Tekninen analyysi toimii hyvin indekseille

Tekninen analyysi pyrkii kurssikäyrästä tai indeksikäyrästä ennustamaan osakkeiden tai osakkeen tulevaa kehitystä. Menetelmä perustuu siihen, että indeksien ja joidenkin osakkeiden kohdalla on olemassa trendejä tai toistuvia kuvioita ja näitä hyväksi käyttämällä on joskus mahdollisuus päästä hyvään ennusteeseen tulevaisuudesta.

Erityisen hyvin tekninen analyysi toimii yleiselle maailmanlaajuiselle osakeindeksille. Alla olevassa kuviossa on S&P500 indeksi (sininen käyrä) sekä indeksin 100 päivän liukuva keskiarvo (vihreä käyrä) ja kahden sadan päivän liukuva keskiarvo (keltainen käyrä). Käyristä havaitaan että S&P500 on sekä 200 että 100 päivän jaksoilla ollut nousussa (sekä vihreä että keltainen käyrä ovat nousussa). Tämä on selvä ja vahva merkki nousumarkkinoista ja aika usein on käynyt niin että kerran alkanut trendi kestää väliaikaisista kuopista huolimatta melko pitkään.

Teknisen analyysin hyödyntäminen osakkeiden valitsemiseen on jo vaikeampaa ja vaatii taitoa. Suurin osa yksittäisten osakkeiden kurssivaihteluista selittyy sillä, että osakkeet korreloivat voimakkaasti yleisen osakeindeksin kanssa ja siksi osakekohtaiset pienet erot peittyvät helposti vallitsevan trendin alle ja jäävät huomaamatta kun seuraa pelkästään yhden osakkeen kurssikäyrää. Yksittäistä osakkeen analysointi erikseen tuottaa siis vertailukohdan puuttuessa monasti kokemattomalle käyttäjälleen virhepäätelmiä.

Tähän ongelmaan on eräs hyvä ratkaisu. Osakkeen kehitustä kannattaa verrata yleisindeksiin tai toimialaindeksiin, jolloin vertailukohta löytyy ja on helpompi havaita sellaisia osakkeita jotka:

  • ovat ilman hyvää syytä pudonneet väliaikaisesti yleisineksin tai toimialansa kehityksestä
  • pärjäävät jatkuvasti vertailuryhmäänsä paremmin (koska yrityksellä on pätevä johto, yritys toimii kasvavalla toimialalla tai yrityksellä on muita erityisiä kilpailuetuja)

Tekninen analyysi pyrkii kurssikäyrästä tai indeksikäyrästä ennustamaan osakkeiden tai osakkeen tulevaa kehitystä. Menetelmä perustuu siihen, että indeksien ja joidenkin osakkeiden kohdalla on olemassa trendejä tai toistuvia kuvioita ja näitä hyväksi käyttämällä on joskus mahdollisuus päästä hyvään ennusteeseen tulevaisuudesta.

Erityisen hyvin tekninen analyysi toimii yleiselle maailmanlaajuiselle osakeindeksille. Alla olevassa kuviossa on S&P500 indeksi (sininen käyrä) sekä indeksin 100 päivän liukuva keskiarvo (vihreä käyrä) ja kahden sadan päivän liukuva keskiarvo (keltainen käyrä). Käyristä havaitaan että S&P500 on sekä 200 että 100 päivän jaksoilla ollut nousussa (sekä vihreä että keltainen käyrä ovat nousussa). Tämä on selvä ja vahva merkki nousumarkkinoista ja aika usein on käynyt niin että kerran alkanut trendi kestää väliaikaisista kuopista huolimatta melko pitkään.

Teknisen analyysin hyödyntäminen osakkeiden valitsemiseen on jo vaikeampaa ja vaatii taitoa. Suurin osa yksittäisten osakkeiden kurssivaihteluista selittyy sillä, että osakkeet korreloivat voimakkaasti yleisen osakeindeksin kanssa ja siksi osakekohtaiset pienet erot peittyvät helposti vallitsevan trendin alle ja jäävät huomaamatta kun seuraa pelkästään yhden osakkeen kurssikäyrää. Yksittäistä osakkeen analysointi erikseen tuottaa siis vertailukohdan puuttuessa monasti kokemattomalle käyttäjälleen virhepäätelmiä.

Tähän ongelmaan on eräs hyvä ratkaisu. Osakkeen kehitustä kannattaa verrata yleisindeksiin tai toimialaindeksiin, jolloin vertailukohta löytyy ja on helpompi havaita sellaisia osakkeita jotka:

  • ovat ilman hyvää syytä pudonneet väliaikaisesti yleisineksin tai toimialansa kehityksestä
  • pärjäävät jatkuvasti vertailuryhmäänsä paremmin (koska yrityksellä on pätevä johto, yritys toimii kasvavalla toimialalla tai yrityksellä on muita erityisiä kilpailuetuja)

4 thoughts on “Tekninen analyysi toimii hyvin indekseille

  1. Toimiiko se myös teoriassa
    Neuvostoliiton tieteessä ei riittävä ehto ollut toimiva käytäntö, myös teorian piti toimia.
    Kun teknisen analyysin toimivuudesta on varsin ristiriitaista tietoa, asetan saman vaatimuksen käytännön tulosten ja teorian yhdessä toimimisesta myös osakekursseja koskeville päätöksille.
    Tai lyhyemmin sanottuna, joku syy kurssimuutoksille täytyy olla, muukin kuin kahden käyrän leikkaaminen.
    Vai onko klassinen suhdannesiitys, George Tritchin Timber Trades Journalissa 1910 esittämä sahasykli, yhtä hyvä teknisen analyysin väline.
    http://www.flickr.com/photos/vulpes/166506004/

  2. Kyllä toimii

    Toimin tämän artikkelin kohdalla näin koska artikkeli katsoo maailmaa teknisen analyysin persepektiivistä, jonka eräänä perusaksiomana usein pidetään sitä että kurssikäyrässä on kaikki oleellinen tieto osakkeen hintaan tai indeksin arvoon liittyvistä tekijöistä. Ei siis kannata lukea uutisia tai muutenkaan seurata taloutta koska kurssikäyrässä on kaikki oleellinen tieto. Siksi tässä teknisen analyysin lähtökohdista kirjoitetussa artikkelissa ei ole analysoitu syitä ja vaikuttimia. Voit olla eri mieltä näistä perusaksiomista, mutta kirjoitin artikkelin konsistentisti teknisestä perspektiivistä enkä siksi voinut käsitellä syitä tai tekijöitä.

    Olen valinnut tähän artikkeliin nimenomaan 50, 100 ja 200 päivän liukuvan keskiarvon käytön indeksin analysoinnissa koska tarkastin ennen artikkelin kirjoittamista että viimeisen 30 vuoden aikana näistä on oikeasti saanut hyvää näkemystä.  Trendit on helpompi havaita kun samassa kuvassa on nämä totutut liukuvat keskiarvot antamassa mittatikun sille millä aikajaksolla osakkeet ovat nousseet.

    Kerroin artikkelissa siitä että yksittäisten osakkeiden kehitystä kannattaa verrata indeksin tai toimialansa kehitykseen koska ystäväpiirissäni on pitkäaikaista liiketoimintaa joka perustuu tämän tyyppisiin periaatteisiin. Sen sijaan onnistumisen todennäköisyys on ystäväpiirissäni ollut pienempi silloin jos on keskitytty ýhden osakkeen kehitykseen ilman vertailukohtaa muihin osakkeisiin.

    Mutta artikkeli on kirjoitettu nimenomaan teknisen analyysin perspektiivistä tarkoituksena antaa tietoa siitä mitkä teknisen analyysin menetelmät ovat antaneet tulosta. Ja toki on tietenkin sanottava että teknisellä analyysillä on rajoituksensa.

    Kai

     

    1. Viimeistään kaupankäyntikulut

      hävittävät teknisen analyysin tuoton ellei analyysi ole jo alun perin perustunut aineistossa oleviin vinoutumiin (data snooping bias).
      http://www.cxoadvisory.com/blog/external/blog3-07-08/

      Millään testatuista 49 markkina-alueesta ei saatu teknisellä analyysillä yksin käytettynä luotettavaa ylituottoa.
       
      Mikään testatusta 6042 kaupankäyntisäänöistä S&P 500 indeksille ei tuottanut tilastollisesti merkittävää ylituottoa aineistovinoutumien korjaamisen jälkeen (Aronson).
       
  3. Sinäpä jaksat inttää

    Jos luet viitattujen artikkelien taustat hieman tarkemmin niin huomaat että näidenkin tutkimusten mukaan salkulleen saa huomattavasti parempaa sharpen luvulla mitattua kehitystä kun käyttää tiettyjä teknisiä mittareita. On mahdollista siis olla poissa pahimpien kuoppien aikana ja saada tasaisempaa ja vähemmän riskiä sisältävää kehitystä salkulleen jos seuraa ympäristöään myös teknisen analyysin perspektiivistä. Ja jos luet artikkelien taustat vielä tarkemmin niin huomaat monta muutakin juttua.

    Nuo tutkimukset ovat löytäneet 8000 toimimatonta mittaria. On todellakin olemassa lukemattomia tapoja tehdä asia väärin ja paljon vähemmän tapoja tehdä oikein.

    Itse olen mukana eräässä suomalaisessa yrityksessä, joka tekee tekniseen analyysiin perustuen yli 300 kauppaa päivässä USA:ssa ja kyseinen yritys on tehnyt jo viiden vuoden aikana yli 30% / vuosi tuottoa myös kaikkein huonoimipina vuosina. Itse asiassa suurimmissa pörsseissä koneet tekevät usein yli 50% pörssin vaihdosta. Nämä koneet on ohjelmoitu tekemään tekniseen analyysiin perustuvaa lyhyttä kauppaa.

    Väite siitä että tekninen analyysi ei teorian mukaan toimi on ihan samanlainen kuin se että lentokone ei lennä. Taivaalla nimittäin lentää lentokoneita. Ne lentää jos niitä osaa tehdä mutta niiden tekeminen on vaikeaa ja vaatii taitoa.

    Itse en ole tekninen analyytikko, mutta käytän teknistä analyysia toisinaan johonkin spesifiseen tarkoitukseen, mutta ennen kaikkea kunnoitan teknistä analyysiä osaavia erittäin paljon.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen aseteollisuudesta

Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu.

1) Suomen ”köyhyys”

Sotahistoriaamme on kirjoitettu

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com