”Mä arvasin tän”,
sanoi jo aikoinaan konstaapeli Hautamäki TV-sarjassa Reinikainen.
Viime maanantaina epäilin Pohjola Pankin muuttavan osakkeet alipainosta ylipainoon. En olisi kuvitellut, että kului vain 3 päivää epäilyni toteutumiseen.
Pohjola Pankin 50-sivuinen strategiakatsaus julkaistiin 17. 9. Katsauksen yksityiskohtiin palaan myöhemmin, mutta ”strategian” ydintä päivittelen nyt. Kun OMX25 oli maaliskuussa 1200 pistettä osakkeet olivat alipainossa, ja nyt kun se on 2000 pistettä, osakkeet menivät ylipainoon.
En edes viitsi kysyä, onko tässä järkeä. Kysyn, miten tällaisiin suosituksiin päästään. Niihin päästään seuraavista syistä:
– jokaisessa suhdannesyklissä on omia erikoispiirteitä. Ne täytyy vain strategiassa unohtaa ja keskittyä suureen kuvaan. Ensi helmikuussa on kylmempää kuin ensi heinäkuussa. Tämä on suuri kuva ja kysymys ensilumen tulon päivämäärästä on silloin triviaalia. Pohjola Pankin 50-sivuisessa on nyt kuten aiemminkin runsaasti päteviä yksityiskohtia, mutta strategia ei saisi peittyä detaljien alle.
– ei uskota omiin oppeihin. Muistaakseni Pohjola Pankki on itse määritellyt joitain vuosia sitten PB-luvun alarajaksi ”periaatteessa yhden”. Ei uskota, että hyödykkeillä on jatkossakin kysyntää, sillä emme palaa kivikauteen. Maailma ei viime syksynä ollut kolmen tunnin päästä maailmanlopusta.
sanoi jo aikoinaan konstaapeli Hautamäki TV-sarjassa Reinikainen.
Viime maanantaina epäilin Pohjola Pankin muuttavan osakkeet alipainosta ylipainoon. En olisi kuvitellut, että kului vain 3 päivää epäilyni toteutumiseen.
Pohjola Pankin 50-sivuinen strategiakatsaus julkaistiin 17. 9. Katsauksen yksityiskohtiin palaan myöhemmin, mutta ”strategian” ydintä päivittelen nyt. Kun OMX25 oli maaliskuussa 1200 pistettä osakkeet olivat alipainossa, ja nyt kun se on 2000 pistettä, osakkeet menivät ylipainoon.
En edes viitsi kysyä, onko tässä järkeä. Kysyn, miten tällaisiin suosituksiin päästään. Niihin päästään seuraavista syistä:
– jokaisessa suhdannesyklissä on omia erikoispiirteitä. Ne täytyy vain strategiassa unohtaa ja keskittyä suureen kuvaan. Ensi helmikuussa on kylmempää kuin ensi heinäkuussa. Tämä on suuri kuva ja kysymys ensilumen tulon päivämäärästä on silloin triviaalia. Pohjola Pankin 50-sivuisessa on nyt kuten aiemminkin runsaasti päteviä yksityiskohtia, mutta strategia ei saisi peittyä detaljien alle.
– ei uskota omiin oppeihin. Muistaakseni Pohjola Pankki on itse määritellyt joitain vuosia sitten PB-luvun alarajaksi ”periaatteessa yhden”. Ei uskota, että hyödykkeillä on jatkossakin kysyntää, sillä emme palaa kivikauteen. Maailma ei viime syksynä ollut kolmen tunnin päästä maailmanlopusta.
Eksperttejä
Tämä on taas se "eksperttien ongelma"…