Tekes on tutkimus- ja kehitysprojektien rahoittaja. Uusia teknologisia läpimurtoja etsivälle sijoittajalle Tekes on hyvä kontaktien ja tiedon lähde. 

Tekesin "Liito – Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen" -ohjelman vuosiseminaarissa käsiteltiiin suomalaista johtamista monesta eri näkökulmasta.

Parhaan hyvän johtamisen määritelmän antoi mielestäni Matti Alahuhta / Kone OYj, jonka mukaan hyvä johtaminen on koko organisaation tavoitteiden asettamista ja kieteyttämistä niin, että kaikki ymmärtävät oman merkityksensä osana yhteistä päämäärää. Hyvä johtaminen on myös tavoitteiden asettamista moraaliseen ja yhteiskunnalliseen viitekehikkoon niin, että niiden merkityssisältö selittyy osana sitä ympäristöä, jossa me elämme.

Sari Baldauf / Vivaio Oy toi esille sen perustavaa laatua olevan ristiriidan, joka aina vallitsee työvoiman ja yrityksen välillä. Yrityksen on viime kädessä ajateltava osakkeenomistajan etua arvona, joka asettuu työntekijän edun edelle. Hyvän johtajan kannattaa kertoa avoimesti tästä ristiriidasta ja rakentaa luottamukseen perustuva ilmapiiri tämän rehellisyyden varaan.

Jukka Peltokoski / Tutkija kertoi siitä arvomaailmasta ja elämäntilanteesta, jossa työtä alati etsivät pätkätyöläiset, prekariaatit, elävät. Jukkan näkökulma valotti sitä, miten vähän pätkätyöläisen näkökulmasta on mahdollisuutta tuntea uskollisuutta työnantajaa kohtaan. Väliaikaistyöntekijöitä kohdellaan usein taloudellisesti väärin ja heitä nöyryytetään. Yritys ei näistä moraalittomuuksistaan kärsi – kaikein kärsii pois heitettävä valitusmahdollisuutta vaille jäävä pätkätyöläinen.

Risto Siilasmaa /F-secure toi esille sen, miten hyvän johtajan kannatta tämän päivän asiantuntijaorganisaatiossa olla ohjaaja ja mentori, joka keskustelun ja reflektoinnin kautta saa sekä tiiminsä että sen jäsenet ymmärtämään omat vahvuutensa, jolloin menestys syntyy itsensä ymmärtämisen automaattisena seurauksena.

Mikä on suomalaisen yrityksen tapa toimia?

Yhteen sekä Piksu Media:n että Liito ohjelman koordinaattorin Hanna Lehtimäen esittämään kysymykseen ei löytynyt vastausta. Mikä on juuri suomalaisille mieleinen johtamistapa ja keskinäinen kommunikaation muoto ja onko sitä olemassa?

Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset erityisesti metallialalla sekä suomalainen palveluvienti ovat menestyneet hyvin 2000 luvulla ja siivittäneet vientimme vetoon, joka tilastojen valossa hakee vertaistaan länsimaissa. Mutta perustuuko tuo menestys esimerkiksi Matti Alahuhdan kiteyttämään tapaan johtaa ja kommuinikoida, ei löytynyt varmaa vastausta.

Oman identiteetin ja erityislaadun ymmärtäminen on monasti menestyksen avain, ja niinpä keskustelu suomalaisen johtamisen erityislaadun löytymiseksi jatkuu. Jokaisen sukupoleven pitää tuo erityislaatunsa löytää ja nyt laman jälkeen olemme taas kerran ymmällämme.

Tekes on tutkimus- ja kehitysprojektien rahoittaja. Uusia teknologisia läpimurtoja etsivälle sijoittajalle Tekes on hyvä kontaktien ja tiedon lähde. 

Tekesin "Liito – Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen" -ohjelman vuosiseminaarissa käsiteltiiin suomalaista johtamista monesta eri näkökulmasta.

Parhaan hyvän johtamisen määritelmän antoi mielestäni Matti Alahuhta / Kone OYj, jonka mukaan hyvä johtaminen on koko organisaation tavoitteiden asettamista ja kieteyttämistä niin, että kaikki ymmärtävät oman merkityksensä osana yhteistä päämäärää. Hyvä johtaminen on myös tavoitteiden asettamista moraaliseen ja yhteiskunnalliseen viitekehikkoon niin, että niiden merkityssisältö selittyy osana sitä ympäristöä, jossa me elämme.

Sari Baldauf / Vivaio Oy toi esille sen perustavaa laatua olevan ristiriidan, joka aina vallitsee työvoiman ja yrityksen välillä. Yrityksen on viime kädessä ajateltava osakkeenomistajan etua arvona, joka asettuu työntekijän edun edelle. Hyvän johtajan kannattaa kertoa avoimesti tästä ristiriidasta ja rakentaa luottamukseen perustuva ilmapiiri tämän rehellisyyden varaan.

Jukka Peltokoski / Tutkija kertoi siitä arvomaailmasta ja elämäntilanteesta, jossa työtä alati etsivät pätkätyöläiset, prekariaatit, elävät. Jukkan näkökulma valotti sitä, miten vähän pätkätyöläisen näkökulmasta on mahdollisuutta tuntea uskollisuutta työnantajaa kohtaan. Väliaikaistyöntekijöitä kohdellaan usein taloudellisesti väärin ja heitä nöyryytetään. Yritys ei näistä moraalittomuuksistaan kärsi – kaikein kärsii pois heitettävä valitusmahdollisuutta vaille jäävä pätkätyöläinen.

Risto Siilasmaa /F-secure toi esille sen, miten hyvän johtajan kannatta tämän päivän asiantuntijaorganisaatiossa olla ohjaaja ja mentori, joka keskustelun ja reflektoinnin kautta saa sekä tiiminsä että sen jäsenet ymmärtämään omat vahvuutensa, jolloin menestys syntyy itsensä ymmärtämisen automaattisena seurauksena.

Mikä on suomalaisen yrityksen tapa toimia?

Yhteen sekä Piksu Media:n että Liito ohjelman koordinaattorin Hanna Lehtimäen esittämään kysymykseen ei löytynyt vastausta. Mikä on juuri suomalaisille mieleinen johtamistapa ja keskinäinen kommunikaation muoto ja onko sitä olemassa?

Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset erityisesti metallialalla sekä suomalainen palveluvienti ovat menestyneet hyvin 2000 luvulla ja siivittäneet vientimme vetoon, joka tilastojen valossa hakee vertaistaan länsimaissa. Mutta perustuuko tuo menestys esimerkiksi Matti Alahuhdan kiteyttämään tapaan johtaa ja kommuinikoida, ei löytynyt varmaa vastausta.

Oman identiteetin ja erityislaadun ymmärtäminen on monasti menestyksen avain, ja niinpä keskustelu suomalaisen johtamisen erityislaadun löytymiseksi jatkuu. Jokaisen sukupoleven pitää tuo erityislaatunsa löytää ja nyt laman jälkeen olemme taas kerran ymmällämme.