallinen, ja se toistuu vähintään muutaman kerran joka vuosi.

Mutta ei sen hyödyntäminen toki helppoa ole. Paniikkeja odottavalla on oltava käteistä. Myyntien ajoituksen on osuttava riittävän hyvin. Ja tietysti ostojenkin. Trendit yllättävät helposti kestollaan. Nousun jatkuessa mikään ei näytä sitä katkaisevan. Ja kohta perään lasku painaa päälle niin ilkeästi, että pessimismi tuntuu pohjattomalta.

En usko keskipitkän trendin vielä olevan ohi. Odotan pudotuksen jatkuvan, joskin tietysti nousupuuskien ryydittämänä. Tämä ryntäys tuskin viikon loppuun asti kestää ilman korjausta ylös. Takana on kuitenkin niin kuuma ralli, että notkahdus voi olla yhtä yllättävän kiivas kuin nousukin.

Ja pörsseissä tyypillisesti vaisu kesäkin kurkistelee jo nurkan takana. Olisi aika loogista, että edessä on usean kuukauden tahmea jakso jo toista vuotta kestäneen kiivaan nousumarkkinan jälkeen. En nyt kuitenkaan kauemmas kurkistele, vaan syynään hetkeä, jolloin tämä keskipitkä trendi on käsittääkseni pohjassa. Palaan asiaan.