Käyn tässä kirjoituksessa läpi niitä periaatteita, joilla yhtiö valikoituu analysoitavaksi Jyrkin listalle. Prosessi on käynnistynyt kevään aikana ja kymmenkunta uutta yhtiötä on lisätty analyyseihin ja samalla olen poistanut heikoimpia yhtiöitä. Uskoisinkin, että ajan mittaan analysoitavien yhtiöiden lista uudistuu melkoisesti laadukkaampien yhtiöiden vallatessa tilaa heikompien tieltä.

1. Potentiaalisten yhtiöiden automaattinen suodatus

Tavoitteena on löytää laadukkaita ja kasvavia yhtiöitä, jotka ovat osoittaneet tuloksentekokykynsä.

Etsintä lähtee liikkeelle aineiston automaattisesta suodatuksesta. Blogaaja Mikko on kerännyt tietokantaansa tilinpäätöstietoja käyttäen tietokoneluettavia XBRL- ja ESEF-aineistoja. Suodatus kohdistuu noin 6 000 – 8 000 eurooppalaiseen ja pohjoisamerikkalaiseen yhtiöön.

Lisäksi olen manuaalisesti silmäillyt yhtiöitä läpi Börsdatan avulla.

Fokus on seuraavissa tekijöissä:

• Vuosittain kasvava liikevaihto
• Korkea liiketulosmarginaali
• Korkea pääomien tuotto
• Alhainen velkaisuus
• Riittävä markkina-arvo (yli 500 – 1000 mEUR)

Näiden tulisi olla vahvalla tasolla vuodesta toiseen. Iso kuva ratkaisee eikä yksittäinen heikko vuosi (esim. pandemiavuosi 2020) anna suoraan aihetta yhtiön ohittamiselle.

2. Manuaalinen tarkistus

Ensimmäisen vaiheen jälkeen kasassa on 200 – 300 yhtiöitä. Tämän jälkeen

• tarkistan yhtiön muut fundamenttitiedot (esim. taseen liikearvon määrän) sekä tietolähteiden tietojen oikeellisuuden
• tarkistan, ettei yhtiö ole suunnittelemassa tai läpikäymässä isoa yhtiöjärjestelyä
• arvioin yhtiön tuloksen ennustettavuutta
• arvioin yhtiön kasvumahdollisuuksia ja kilpailukyvyn kestävyyttä
• tarkistan, että osake on riittävän likvidi (päivävaihto yli salkun kokonaisarvon)

Fokus on oikeastaan siinä, että löytyykö jotain sellaista, jonka takia en haluaisi sijoittaa yhtiöön.

Karsin pois myös

• pankit, sillä listalla on jo 5 pankkia Suomesta ja Ruotsista – enkä halua arvioida esim. belgialaisen pankin taseen kuntoa
• kiinteistöyhtiöt, sillä en osaa arvioida kiinteistöjen arvonnousua, jolla on merkittävä vaikutus raportoituun tulokseen
• raaka-aine-, energia- ja utility-yhtiöt, sillä näiden tuloskunto seuraa monesti jonkin raaka-aineen maailmanmarkkinahintaa tai yhtiöt ovat tiukan sääntelyn kohteena

3. Syvällinen analyysi

Moni tyytyisi sijoituspäätöstään tehdessä edellisiin vaiheisiin, mutta nyt vasta itse käärin hihat ja teen syvällisen analyysin.

Luen yhtiön vuosikertomuksen ja pyrin ymmärtämään sen, mitä yhtiö oikeasti tekee, mistä toiminnoista (segmenteistä) ja maanosista liikevaihto ja tulos muodostuu. Lisäksi kerään tilinpäätöksen (tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma) tietoja 10 vuodelta.

Näiden avulla teen ennusteet seuraavalle 7 vuodelle ja pyrin varsin konservatiivisiin ennusteisiin ja skenaarioihin. Teen ennusteet itse ja en käytä analyytikoiden ennusteita, sillä näiden ennusteet ovat usein turhan optimistisia.

Syvällisessä analyysissä (eli Jyrkin listalla) on kerralla noin 100 – 130 yhtiötä, jota seuraan aktiivisesti. Mikäli yhtiön laadulliset tekijät eivät enää täyty, niin yhtiö putoaa seurannasta.

4. Yhtiöiden paremmuusjärjestys

Lopuksi syvällisessä analyysissä olevat yhtiöt laitetaan järjestykseen seuraavien tekijöiden perusteella:

• Nykyhetken sijoitetut varat
• Ennustettu vapaa rahavirta
• Sijoitetun pääoman tuotto
• Osinkojen kehitys
• Osinkojen suhde vapaaseen rahavirtaan
• Alhainen nettovelkojen takaisinmaksuaika

Näitä on kuvattu tarkemmin kirjoituksessa Esittely: Jyrkin listan mallisalkku

Mallisalkkuun ostetaan järjestyksessä parasta 10 yhtiötä (15 yhtiötä 27.6.2025 alkaen).

Muutama esimerkki

Esimerkeissä esitetyt tiedot eivät ole sijoitussuosituksia eikä niitä pidä sellaiseksi tulkita. Sijoittajan ei tule perustaa omia osakekauppojaan näihin tietoihin ja hänen tulee aina tarkemmin tutustua yhtiöön ja sen tilanteeseen, ja tehdä tämän tutkimustyön perusteella varsinaiset sijoituspäätökset.

Lisäksi ennustaminen on vaikeaa ja varsinkin nyt, kun tullisodan johdosta tilanne muuttuu lähes päivittäin. Siksi tekemiini ennusteisiin tulee suhtautua kriittisesti ja varauksella.

Vastikään uutena mukaan tullut OEM International (SWE) täyttää mielestäni em. laadulliset valintakriteerit. Sen liikevaihto on kasvu-uralla, marginaalit ovat tasaiset ja ennustettavia, yhtiö on nettovelaton (gearing < 0) ja pääomat tuottavat hyvin (ROC 25 – 35 prosentissa). Lisäksi osinko on kestävällä tasolla tulokseen ja vapaaseen rahavirtaan nähden.

Harley-Davidson (USA) on puolestaan yhtiö, joka ei mielestäni täytä laadullisia kriteerejä ja siksi se on poistumassa analyyseistä. Sen liikevaihto kehittyy nihkeästi, tulosmarginaalit ovat paineessa kovan kilpailun johdosta, sijoitetun pääoman tuotto (ROC) on heikolla tasolla, velkaa on paljon…

Kuvien lähteet:
https://pixabay.com/fi/photos/tarkistuslista-lista-k%C3%A4si-kyn%C3%A4-1919292/
https://pixabay.com/fi/illustrations/esitys-infografia-powerpoint-6114321/