Ajattele itse
Niin yksinkertainen lause ja silti vaikea toteutettava. Useat uskovat järkevyyteensä enemmän kuin pitäisi. Tai oikeastaan lähes kaikki. Kuulun itsekin tähän ryhmään. Pelkkä asian tiedostaminen helpottaa puutteidensa ymmärtämistä. Elämme maailmassa, jossa tiedonsaantimme on räjähdysmäisessä kasvussa. Mitä nopeammin tietomäärät kasvavat sitä nopeammin illuusiomme ymmärtämisestä myös kasvavat. Todellisuudessa vain tiedonmäärä kasvaa, sen ymmärtäminen ja hallitseminen vähenee. Meillä on rajallinen määrä aivokapasiteettia käytössä. Hukkaamme sitä koko ajan enemmän.
Tässä kirjoituksessa mietin mitä tämä tarkoittaa sijoittamisen kannalta. Keskityn sijoittamiseen, koska asiaa on pakko rajata. Sijoittamisella tarkoitan useamman vuoden tähtäintä. Osittain samat asiat varmasti sopivat myös niin lyhytaikaiseen vedonlyöntiin kursseista kuin muuhunkin elämään. Olen vuosia aiemmin yrittänyt harjoittaa lyhyempiaikaista kaupankäyntiä. Sain turpiini, mutta en onneksi pahemmin. Menetelmäni oli lähinnä arvaamista. En tiedä omia kokemuksiani enempää lyhyen tähtäimen kaupankäynnistä. Joku palstaa seuraava voi varmasti valaista muita paremmin näistä asioista.
Pitkän aikavälin kaupankäynnissä suurin osa saamastamme tiedosta on kohinaa, jota ei pitäisi noteerata. Meidän tulee välttää turhaa tietoa, koska kaikki saamamme tieto vaikuttaa meihin ainakin alitajuisesti. Teemme 2000-10000 päätöstä joka päivä. Suurimmalla osalla niistä ei ole merkitystä. Suurin osa päätöksistä tehdään alitajuisesti. Teemme sijoituspäätöksiä paljon harvemmin. Tästä huolimatta jokainen tiedonjyvänen vaikuttaa meihin ja osa niistä vaikuttaa sijoituspäätöksiimme.
Meidän pitää keskittyä saamamme tiedon laatuun ja siihen kuinka käsittelemme tietoja. Erilaisten tiedonlähteiden määrä on lähes rajaton. Sosiaalinen media, televisio- ja radiouutiset, keskustelumme muiden kanssa ja monet muut vaikuttavat. Emme käsittele niistä suurinta osaa tietoisesti. Keskitymme googlaamaan vastauksia ajattelematta niiden todenmukaisuutta tai sitä ymmärrämmekö lukemaamme. Emme opi niin syvällisesti asioita, koska käsittelemämme tietomäärä on liian suuri, jotta voisimme edes ymmärtää kaiken.
Meillä on mahdollisuus päästä salkunhoitajien ja huippusijoittajien jakamiin tiedonpalasiin sekä heidän tekemiin sijoituspäätöksiin käsiksi. Pankkiiriliikkeiden analyytikkojen jakamat tiedonmuruset suositushinnoista eri osakkeille on usein saatavissa heidän jakamiensa uutiskirjeiden myötä jopa päivittäin. Internetin aikakaudella on myös helppo seurata huippusijoittajien tekemiä ostoja ja myyntejä seuraamalla sisäpiirikauppoja, lukemalla niistä Internetin uutissivustoilla tai heidän tarjoamista lyhyistä tietopurskeista sosiaalisesta mediasta. Tästä hyvänä esimekkinä oli Carl Icahnin ilmoitus Applen osakkeen aliarvostuksesta ja osakkeiden hankinnasta, jonka seurauksena Applen markkina-arvo kasvoi yli 10 miljardia dollaria tunnissa.
Me emme voi sijoittaa kopioimalla huippusijoittajien tekemiä osto- tai myyntipäätöksiä. Emme voi myöskään toimia pankkiiriliikkeiden osto- tai myyntisuositusten pohjalta. Me voimme yrittää ymmärtää huippusijoittajien ajattelumalleja ja ajatella kuinka voimme hyödyntää niitä sijoitustoiminnassamme. Me emme myöskään voi tehdä sijoituspäätöksiämme pankkiiriliikkeiden suositusten pohjalta. Suurin osa niistä on tehty lyhyttä aikaväliä varten. Esimerkiksi erään nimeltämainitsemattoman analyytikkotalon myynti- ja ostosuositukset ja suositushinnat on määritelty puolen vuoden aikavälille. Tiedustellessani syytä tähän aikaväliin eräs analyytikko totesi minulle näin tehtävän asiakkaiden vaatimuksien vuoksi. Kaikki eivät tietenkään toimi näin.
Pyrin välttämään turhien tietojen etsimistä. En tässä aina onnistu. Pyrin käyttämään tietolähteinä lähinnä tilinpäätös- ja kvartaalitiedotteita, joita yritykset julkaisevat. Tästä huolimatta sorrun katsomaan uutisia ja mielipiteitä yrityksistä, vaikka tiedostan sen ettei niistä ole minulle juuri hyötyä. En ole tehnyt lähiaikoina muita sijoituspäätöksiä kuin kuukausisäästämiset kehittyville markkinoille, koska en ole nähnyt lähiaikoina riittävän hyviä syitä tehdä niitä. En katso olevani pahasti muiden armoilla päätöksiä tehdessäni ja pyrin tekemään päätökset itse käyttämällä tapaani analysoida yrityksiä. Syy voi tietysti löytyä myös peilistä ja päättämättömyydestä. Totuus löytyy edeltämainittujen välimaastosta.
Pyrin hyödyntämään matematiikkaa. Senkin käytössä voi epäonnistua riittävän turvamarginaalin unohtamalla. Lisäksi analyyseja tehdessä yritän välttää osakekurssien tuijottamista. Epäonnistun tässäkin usein. Pyrin etsimään tietoa monta vuosikymmentä hyviä sijoitustuloksia tehneiden ihmisten ajattelumalleista ja tavoista lähestyä sijoittamista ja kehittämään sitä myötä prosessejani. Itse ajatteleminen ei ole helppoa, mutta sitä myötä on todennäköisempää tehdä parempia päätöksiä omista lähtökohdista kuin kuuntelemalla muita.
Jos on liikaa muiden mielipiteiden armoilla tai ei jaksa tehdä kotiläksyjään, tulee sijoittaa kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin. Tämä varmaan koskee minuakin, mutta olen peluri luonteeltani. Tämän vuoksi toiminkin osittain toisin. Oma ajattelukaan ei suojaa virheiltä, mutta sitä käyttämällä on helppo löytää syyllinen peilistä. Se on ainut paikka mistä sitä tulee etsiä.
– Tommi T
Sama on kokemus
Hyvä juttu. Olen tässä viime aikoina miettinyt paljon samaa teemaa. Jos ei halua passiiviseksi indeksisijoittajaksi niin omien aivojensa varassa on toimittava. Sekin vaatii pirusti kokemusta ja varmaan jonkun verran älliäkin. Itse olen tehnyt saman valinnan paljolti itsepäisen luonteeni takia, mutta myös siksi, että halusin kokeilla voiko niin pärjätä. Siinä tapauksessahan on aidosti riippumaton, vaikka ei se varsinainen itseisarvo ole – sama se millä pärjää. Mutta jos omin nokin niin tekee, on tukevalla pohjalla. Ja se palkitsee tosi paljon henkisestikin.
Omat kokemukset ovat tätä nykyä myönteiset monellakin tavalla. Takana on pirusti erilaisia kokeiluja päiväkaupasta alkaen. Turskaa on tullut aikanaan enemmän kuin kotitarpeiksi, mutta nykyään voin olla aika tyytyväinen tuloksiini. Tyhmä ei ole se, joka tekee virheitä, vaan se, joka ei niistä opi.
Heikki