Aalto-yliopisto on ollut mukana mittaamassa eri maissa tapahtunutta tuloerojen muutosta
Tuloeroja mittaa niinsanottu gini mittari (alla oleva kuva gini mittarista on viitteellinen, mutta antaa silti jotain käsitystä tilanteesta). Äärimmäisyydet ovat tyypillisesti haitallisia ja estävät kehitystä. Liiallinen tulojen tasajako johtaa työn ja eteenpäinpyrkimisen välttelyyn ja taas äärimmäinen epätasapaino johtaa siihen että kuluttava luokka on kapoinen eikä laajamittaista tuotantoa sen takia synny.
Tuloerot määräytyvät markkinataloudessa ihmisten ja tehtävien erilaisten tuottavuuserojen ja kunkin yksilön tekemän työn määrän mukaisesti. Vähempiosaisista huolehditaan järkevästi mitoitettujen tukien avulla.
Aalto-yliopiston professori Matti Kummu on koonnut aineiston tuloerojen kehityksestä välillä 1990-2023 (kuva yllä). Tuloerot ovat yleisesti ottaen pienentyneet siellä, missä ne ovat olleet liian korkeita (esim. etelä-Amerikassa) ja kasvaneet siellä missä tulojen tasajako on ollut haitallisen suurta (esim. Ruotsissa ja Euroopassa).
“Keräämämme aineisto mahdollistaa huomattavasti yksityiskohtaisemman tarkastelun verrattuna aiempaan maatason dataan. Voimme porautua eroihin maiden sisällä ja tarkastella tuloerojen kehitystä esimerkiksi maakuntien tai osavaltioiden tasolla. Monissa maissa tuloeroihin liittyvät trendit jäävät piiloon, jos tarkastelemme vain kansallisen tason dataa”, kertoo tutkimuksen toinen pääkirjoittaja, professori Matti Kummu Aalto-yliopistosta.
Tutkimus julkaistiin Nature Sustainability -tiedelehdessä 5. joulukuuta. Globaali aineisto vuosilta 1990–2023 on avoimesti saatavilla, ja tuloksia voi myös tutkia vuositasolla verkkotyökalussa. Aineistoja on mahdollista tarkastella tarkemmin alueittain sekä ladata jatkoanalyyseja varten.
Lisää tietoa:
