Älykkyys, ikä ja älykkyyden osa-alueet vaikuttavat menestykseen digitalisoituvassa arkielämässä
Aalto yliopiston tutkimuksen mukaan ihmisten kognitiiviset vahvuudet määrittävät menestystä digitalisoituvassa, paperittomassa maailmassa. Ihmiset eivät ole yhdenvertaisia vaan erilaisia ja osaamisvahvuudet ovat henkilökohtaisen onnistumisen tärkeitä ohjureita.
Tutkimuksen tekivät Erik Lintunen, Viljami Salmela, Petri Jarre, Tuukka Heikkinen, Markku Kilpeläinen, Markus Jokela ja Antti Oulasvirta.
Arkielämän välttämättömistä käyttöliittymistä tulisi tehdä yksinkertaisempia
Tulos on tärkeä digitaalisen yhdenvertaisuuden kannalta, koska arkielämän käyttöliittymistä on tullut yllättävän monimutkaisia käyttää, sanoo tutkimusta vetänyt professori Antti Oulasvirta.
Juuri julkaistu tutkimus osoittaa, että älykkyys – yleiset kognitiiviset kyvyt, eli ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot, kuten havaitseminen, ajattelu ja muistaminen – ennustaa ihmisten kykyä suoriutua täysin normaaleista tehtävistä tietokoneen kanssa.
”Tutkimustuloksemme on ensimmäinen selkeä todiste siitä, että kognitiivisilla kyvyillä on merkittävä ja laaja-alainen vaikutus ihmisten kykyyn käyttää tietokonetta. Kognitiiviset kyvyt ovat yhtä tärkeä tekijä kuin aikaisempi kokemus tietokoneen käytöstä, toisin kuin aiemmin on ajateltu.” Näin tiivistää tuoreen tutkimustuloksen Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta, joka ryhmineen on laajasti tutkinut ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta.
Tutkimuksen tekivät yhteistyössä Aalto-yliopiston informaatio- ja tietoliikennetekniikan laitoksen ja Helsingin yliopiston psykologian laitoksen tutkijat. Tulos on heidän mukaansa tärkeä digitaalisen yhdenvertaisuuden kannalta, koska arkielämän käyttöliittymistä on yksinkertaisesti tullut liian monimutkaisia käyttää. Pelkkä harjaantuminen ei enää riitä, vaan älykkyydestä on tullut tietokoneiden kanssa suoriutumista ennustava tekijä.
”Selvää siis on, että yksilöiden välisiä eroja ei voida poistaa pelkästään kouluttamalla, vaan tulevaisuudessa käyttöliittymät on yksinkertaisesti tehtävä kognitiivisesti helpommaksi käyttää. Tämä ikiaikainen tavoite on jossain kohtaa unohtunut, ja kömpelösti suunnitelluista käyttöliittymistä on tullut digitaalista kuilua ruokkiva tekijä. Emme voi edistää tietokoneiden syvempää ja tasa-arvoisempaa käyttöä yhteiskunnassa, jollemme ratkaise tätä perusongelmaa”, Oulasvirta katsoo.
Ikä edelleen merkittävin tekijä
Tutkimukseen osallistui eri ikäryhmiin kuuluvia testihenkilöitä. Heille annettiin 18 eri tehtävää, joiden ratkaisemista tutkijat tarkkailivat. Näihin kuului muun muassa ohjelmiston asennus, navigointi, taulukkolaskentaohjelman käyttö ja lomakkeiden täyttö.
Kognitiivisten kykyjen arviointi taas pohjautuu alan standardoituun ja vakiintuneeseen mittaustapaan. Tutkimus on ensimmäinen, jossa mitataan käyttäjien todellista kykyä suoriutua jokapäiväisistä tehtävistä tietokoneella.
“Aiemmin on vain kysytty omia uskomuksia kyselylomakkeita käyttäen. Tiedämme, että ihmisillä voi olla virheellinen uskomus omista kyvyistä, siksi oli tärkeää mitata, miten hyvin tehtävistä oikeasti suoriudutaan,” yliopistonlehtori Viljami Salmela Helsingin yliopistosta kertoo.
Tutkimuksessa saatiin paljon uutta tietoa siitä, mitkä kognitiiviset kyvyt ovat tärkeimpiä. Kun tietokonepeleissä prosessoinnin nopeus on tärkeää, tämä ei korostu arkipäivän tehtävissä tietokoneella.
“Tutkimus paljasti, että erityisesti työmuisti, tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus ovat tärkeimmät kyvyt. Tietokoneen käytössä täytyy päätellä missä järjestyksessä asioita tehdään ja pitää mielessä mitä on jo tehty. Puhdas matemaattinen tai looginen kyky ei auta samalla tavalla”, Salmela toteaa.
Oulasvirran mukaan myös sovellusten ja käyttöliittymien välillä on suuria eroja. ”Esimerkiksi taulukkolaskentaohjelman käytössä on tärkeintä harjoittelu, tiedonhakutehtävissä korostuu kielellinen kyvykkyys, kun taas verkkopankin käytössä korostuu toiminnanohjaus.”
”Tämäkin tutkimustulos kertoo kuitenkin sen, että ikä on edelleen merkittävin tekijä siinä, miten sovelluksia osataan käyttää. Iäkkäimmillä kului selvästi enemmän aikaa tehtävien teossa, ja he myös kokivat tehtävän kuormittavampana”, Salmela sanoo.
Tutkimus julkaistiin International Journal of Human-Computer Studies -lehdessä elokuussa 2024.
Linkki artikkeliin https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S107158192400137X.
”Esimerkiksi taulukkolaskentaohjelman käytössä on tärkeintä harjoittelu, tiedonhakutehtävissä korostuu kielellinen kyvykkyys”.
Yksi sijoittajan tärkeimmistä osaamisalueista on tiedon hankinta. Kyse on paitsi aiemmasta kokemuksesta myös laaja-alaisuudesta. Kielitaito saattaa olla eduksi, koska jenkit ovat näissäkin asioissa selvästi edellä eurooppalaisia, tai jopa pohjoismaiden sijoittajia.
On mielenkiintoista etsiä uusimpia uutisia myös Amerikasta, vaikka kotimaan uutishankintakin olisi jo laajaa. Päivittäin seuraan jenkkimarkkinoita sekä netissä että puhelimen keskustelupalstoilta. Samalla oma kielitaito pysyy yllä, vaikka toisaalta korkea ikä vie tehokkuutta alaspäin useissa asioissa.
Yksi lahjakkuuden alue on uteliaisuus ja kiinnostus uusiin asioihin. Mitä monipuolisemmin asioita seuraa, sen helpompaa on tehdä laaja-alaisia havaintoja ja hyötyä näistä ”rajoja ylittävistä” tiedonmuruista. Lahjakkuus ja laaja-alaisuus lienevät myös tietojen hankinnan ytimessä pyrittäessä oivalluksiin tai tiedon hyödyntämiseen.