Näkemyksiä verovähennyksen vaikutuksista…
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/09/25575
Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiainjohtaja Vesa Korpela ei pidä verovähennystä korkojen alhaisuuden vuoksi kovinkaan merkittävänä eikä usko asuntojen hintojen laskuun. Hän pitää kysynnän ja tarjonnan välisiä vaihteluita suurimpana asunnon hintaan vaikuttavana tekijänä.
Minulle jää jutusta kysymys onko hän vähennyksen poistoa vastaan ja argumentoi asiaa kiihkottoman järkevästi. Vähättelemällä vähennyksen merkitystä vähenys saisi jäädä?
Taloussanomien artikkelissa lasketaan menetyksiä. Eikö asiassa nähdä mitään hyvää? Ehkä kirjoittajalla on vähennykset käytössä ja asunnon arvo noussut reilusti.
Ymmärrän välittäjien huolen. Toisaalta useasti asuntonäytöllä välittäjä on vähätellyt hintaa. – Eihän se paljon ole parillekymmenelle vuodelle. Ja isommasta lainasta saatte sitten täyden verohyödyn.
Just. En ihmettele ettei kansanedustajilla ole kanttia. Kukaan ei halua olla se kusipää joka vaikeuttaa elämää. No. Tuskin se vähennys kerralla pamahtaisi pois. Itse ajattelisin niin, että vaikka 2010 jälkeen myönnetyistä lainoista ja 2015 jälkeen tehdyistä kaupoista myyntivoiton vero. Jäisi viisi vuotta aikaa vaihtaa.
Harmi ettei tunnuta ymmärtävän ratkaisun tervehdyttävän asuntomarkkinoita. Ajattelen lähinnä jälkikasvua. Vai pitääkö asunnon olla eläkekertymän suurimpia nimittäjiä asunnon arvonnousun vaikutuksesta?
Onhan se ymmärrettävää arkajalkojen maassa, kun on aina jauhettu, että asunnossa arvo säilyy toisin kuin pörssissä. Pitää saada pitää edes se asunnon arvonnousun mahdollisuus, jos ei uskalla sijoittaa. Valitettavasti se asunto ei ehkä kuitenkaan ole se varma sijoitus. Täytyy muistaa ettei siitä maaltamuutosta niin kauan ole. Niitä lähiöitä peruskorjataan nyt, eikä sekään ihan halpaa ole.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/09/25575
Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiainjohtaja Vesa Korpela ei pidä verovähennystä korkojen alhaisuuden vuoksi kovinkaan merkittävänä eikä usko asuntojen hintojen laskuun. Hän pitää kysynnän ja tarjonnan välisiä vaihteluita suurimpana asunnon hintaan vaikuttavana tekijänä.
Minulle jää jutusta kysymys onko hän vähennyksen poistoa vastaan ja argumentoi asiaa kiihkottoman järkevästi. Vähättelemällä vähennyksen merkitystä vähenys saisi jäädä?
Taloussanomien artikkelissa lasketaan menetyksiä. Eikö asiassa nähdä mitään hyvää? Ehkä kirjoittajalla on vähennykset käytössä ja asunnon arvo noussut reilusti.
Ymmärrän välittäjien huolen. Toisaalta useasti asuntonäytöllä välittäjä on vähätellyt hintaa. – Eihän se paljon ole parillekymmenelle vuodelle. Ja isommasta lainasta saatte sitten täyden verohyödyn.
Just. En ihmettele ettei kansanedustajilla ole kanttia. Kukaan ei halua olla se kusipää joka vaikeuttaa elämää. No. Tuskin se vähennys kerralla pamahtaisi pois. Itse ajattelisin niin, että vaikka 2010 jälkeen myönnetyistä lainoista ja 2015 jälkeen tehdyistä kaupoista myyntivoiton vero. Jäisi viisi vuotta aikaa vaihtaa.
Harmi ettei tunnuta ymmärtävän ratkaisun tervehdyttävän asuntomarkkinoita. Ajattelen lähinnä jälkikasvua. Vai pitääkö asunnon olla eläkekertymän suurimpia nimittäjiä asunnon arvonnousun vaikutuksesta?
Onhan se ymmärrettävää arkajalkojen maassa, kun on aina jauhettu, että asunnossa arvo säilyy toisin kuin pörssissä. Pitää saada pitää edes se asunnon arvonnousun mahdollisuus, jos ei uskalla sijoittaa. Valitettavasti se asunto ei ehkä kuitenkaan ole se varma sijoitus. Täytyy muistaa ettei siitä maaltamuutosta niin kauan ole. Niitä lähiöitä peruskorjataan nyt, eikä sekään ihan halpaa ole.
Kotitalousvähennyksen poistaminen…
… olisi linjaton ratkaisu, kun järjestelmä on juuri saatu luotua. Linjattomuus tosin taitaa olla hallituksen linja.
T. Juha
Juu en…
… tarkoittanut kotitalousvähenyksen poistamista. Sillähän on työllistävä vaikutus. Miten lainakorkojen verovähennys työllistää?
jousimies
Mitä tällä hetkellä tapahtuu…
Helsingin sanomissa tänään tiistaina oli kaksi mielenkiintoista juttua. (1) Sivulla A 10 otsikoidaan "Ennätysmäärä nuoria aloitti opiskelut asunnottomana". (2) Sivulla B 3 Pauliina Pulkkinen kirjoittaa näkökulman "Asunnonostaja jäi sijoittajan jalkoihin." Näin siis tapahtuu Suomessa, joka on maa, jota jotkut kutsuvat hyvinvointivaltioksi… kirjoitus käsittelee kiinteistövälittäjien ja asuntosijoittajien (lue spekulanttien) keskinäisiä kauppoja.
Mistä tämä johtuu ja miksi näin tapahtuu?
***
Tällä hetkellä asuntomarkkinoilla tapahtuu käytännössä varallisuuden siirto omalta sukupolveltani, nyt as eläköityvälle sukupolvelta, joka samalla tukee Suomen taloutta lyhytaikaisesti. Tämä tapahtuu käytännössä pitämällä asuntotarjontaa matalalla ja asuntojen hintoja korkealla jolloin
(a) Asuntoja myyvät saavat asunnoistaan hyvän hinnan, jolla sitten kelpaa, vaikka kiertää maailman ympäri.
(b) Eläkevakuutusyhtiöt saavat hyvää vuokratuottoa asuntosijoituksille, joilla maksetaan eläkkeitä.
Pakkaa vielä sekoittaa asuntosijoittajien tulo markkinoille. Helsingin asunnoista saa tällä hetkellä 3 % – 5 % vuokratuottoa, joka saadaan vivuttamalla jopa 7 %- 8 %. Esim. vuokratuotto ilman velkavipua 4.5 % %, johon otetaan 12 kk euribolla (tänään 1.27 %) 100 % lisälaina. Tällä tällä saadaan asunnon vuokratuotoksi (4.5*2-1.27*1=7.73) noin 7.73 prosenttia. Kun kyseessä on rahasto voi varmaakin vielä tuotosta laskea yhden prosentin sijoittajan kannalta pois, jolloin näillä koroilla velkavivutetusta rahastosta saisi 6.73 prosenttia.
Kuinka käy tällaisen rahaston tuotolle, kun 12kk Euribor on 5 %: 4.5*2-5*1= 4, jolloin oletetun hallinnointipalkkion jälkeen vuokratuotto olisi 3 % Euriborien ollessa 2 prosenttia korkeammlla.
Jos ajatellaan Euribor korkojen nousupotentiaali ja niiden pitkäaikainen keskiarvo onko tämä järkevää? Sanottakoon vielä se, että tämä asuntosijoittamisen buumi on koettu aikana jolloin Euribor korot ovat historiallisen matalalla, valtio tukee asunnon ostamista rahallisesti (esim. 3000-ASP säästöpalkkio), pienten asuntojenhinnat pk-seudulla on historiallisesti korkealla tasolla, ja ihmisten ostovoima on väliaikaisesti korkealla alhaisten korkojen ja verohelpostusten johdosta.
Entä mitä taphtuu 20 vuoden päästä. Pk-seudun asunnon alkavat olla niin kalliita, että ne vaikuttavat negatiivisesti talouskasvuun. Velkaa on maksettava samaan aikaa pois, kun väestö vähentyy. Tämän hallituksen poliitikot ja nyt eläkkeelle jäävät saavat nauttia hetkellisestä hyvinvoinnista, mutta parinkymmenen vuoden päästä tilanne on toinen. Kyllä jokainen poliitikko eduskunnassa ymmärtää tai tulisi ainakin ymmärtää, että tilanne ei ole terveellä pohjalla. Kupliin liittyy kuitenkin selllainen ongelma, että ne tukevat talouskasvua lyhyellä aikavälillä, joka ohjaa poliitikkoja ylläpitämään kuplaa oman etunsa nimissä. Kun kupla puhkeaa, voi vaikkapa syyttä hedgerahastoja, koska niiden nimi on sopivasti vierasperäinen ja itse asia tuntematon…
Kauan sitten…
… perheen perustaneena ja lainojen kanssa kärvistellessä mietin. Mitä järkeä on kituuttaa pentujen kanssa kaksiossa ja hankia neliö just ennen niiden muuttoa pois kotoa. Siinä sitä muijan kans odotellaan maailmalle muuttaneita pilttejä käymään asunnossa joka on omille tarpeille turhan iso. Mitäs, jos olis asunto-osuuskunta. Maksat siihen liityttyäsi samaa summaa kuukausittain? Joku keskiarvo asumistarpeen kustannuksesta elinkaaren aikana. Sopivan kokoinen asunto elämän tilanteen mukaan.
Ai 20 vuoden päästä? Alkaa ympäristökunnat kiinnostaa. Sen verran hätäisesti remontoitua asuntokantaa 2009-2015. Remontoitiin valtion tuella ja kiireellisellä suunnittelulla. Työn hinta karkasi ja rakennusala oli pörssin kovimpia nousijoita. YIT:n p/e 66 vuonna 2016. Pohjoismaiden kovin kasvuosake jolle voi pitää terveenä tuollaista odotusta. Osake splitattu kymmeneteen osaan nykyisestä ja kurssi 60€ Yhtiötä pidetään pikkunokiana.
nimimerkki unohtu
jousimies
Kommentti molemmille
Jarkko: pienissä kämpissä vuokranantajat lienevät enemmistönä kasvukeskuksissa
Jousimies: tervetuloa saman tien reilusti tänne provinssiin
T. Juha
Kasvukeskuksista
Juha,
näinhän se on aina ollut, mutta pointti on asuntosijoittamisen lisääntyminen ja siihen liittyvä velkavipu. Ajoituksen merkitystäkään ei varmaankaan voi vähätellä. Jos pk-seudulla 30 % kaupoista tehdään asuntosijoittajien kanssa tarkoittaa se pienemmille asunnoille jotain suurempaa lukua.
Kasvukeskuksista puheen olleen ne asiat jotka pk-seudulla kasvavat ovat maakunnissa työttömäksi jääneiden pk-seudulle pakeneminen (tästä kertoo mm. Vantaan asuntojen hintojen nousu, jossa verot ovat matalammat, mutta asunnot halvemmat) ja havaittujen virolaisten remonttifirmojen pakettiautot määrä. Velalla tehty remppa/asunto-buumi ja taantuman aiheuttanut muuttoliike "kasvukeskuksiin" pitävät valheellista kulutusta yllä, joka ruokkii itse itseään, mutta pitkällä aikavälillä siitä on enemmän haittaa.