Hallituksen tällä viikolla eduskunnalle antamat veromuutosehdotukset yksinkertaistavat ensi vuoden alusta alkaen verotusta. Suurempia lahjoja voi antaa ja suurempia perintöjä voi saada ilman verosanktiota, ruuan arvolisävero pienenee ja verosta tehtävien vähennysten kirjoa karsitaan (työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksu, työsuhdepyörä ja työhuone eivät enää ole vähennyskelpoisia).

Enemmän lahjoja ja perintöä verovapaasti

Hallitus esittää, että lahjojen ja perintöjen verovapaata osuutta nostetaan. Ensi vuodesta lähtien yksityishenkilö voisi lahjoittaa toiselle henkilölle verovapaasti 7 499 euroa kolmen vuoden välein. Tällä hetkellä verovapaa määrä on 4 999 euroa.

Hallituksen esityksen mukaan perinnöstä ei tarvitsisi maksaa veroa, jos perittävän omaisuuden arvo on alle 30 000 euroa. Verovapaa osuus on perijäkohtainen eli jokainen perijä maksaisi perintöveroa vasta perinnöstä, jonka arvo on vähintään 30 000 euroa. Tällä hetkellä raja on 20 000 euroa. Verovapaan perinnön määrä määräytyy sen mukaan, milloin perittävä on kuollut.

Hallitus ehdottaa myös, että perintöveron viivästyskorkoa alennetaan. Korko määräytyy Suomen Pankin vahvistaman viitekoron mukaan, johon lisättäisiin jatkossa kaksi prosenttiyksikköä nykyisen 3,5 prosenttiyksikön sijaan.

Muun muassa ruuan arvonlisävero laskee 14 prosentista 13,5 prosenttiin

Hallitus esittää, että 14 prosentin alennettua arvonlisäverokantaa alennetaan 13,5 prosenttiin.

Muutos koskisi tuotteita ja palveluita, joista tällä hetkellä maksetaan arvonlisäveroa 14 prosenttia, kuten elintarvikkeita, ravintola- ja ateriapalveluja, urheilu- ja liikuntapalveluja, pääsyä kulttuuri- ja urheilutapahtumiin, kirjoja, lääkkeitä, henkilökuljetuspalveluja sekä majoituspalveluja.

– Hallituksen esityksessä on arvioitu, että jos esitetty veronalennus siirtyy täysimääräisesti hintoihin, muutoksen kohteena olevien tavaroiden ja palvelujen kuluttajahinnat laskisivat 0,44 prosenttia. On kuitenkin epävarmaa, miten yritykset hinnoittelevat tuotteet ja palvelut veronalennuksen jälkeen, sanoo Verohallinnon johtava asiantuntija Mia Keskinen.

Veroista tehtävien vähennysten kirjoa karsitaan

Työmarkkinajärjestön jäsenmaksua ei enää saa vähentää

Hallitus esittää myös, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja ei voisi enää vähentää verotuksessa. Vuonna 2023 yli 2 miljoonaa henkilöä sai työmarkkinajärjestöjen ja työttömyyskassojen jäsenmaksuista verovähennystä yhteensä 580 miljoonalla eurolla.

– Lakiesityksen mukaan työttömyyskassan maksut saisi kuitenkin myös jatkossa vähentää verotuksessa. Työttömyyskassat ilmoittavat nämä Verohallinnolle jatkossakin vuosi-ilmoituksella, jolloin ne tulevat valmiiksi henkilöiden esitäytetyille veroilmoituksille, Keskinen sanoo.

Työsuhdepyöräedun verovapaus poistuu

Työsuhdepyöräetu ei jatkossa olisi työntekijälle verovapaa. Tämä koskee työsuhdepyöriä, joista on sovittu 24.4.2025 tai sen jälkeen.

Jos työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet työsuhdepyöräetuun 23.4.2025 tai sitä ennen, pyöräetu säilyy hallituksen esityksen mukaan verovapaana sopimuskauden loppuun saakka, kuitenkin enintään viisi vuotta edun käyttöönotosta.

Palkansaajien työhuonevähennys poistuu

Hallitus esittää, että palkansaajien työhuonevähennys poistetaan. Tämä tarkoittaa, että työhuonevähennystä ei voi enää hakea, jos tekee töitä kotona tai vapaa-ajan asunnolla. Vuodelta 2023 työhuonevähennystä haki liki 400 000 henkilöä ja sitä myönnettiin 343 miljoona euroa.

– Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, työhuonevähennystä ei enää voi lisätä vuoden 2026 verokortille. Sen sijaan vuodelta 2025 työhuonevähennystä voi vielä hakea esitäytetyllä veroilmoituksella, joka täytetään keväällä 2026, sanoo Verohallinnon johtava asiantuntija Mia Keskinen.

Palkkatuloja saaville myönnetään kuitenkin myös jatkossa automaattisesti 750 euron suuruinen tulonhankkimisvähennys. Jos tulojen hankkimisesta aiheutuvat kulut, kuten ammattikirjallisuus tai etätyöläisen nettiyhteyden maksu, jäävät alle 750 euroon vuodessa, kuluja ei kannata lisätä verovähennyksiin.

Kuva Ribhav Agrawal Pixabaystä