1980-2009 ja tulevaisuus

Arkistoitu 12.2.2011

 

5 thoughts on “1980-2009 ja tulevaisuus

  1. Mukavaa, että kirjoitukseni…

    herätti ajatuksia.

     

    Koska halusin kirjoitukseni vuodenvaihteeseen, jätin ensi viikkoon Suomen talouspolitiikan ruotimisen. 1990-luvun suuria virheitä oli "juustohöylä", se, että kaikki yhteiskunnan toiminnot säilytettiin aikaisempaa vähän alhaisemmalla tasolla. 

    Ilman Nokian nousua asia olisi ehkä jo 1990-luvulla ollut vaikeampi toteuttaa, mutta nyt tarvittaisiin juustohöylän asemesta esim. hallinnon purkamista valtiolla ja kunnissa. Se vain koskee puoluitten privilegioihin kipeästi, joten sopii epäillä, kuka hallintoa alkaisi purkaa.

    Ja mitä koulutukseen tulee, kyselin kyllä jo muinaisella 1970-luvulla, kuinka helvatin paljon ihmisiä sellaisellakin alalla kuin historia tarvitaan. Siihen aikaan opiskelijoita kiinnostivat vain enemmän jonkun Kamputsean / Kambodzan asiat kuin oma työllisyys. Niistä vuosista silloiset opiskelijat ovatkin tainneet siirtyä hallinnon palvelukseen opiskelupaikkoja edelleen lisäämään.

     

    T. Juha     

  2. Nuo viittauksesi historiaan panevat ajattelemaan.

    Nuo viittaukset historiaan panevat ajattelemaan. Ja koko artikkeli on koskettava. Niin koskettava että on vaikea sanoa mitään – noista ajatuksista löytää itsensä.

  3. Tiivistelmä

     

    Ihan mielellään luin kirjoituksesi. Pitkän kirjoituksen jälkeen jäin miettimään, mikä oli ydinviestisi. Meneekö oikein:

     

    – Länsimaissa on eletty pitkään velaksi ja tämä on tuonut länsimaiden talouselämään ja politiikkaan tehottomuutta / "mätää"

    – Länsimaissa oikeasti taloutta terveyttäviä poliittisia toimenpiteitä voidaan tehdä vain kriisioloissa, kuten Suomessa 90-luvun alussa. Nyt taloutta tervehdyttävää politiikkaa ei tehdä vaan annetaan krapularyyppyjä.

    – Suomen asuntomarkkinat ainakin pk-seudun pienten kerrostalojen osalta ovat mielestäsi vahvassa kuplassa

    – Pidät Viron talousnäkymiä parempina kuin Suomen

     

    Osakemarkkinoiden arvostustason suhteen en oikein ymmärtänyt viestiäsi. Hieman itseasiassa häiritsi, että valitsit 80-luvun alun Shillerin P/E:n osoittamaan S&P:n yliarvostusta. Tämä on mielestäni älyllistä epärehellisyyttä – varmaan itsekin myönnät, että 80-luvun alussa Shillerin P/E oli poikkeuksellisen alhainen. Historiallista keskiarvoa käyttämällä S&P yliarvostus on pientä.

     

     

     

    1. Vastauksia

      Kiitos kommentistasi. Itsekin oikeastaan etsin ydinviestiäni ja blogini onkin osaltaan eräänlaisen hypoteesin kehittämistä, siitä miten pääomamarkkinat tai siihen liittyvä kulttuuri vaikuttaa yhteiskuntaan (yleisestihän oletetaan, että kansankapitalismi tuo kaikkea hyvää). Koska en ole kaikkitietävä, kommentit ovat todellakin tervetulleita.

      1. Kyllä, väitän että kun taloutta kasvatetaan velaksi tehdään huonoja investointeja. Jos resurssit ovat niukat joudut olemaan luovempi (tuottavuus kasvaa) ja laitat rahasi parhaimpiin ideoihin. Velkabiness ja rahoituspalvelut ovat myös luonteeltaan sellaisia, että voit samantien saada prosentin siivun, mutta et joudu välittämään seurauksista.

      2. Lähden siitä liikkelle, että oikeasti poliittisesti tervehdyttävät päätökset tehdään tehdään pitkällä tähtäimellä ja niiden vaikutukset näkyvät vasta useiden vuosien jälkeen. Jättäisin tässä myös vastuun enemmänkin yksilöille ja yrityksille.  Poliitikot toki ajattelevat seuraava vaalikautta.

      3. PK-seudun ja varmaan Suomenkin asunnot ovat kuplassa (ei toistaiseksi maailman suurin sellainen) ja saattavat kalliastua vieläkin (tästä syystä itselläni on vielä asunto pk-seudulla). Käytän lukuisia perusteluja tähän:

      -Historiallisesti kupliin tarvitaan kahta asiaa: halpa raha ja spekulointi. Asuntosijoittaminen Suomessa täyttää nämä tunnusmerkit.

      -Alhaiset vuokratuotot

      -Halvat vuokrat, joita edesauttaa valtiontuki. Oletaan, että PK-seutujen asuntojen arvostustaso pysyy samana seuraavat 10 vuotta. Tulee olettaa ainakin seuraavia asioita:

      -Valtiontuki omistusasumiselle säilyy huomattavana (poliittinen riski)

      -Korkotaso pysyy alhaisena (korko riski)

      -Likviditeetti rahamarkkinoilla säilyy hyvänä, joka osaltaa vaikuttaa korkotasoon

      -Kuluttajien preferenssit pysyvät samana (asutaan hinnalla millä hyvänsä sinkkuelämää kalliissa yksiössä)

      -Asuntojen kysyntä pysyy tasolla X.

      Ja paljon muita oletuksia, joten itse oletan vain, että joudumme pettymään joihinkin oletuksiin, jossain vaiheessa. Yksinkertaisesti vain totean, että jossain "vaiheessa musiikki loppuu" ja kanat tulevat kotiin orrellle.

      4. 3-10 vuoden säteellä odotan Viron talous tulee kasvamaan nopeammin, kun Suomen ja myös sen asuntohintojen kehitys on myönteisempää Näen, että Virolla on perässähiihtäjän etua vielä jäljellä, mahdollisuus vakaampiin rahoitusmarkkinoihin ja alhaisempi arvostustaso esim. asunnoissa. Kyse on pitkälti allokoinnista. Viron asuntojen hinnat ovat alle 1/3 suomen hinnoista ja on täysin järkevää olettaa edes, että ne pitkällä aikavälillä asettuvat jonnekkin 2/3 tasolle. Anyway.. Tiedän, että optimismini Viron tilanteeseen yli Suomen on vaikea myydä monelle, mutta olen omalla rahallani äänestänyt asian puolesta.

      Kirjoituksen pointti oli se, että politiikalla ja taloustoiminnalla, joka tukee arvostustasoja ja kulutusta velkaantumisen kautta, voidaan päästä tuohon dualistiseen hyvinvointiin, joka kuitenkin pitkällä aikavälillä vaikuttaa negatiivisesti.

      Varallisuusarvot taas tukevat kulutusta. Jos osakesalkkusi arvo on 10 000 euroa 30 000 euron sijasta, 1000 euron taulutelevision hankinta ei ole yhtä mukavaa ja todennäköisesti säästät palkasti. Siksi otin esimerkiksi ennätysalhaisen arvostustason. Ennen, kun osakeomistus kansan keskuudessa ei ollut tärkeää, arvostustasot eivät vaikuttaneet kulutukseenkaan yhtä paljon, mutta nyt niitä ei voida sallia.

      Periaatteessa tuon alhaisen arvostustaso esimerkin ottaminen esille ei ole epärehellisyyttä, koska se on historiallisesti pitkien aikojen jälkeen saattanut laskea uudestaan ennätysalhaalle. Tässä kohtaa pointti on se, että taloutemme ei pystyisikään toimimaan tuolla arvostustustasolla (olemme riipuvaisia kalliista osakkeiden arvostustasosta). Jos luet blogiani taaksepäin alkuvuodesta perustelin juuri sitä miksi tuo ei nyt laskisi tuolle alhaiselle tasolle, ja koska nykyinen taloudellinen ja poliittinen ilmapiiri tukee arvostustasoja, mielestäni Shillerin P/E-luvun kertominen 1.5:llä aikaisempaan on oikea benchmark (olettaen siis, että ilmapiiri ei muutu).

      Hyvää uutta vuotta!

  4. Lisää…

    poliitikkojen lyhytnäköisyydestä ja rahoitussektorin ongelmista kertoo tämä professori.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Olen päivittänyt tulosennusteita 2021 ja 2022 niille joiden tulos on jo tullut.

Lisäsin uuden välilehden (Multiple Criteria Ranking) jossa laitan firmoja eri faktoreiden mukaan järjestykseen ja

Sijoittaminen

Alibaba on pilkkahintainen

Poliittiset myrskyt eivät horjuttaneet Alibaban kasvua

Raporttikauden jännitykselläkin odotettu osari tulee Alibabalta. Kauppajätti on saanut markkinoilla kylmää kyytiä vähän kaikkien kiinalaisten yhtiöiden tapaan Kiinan hallituksen raivatessa

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com