Kyseisen lehden lukeneille selvisi, että parhaan valtiovarainministerin ansoista pääosa oli peräisin hänen edeltäjiltään, mutta entä tutkimuksen kärkimaa.

Tilastokeskus julkisti 19.2.2009 valtio rahoittamaa t&k-toimintaa koskevan budjettiarvion vuodelle 2009.

Tiedotteen alku kertoo seuraavaa

Valtio rahoittaa t&k-toimintaa 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2009

Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kokonaissumma nousee valtion vuoden 2009 talousarviossa 1,9 miljardiin euroon. T&k-rahoitus kasvaa edellisvuodesta 102 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa lähes 6 prosentin nimellismuutosta. Reaalikasvua tulee arviolta 2 prosenttia. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitettujen varojen osuus valtion kokonaismenoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia on edellisvuoden tavoin 4,4 prosenttia. Julkisen t&k-rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta nousee 1,02 prosenttiin

 

Tätä valtiovarainministerin saavutusta on hyvä verrata T&K-toiminnan julkiseen rahoitusosuuteen BKT:sta eräissä muissa maissa vuodesta 1996 alkaen.

 

Tavallisesti on tapana esittää nämä kärkimaat, jotka ovat 10 vuoden keskiarvona käyttäneet eniten valtion rahaa tutkimukseen BKT osuutena.

 

 

Mutta samasta lähteestä saa myös täysin eri maat käsittävän kuvaajan.

Tässä toisessa kuvassa puolestaan on ne maat, jotka ovat kasvattaneet eniten julkisen T&K-rahoituksen osuutta BKT:sta.

 

Kuvaajia vertailemalla näkee, että 10 vuoden keskiarvon maat ovat vähentäneet valtion sunteellista T&K panostusta kun taas panostuksen lisääjät ovat eri maita.

Joten myös tuo Suomen valtiovallan ylpeilemä korkea julkisen tutkimuspanosuksen osuus kansantulosta on katoava asia, johon ei enää pitäisi olla tyytyväinen.

Kyseisen lehden lukeneille selvisi, että parhaan valtiovarainministerin ansoista pääosa oli peräisin hänen edeltäjiltään, mutta entä tutkimuksen kärkimaa.

Tilastokeskus julkisti 19.2.2009 valtio rahoittamaa t&k-toimintaa koskevan budjettiarvion vuodelle 2009.

Tiedotteen alku kertoo seuraavaa

Valtio rahoittaa t&k-toimintaa 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2009

Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kokonaissumma nousee valtion vuoden 2009 talousarviossa 1,9 miljardiin euroon. T&k-rahoitus kasvaa edellisvuodesta 102 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa lähes 6 prosentin nimellismuutosta. Reaalikasvua tulee arviolta 2 prosenttia. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan osoitettujen varojen osuus valtion kokonaismenoista ilman valtionvelan hoitokustannuksia on edellisvuoden tavoin 4,4 prosenttia. Julkisen t&k-rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta nousee 1,02 prosenttiin

 

Tätä valtiovarainministerin saavutusta on hyvä verrata T&K-toiminnan julkiseen rahoitusosuuteen BKT:sta eräissä muissa maissa vuodesta 1996 alkaen.

 

Tavallisesti on tapana esittää nämä kärkimaat, jotka ovat 10 vuoden keskiarvona käyttäneet eniten valtion rahaa tutkimukseen BKT osuutena.

 

 

Mutta samasta lähteestä saa myös täysin eri maat käsittävän kuvaajan.

Tässä toisessa kuvassa puolestaan on ne maat, jotka ovat kasvattaneet eniten julkisen T&K-rahoituksen osuutta BKT:sta.

 

Kuvaajia vertailemalla näkee, että 10 vuoden keskiarvon maat ovat vähentäneet valtion sunteellista T&K panostusta kun taas panostuksen lisääjät ovat eri maita.

Joten myös tuo Suomen valtiovallan ylpeilemä korkea julkisen tutkimuspanosuksen osuus kansantulosta on katoava asia, johon ei enää pitäisi olla tyytyväinen.