Puolustusvalmiudesta
Kun Saksa 1940 hyökkäsi Tanskaan, tilanne kävi niin kriittiseksi, että Köpiksen edessä olevassa kuvan rannikkolinnakkeessa komentaja päätti ampua oikein VAROITUSlaukaisun. Miehistö ei osannut ladata tykkiä, joten tekemättä jäi sekin eikä tullut ampujille kuulovaurioita.
Historiassa on hyvin paljon ikäviä asioita, joita kukaan ei välitä muistella. Ehkä Tanskassa olisi kuitenkin sopivaa viettää 9.4. putkeen jääneen varoituslaukauksen vuosipäivää, niin jotain oppisivat.
Tanskan suurimman lentotukikohdan päällä on joittenkin mukaan lennellyt jotain ja poliisi on hälytetty apuun.
Herää pari kysymystä:
-mitä virkaa Tanskan ilmavoimilla on?
-miten poliisi aikoo toimia, laittaa sakkolapun tuulilasiin, vai?
Tuolla kuvan linnakkeella (Middelgrundsfortet) oli aikoinaan Hawk it-ohjuksia, mutta ne on tietysti hävitetty. Esim. Ruotsilla ko. ohjuksia yhä on, samoin Ukrainalla.
_________________________________________________________________________________
Vuonna 1977 Seutulan lentokentälle kaapattiin NL:sta Tupolev-matkustajakone. Suomalaiset raahasivat heti paikalle it-tykkejä asemiin, jotka puolestaan oli kaivettu jo vuosia aiemmin. – Samanlaisia asemia oli esim. Turun lentokentän lähistöllä ainakin vielä 1980-luvulla.
It-tykit eivät olleet estämässä koneen lähtöä, vaan kyseessä oli harvinaisen selvä viesti, että NL:n ei sopinut lähettää apujoukkoja paikalle, sitähän suurlähettiläs Stepanov tyrkytti.
Tuota aikaa on kuvattu sanomalla, että ”kansakunta oli rähmällään”. Rähmällään olo ilmeni siinä, että joka viikko joku tyhjäntoimittaja ei ilmoittanut, että ”ihan just kohta ollaan oikein vihaisia”,vrt. Toisaalta jaos NL:ssa valmistettuja Sergei-tykkejä valmiissa tuliasemissa oli viesti, jota Stepanovkin ymmärsi. Hän tosin ymmärsi täydellisesti suomeakin.
Kuvan lähde (muokkaus JV)
Olin yksi niistä jotka saivat vuonna 1980 hieman harjoitella noiden mainitsemiesi Sergei tykkien käyttöä. Meille tuotiin sellainen näkyvästi pihatantereelle.
Minulla oli silloin sellainen käsitys että Suomessa olisi oltu jotenkin huolissaan itäblokkiin kuuluvan Puolan tilanteesta. Gdanskin telakalla kytevä solidaarisuus ammattiliike oli silloin haastamassa Puolan kommunistihallinnon auktoriteettia. Silloinen käsitykseni perustui varusmiehen aika lailla sattumanvaraiseen tietoon maailmanpoliittisen tilanteen nyansseista.
Me oltaiiin saatu pateja ilmaan. Ei olisi putkeen jäänyt. Kova olisi ollut pauke, mutta ei me niillä olisi mihinkään lentävään osuttu.
Samaisiin laitteisiin on myöhemmin tietääkseni asennettu automaattikoneistot jotka osaavat ampua oikeaan ennakkoon ja osaavat muutenkin sitä härveliä sujuvasti tutkan ohjaamana suunnata.
Sitä päivää odotellessa, kun Tanskan ilmavoimat ampuu Köpiksen lentokentän yllä kaartelevia aseistamattomia lennokkeja – ihan sama millä aseella.
Ei kai se haittaa, jos osuu muutamaan siviilihenkilöön ja vielä useampaan muuhun siviilikohteeseen siinä samalla?
Itänaapuri tietysti luottaa juuri tähän, että länsimailla ei ole normaalioloissa perinteisiä keinoja tällaiseen puuttumiseen.
Ehkäpä ukrainalainen dronentorjuntaryhmä tuo tanskalaisille uusia keinoja? Ja toivottavasti suomalainen iskuryhmä on paikalla enemmän oppia ottamassa (ukrainalaisilta siis, ei tanskalaisilta) kuin pätemässä.