Kansankapitalismin illuusio ja uuden ajan kommunismi

Arkistoitu 12.2.2011

7 thoughts on “Kansankapitalismin illuusio ja uuden ajan kommunismi

  1. Mielenkiintoinen kirjoitus

    Jarkko P. on ilmaissut aiemminkin epäluuloaan ns. kansankapitalismia kohtaan ja perustelee nyt käsityksensä.

    Itse lisäisin kritiikkiin vielä yhden kohdan. Yhteiskuntamme uskoo erikoistumiseen. Voinko olla yhtä aikaa menestynyt sijoittaja ja säällinen historiaan erikoistunut tietokirjailija? Jos jälkimmäistä kysyy ns. kollegoiltani, vastauksen kyllä tiedä. Vaikkei aiheeseen kuulukaan, voinen tässä viitata tiedon popularisoinnin probleemeihin. Onko olennaista, että lukijakin ymmärtää tekstini? Joka tapauksessa huonoksi sijoittajaksi en tunnustaudu, vaikka olenkin käyttänyt paljon aikaa 10 kirjani yms. tekemiseen. Syynä on se, etten suhdannevaiheen seuraamista ole kokenut työlääksi, ja yksityiskohdissa tosiaan kuuntelenkin / luenkin neuvoja.

    Jarkko P. esittää 2 teesiä:

    1) Markkinat syövät menestyvän strategian, kuten vallankumous syö lapsensa (alkup. tekstissähän puhuttiin kommunismista )

    Tämä pitää varmasti pitkälti paikkansa hitaisiinkin strategioihin. Esim. arvoyhtiöitten kurssit voivat kysynnän takia nousta liian arvokkaiksi.

    Oma vastaukseni on ettei, ns. piensijoittajan pidäkään omistaa liian kalliita osakkeita. Juuri ja erityisesti piensijoittajalla on mahdollisuus myydä romauttamatta markkinoita, kunhan tekee sen ennen muita. “Oma” Ranskasta lainattu viisauteni on, että pöydästä pitää nousta makeimman viinin jälkeen eikä juoda kaikkia pulloja tyhjäksi. Markkinoitten ehdotonta huippua ei kannata odottaa täydellä salkulla.

    2) Työ ei maistu. Tähän on tietysti monta syytä. Koulutustason nousu, (Suomessa) sosiaaliturva ja teollisuustyön siirtyminen Kiinaan yms., mihin toki pystyy yksikin kapitalisti.

    Mitä tulee näihin miljonääriksi 30-40 -vuotiaina, niin heitä olen minäkin ihmetellyt. Sivumennen sanoen, bull-markkinoilla saatu tuotto ei riitä bear-markkinoilla, joten pääomaa tarvittaisiin mainittuja summia selvästi enemmän.

    Koulutukseni takia en pidä pelkkää sijoittamista mielekkäänä työnä, koska koen pelkän sijoittamisen tylsäksi (tätä ei parane kertoa Piksun hallitukselle, antavat minulle potkut…)

    Summa summarum: Olen kohtuuden ystävä. Ja jotten saisi epäilyttävää raittiusmiehen mainetta, niin sanokaamme vaikkapa, että kohtuus kaikessa ja pullo päivässä. Uskon, että työ ja sijoitusharrastus voidaan yhdistää. Suurin osa kansasta ei voi olla koroillaan eläjiä, ja eiköhän esim. Herlinin sisarusparvi osoita, että mielekäs työkin on elämän rikkauksia.

    T. Juha

    1. Kiitti kommentista.
      Suomessa

      Kiitti kommentista.

      Suomessa kansankapitalisteilla on käytännössä kolme perusteesiä:

      (1) Kansan suurempi osakeomistus parantaa yhteiskunnan hyvinvointia

      (2) Etenkin kotimaisten osakkeiden omistusparantaa hyvinvointia.

      (3) Kotimaisia omistuksia ei tarvitse hajauttaa.

      Tämä kirjoituksessa tosiaan pohdin miten kansankapitalismi vaikuttaa yhteiskuntaan, kun taas aikaisemmissa kirjoitusissani olen kritisoinut enenmmäkin, miten kansankapitalismin opit yhdensijoittajan kannalta vaikuttavat yksilön varallisuuteen ja riskiin. Ennen olen etenkin painottanut kohtaa kolme.

      Ensimmäiseen mainitsemaasi teesiini liittyen tarkoitan, että markkinoilla on jokin tietty kohtuullinen kantokyky tai kapasiteetti jollekkin sijoitusstrategialle. Jos se ylitetään, ei strategiaa voida toteuttaa ilman, että sillä ei olisi vaikutusta markkinoihin. Osakeomistuksen kohdalla onglema on juuri se, että kansankapitalismi vaikuttaa myös yritysten tuloksiin, jonka vuoksi "yliarvostettuja" osakkeita on vaikea nähdä ja politiikan avulla yliarvostetuista osakkeista voidaan tehdä vähemmän yliarvostettuja.

      Ei tulisi miettiä vain mikä on osakeomistuksen vaikutus yksilön tilanteeseen vaan miten toiminta vaikuttaa kokonaisuudessa yhteiskuntaan.

      Olen myös sitä mieltä, että jossain on kultainen keskitie, joka ei kuitenkaan käy talousmediasta ilmi. Ei osakesijoittaminen itsessään ole mikään kaiken pahan alku ja juuri. Tarvitaan omistajia, mutta toisaalta tarvitaan ammattiliittoja, jotka pitävät työn ja työstä saatavan palkan mielekkäänä. Muutoin liian suuri osakeomistus johtaa vapaamatkustajan ongelmaan. Tilanne on toki haastava  nykyisessä globaalissa tilanteessa.

      Lisäksi riippuvuussuhde yhteiskunnan ja osakeomistuksen välillä tulee tunnistaa, jotta sellaista politiikka ei harjoitettaisi, joka turhaan tukee varallisuusarvoja johtaen yhä kertautuviin ongelmiin. Täten on erittäin tärkeää, että eläkevakuutusyhtiöt asuntosäätiöt jne. eivät voi tukea ja vaikuttaa politiikkaan. Mielestäni vaalirahakekustelu on missannut asian tärkeimmän kohdan.

  2. Mitä syvemmälle menee sen helpompi on hukkua…

    Onneksi mielipiteitään ei tarvitse päättää koko loppuiäksi. Niitä saa ja on jopa suotavaa muuttaa tarpeen mukaan. Suomessa ei tule tilannetta missä ihmiset hulluna vuodesta toiseen sijoittaisivat. Pörssiin. Sen verta tulee tasaisin väliajoin takkiin, että se innostus katoo lompakosta.

    Sen sijaan sijoitetaan asuntoon. Suomessa harrastetaan nimenomaan arvosijoittamista. Sijoitetaan asuntoihin joiden hintoja pidetään yllä. Pidetään yllä koska se on asunnon jo ostaneiden mielestä kannattavaa. Niin kannattavaa ettei yksikään politiikko uskalla katkaista perinnettä. Olisihan se mahdollista esim. vuokra-asuntotuotannolla.

    Tästä poliittisesta munattomuudesta tuli muuten esimerkki ASO-asuntojen lainsäädännön väännöstä. Vanhanen oli kuulema maininnut, että piti jättää demokratia pois rakentajien vaatimuksesta ja niin niitä maksetaan yhä uudestaan ja uudestaan vaikka alkuperäinen ajatus oli omakustannus jossa asumiskulut pikkuhiljaa pienenevät. Muualla samassa järjestelmässä kulut pienenee. Suomessa kopsattiin idea ja jätettiin pointti pois.

    jousimies

    Tiedä tosta kommunismista. Lemminkäinen sai jostain kartellista tuomion. Paljonkos noita kartelleja onkaan? Miettikää vähän. Missä kilpailu toimii?

     

    1. Suomalaisten osakeomistus

      Periaatteessa lähes kaikki suomalaiset omistavat osakkeita eläkevakuutuksien kautta. Poliitiot pystyy tekemään sellaisia poliitttisia päätöksiä, joilla osakkeiden arvoja ja täte myös eläkkeitä voidaan tukea. Esim., jos suomen valtio olisi käyttänyt saamani 3000 tuhannen euron ASP-bonuksen koululaisten ruokailun tukemiseen, ei se olisi tukenut asuntokauppaa, jä täten myös pankkien ja rakennusyhtiöiden tuloksia. Kaikki merkit tällä hetkellä viittaavat siihen, että suomen valtio ylläpitää varallisuusarvoja ylläpitävää politiikkaa yleisen hyvinvoinnin kustannuksella.Poliitikkojen kytkökset eläkevakuutusyhtiöihin ovat paljastuneet. Siellä se hyvä veli järjestö pyörii…

      Asunnot on aika vaikea erottaa pörssiosakkeista sijoituksina etenkin silloin, kun niihin sijoitetaan eikä asuta. Ne ovat kansalaisten varallisuutta, joiden arvon ylläpitäminen tukee kulutusta lyhyellä aikavälillä.

  3. Kansankapitalismia ruotsalaisittain

    Aiheesta löytyy nettisivut. Kyseessä on ajatushautomo Timbron johdannainen.

    Ideologian pitäisi olla perinteisiä eurooppalaista liberalismia, mutta järjestö näyttää elävän Stiftelsen Fritt Näringsliv säätiön rahoituksella.
     
     
     
     
     
  4. Yhteiskunnan pääomavaltaisuus

    Jotenkin tuo kansankapitalismi liittyy yhteiskunnan pääomavaltaisuuteen tai valtaistumiseen.

    Luulen että menossa on kaksi trendiä:

    – kiinteistöjen arvomassat kasvavat kaiken aikaa ja yhteiskunta tältä osin pääomavaltaistuu

    – tuotantokoneiston kohdalla on kenties kaksi vastakkaista trendiä

         + raskas teollisuus marginalisoituu ja korvaantuu internet ajan kevyellä tuotantokoneistolla (ja pääoman tarve vähenee)

         + internet ajan yhteisöihin sitoutuu paljon humaania pääomaa (humaani pääoma täytyy sekin rakentaa oikealla pääomalla ja pääoman tarve tätä kautta kasvaa)

     

    Mutta kyllä tuo ajatuskulku uuden ajan kommunismista on erittäin osuva ja kuvaa tätä aikaa.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki