Ovatko osakesijoittajat älykkäitä

Juhani Linnainmaa väitteli vuonna 2003 päiväkauppaa tekevistä sijoittajista ja sijoittajien rationaalisuudesta. Hän vaikutaa nykyään University of Chicagossa ja on nyt tehnyt mielenkiintoisen tutkimuksen älykkyydestä ja osakesijoittamisesta yhdessä HKKK:n Matti Keloharjun ja UCLA:n Mark Grinblattin kanssa.

Tutkimuksen aineisto on peräisin Suomesta pääosin kolmesta lähteestä: puolustusvoiminen älykkyystestistä, Suomen verotiedoista ja arvo-osuusrekisteristä.
Tulosten mukaan älykkyys ja osakkeiden omistus kasvavat monotonisesti. Tutkimuksessa on myös tarkistettu, ettei tulosta selitä mikään tavanomainen taustalla vaikuttava tekijä kuten varakkuus, sukupuoli, tulot tms.
Odotettavissa oleva tulos, joka myös ilmeni tutkimuksesta, on että osakeomistus kasvoi varallisuuden mukana.
 
 
Alla olevassa kuvassa on suhteellinen osakeomistus kuvattu näiden kahden muuttajan (mitattu älykkyysosamäärä ja varakkuus) vaikutuksena.
 
 IQ (intelligence quotient) and Stock Market Participation, Grinblatt, Keloharju, Linnainmaa
 
Kuvasta näkee, että älykkyys vaikuttaa voimakkaammin osakeomistukseen kuin omaisuus.
Toinen älykkyyden ja sijoittamisen välinen korrelaatio tutkimuksessa on, että älykkäimmillä sijoittajilla on enemmän hajautettu salkku.
 
Tutkimus on julkaistu Chicago Booth tutkimusjulkaisuna No. 09-33 ja löytyy myös SSRN verkosta
 
 

Juhani Linnainmaa väitteli vuonna 2003 päiväkauppaa tekevistä sijoittajista ja sijoittajien rationaalisuudesta. Hän vaikutaa nykyään University of Chicagossa ja on nyt tehnyt mielenkiintoisen tutkimuksen älykkyydestä ja osakesijoittamisesta yhdessä HKKK:n Matti Keloharjun ja UCLA:n Mark Grinblattin kanssa.

Tutkimuksen aineisto on peräisin Suomesta pääosin kolmesta lähteestä: puolustusvoiminen älykkyystestistä, Suomen verotiedoista ja arvo-osuusrekisteristä.
Tulosten mukaan älykkyys ja osakkeiden omistus kasvavat monotonisesti. Tutkimuksessa on myös tarkistettu, ettei tulosta selitä mikään tavanomainen taustalla vaikuttava tekijä kuten varakkuus, sukupuoli, tulot tms.
Odotettavissa oleva tulos, joka myös ilmeni tutkimuksesta, on että osakeomistus kasvoi varallisuuden mukana.
 
 
Alla olevassa kuvassa on suhteellinen osakeomistus kuvattu näiden kahden muuttajan (mitattu älykkyysosamäärä ja varakkuus) vaikutuksena.
 
 IQ (intelligence quotient) and Stock Market Participation, Grinblatt, Keloharju, Linnainmaa
 
Kuvasta näkee, että älykkyys vaikuttaa voimakkaammin osakeomistukseen kuin omaisuus.
Toinen älykkyyden ja sijoittamisen välinen korrelaatio tutkimuksessa on, että älykkäimmillä sijoittajilla on enemmän hajautettu salkku.
 
Tutkimus on julkaistu Chicago Booth tutkimusjulkaisuna No. 09-33 ja löytyy myös SSRN verkosta
 
 

2 thoughts on “Ovatko osakesijoittajat älykkäitä”

  1. Piksu on kielletyllä alueella

    Älykkyys on ainoa ihmisen omaisuuksista, jotka itse kullakin on omasta mielestä riittävästi.

    Tuossa älykkyys ja sijoittajat aiheessa lähestytään aluetta, jossa mm. professori Tatu Vanhanen on saanut pahasti siipeensä, kansojen tai rotujen välistä älykkyyseroja ja sen vaikutusta varallisuuteen.
    Tuollaisissa väitteissä tulee muistaa tutkija Helmut Nyborgin kohtalo hänen esitettyä naistutkimuksen kauhuksi, että miesten mitattu älykkyys on neljä pistettä korkeampi kuin naista.
     
     
     
     
  2. Korkean älykkyysosamäärän sijoittajat päihittävät tyhmät

    Kolmikko Grinblatt, Keloharju ja Linnainmaa ovat jatkaneet sijoittajien älykkyyden tutkimusta.
    Tuoreen julkistuksen mukaan sijoittajat, joilla on korkeampi älykkyysosamäärä (IQ), ovat erinomaisia osakepoiminnassa, erityisesti ostoissa ja myös kauppojen (osto + myynti) toteutuksessa.

Comments are closed.

Related Posts

Salkun rakenne

Kaizun salkkussa paniikkimyyntejä kvartaalin Q3/2026 aikana, tuotto oli 3,99 %

Kaizun salkku tuotti kvartaalin Q3/2026 aikana 3,99% samalla kun pohjoismainen vertailuindeksi OMXN40 laski 0,79%.  

Jouduin paniikinomaisesti  säätämään salkun koostumusta. Myin riskiset tekoäly-yhtiöt ja  viimeisetkin It- yhtiöt

Yhteiskunta

Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella

Suomi on OECD:n tilaston mukaan maailman johtava sosialistimaa kun mittarina käytetään julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin päätösten pohjalta jaetaan meillä suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin