ETLA:n tutkimuksen mukaan mediaanipalkkainen (3400€ /kk) suomalainen joutuu maksamaan liki 70% veron jokaisesta lisäeurosta. ETLA:n mukaan veroaste on niin korkea, että jokainen veronkiristys vähentää työn tekemistä niin paljon että valtion saama verokertymä pitkällä aikavälillä pienenee.

Laffer käyrä kertoo, millä veroasteella saavutetaan maksimi verokertymä

Niinsanottu Laffer käyrä (kuva yllä) kertoo, että valtion verotulot kasvavat kun veroprosenttia kiristetään, mutta vain tiettyyn rajaan saakka. Tuon rajan jälkeen työnteko vähenee jokaisen veronkorotuksen seurauksena niin paljon että itse asiassa verotulot pienenevät. Työnteko lakkaa kokonaan kun veroprosentti saavuttaa 100%.

Etla on tutkimuksessaan arvioinut, että suomalaisessa yhteiskunnassa verotulojen huippu saavutetaan lyhyellä tähtäimellä kun veroposentti on 67%. Pitkällä tähtäimellä tuo huippu on alempana, kenties noin 50% tuntumassa.

Etla tutkimuksen mukaan olemme siis jo pitkään olleet alueella, jolla verotulot vähenevät kun veroja lisätään. Mediaanipalkkaisen ihmisen lisätulojen verokuorma on lähellä 70% tasoa ja tämä on liikaa.

Ihmisten maksimaalinen hyvinvointi saavutetaan jo ennen Laffer käyrän huippua

Laffer käyrän huippu kertoo millä veroasteella saavutetaan valtiokoneiston maksimaalinen hyvinvointi (maksimaaliset verot). Kansalaisten maksimaalinen hyvinvointi saavutetaan alemmalla veroasteella.

On tehokkaampaa tuottaa tiettyjä palveluita julkisen keskitetyn koneiston avulla. Niinpä kansalaisten hyvinvointi aluksi kasvaa reipasta vauhtia, jos veroastetta nostetaan 0% tasolta ylöspäin. Työnteko ei vielä vähene niin kauan kuin verot ovat kohtuullisia ja kaikenkaikkiaan kansalaisten hyvinvointi kasvaa. Maksimaalinen hyvinvointi ja elintaso saavutetaan pienemmällä veroasteella kuin mitä kansalaisten aivan maksimaalinen verottaminen tarkoittaa. ETLA:n tutkimus ei analysoi millä veroasteella suomalainen yhteiskunta saavuttaisi maksimaalisen hyvinvoinnin.

Laffer käyrän huipun menestyksekäs ohittaminen edellyttää pakkokeinoja

Suomi on ETLA:n mukaan Laffer käyrän huipun oikealla puolella ja työntekoon liittyvän verokuorman lisääminen vähentää merkittävästi työntekoa. Jopa niin paljon että verotulot pitkällä tähtäimellä pienenevät.  Mutta on yhteiskuntia ja yhteisöjä, jotka ovat pystyneet vastaavassa tilanteessa toimimaan. Positiiviset keinot on kuitenkin käytetty siinä vaiheessa kun rahalliset kannusteet (palkan kohoaminen) eivät kiinnosta.

Joskus näitä Laffer käyrän huipun oikealla puolella olevia yhteiskuntia kutsutaan pilkallisesti piiskaaviksi orjayhteiskunniksi. Orjayhteiskunnan optimi olisi Laffer käyrän huippu. Silloin alamaisista otetaan kaikki irti mitä saadaan, eikä tarvitse käyttää pakkokeinoja. Mutta rangaistuksia ja pakkokeinoja tarvitaan, jos mennään Laffer käyrän huipun oikealle puolelle.  Tämä on tilanne esimerkiksi erilaisilla pakkotyöleireillä.

Viisas hallitsija tai edes orjatilan omistaja ei ylitä Laffer käyrän huippua sen oikealle puolelle.  On paljon helpompaa ja mielyttävämpää hallita, jos voi käyttää positiviisia kannustimia.

ETLA pitää työn verotusta aivan liian korkeana

”Rajaveroasteet saattavat merkittävästi heikentää Suomen taloudellista toimeliaisuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Erityisesti korkean tuottavuuden työntekijöiden osalta kireiden marginaaliveroasteiden haittavaikutukset ovat aiemmin arvioitua suuremmat. Kireä työn verotus vaikuttaa negatiivisesti aineettomiin investointeihin ja työntekijöiden urakehityksiin.”

– Perinteisen mikrotaloudellisen veroanalyysin ongelmana on, ettei se huomioi riittävästi verotuksen pitkäaikaisia ja laajempia kansantaloudellisia vaikutuksia. Suomessa varsin vähälle huomiolle on jäänyt, että ylimpien tulojen verotuksesta on tehty viime vuosina runsaasti tutkimusta myös makronäkökulmasta. Voi perustellusti kysyä, onko makrotaloudellisen näkökulman puuttuminen antanut liian ruusuisen kuvan verotuksen vaikutuksista, huomauttaa Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Tutkimuksen ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi (vas), Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki ja Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.