SDP:n, keskustan ja kokoomuksen johdossa näyttää syksyllä syntyneen huomattava – ja varmaankin ennakolta valmisteltu – yksimielisyys siitä, että pääomatulojen verotusta kiristetään.

Tällainen ajatus on siis syntynyt sen jälkeen kun pari vuotta on puhuttu pääomatulojen verotuksen alentamisesta, joka puunmyynnin osalta on jopa toteutettukin.

Olisiko niin, että sijoittajilla voisi olla tarjottavanaan yhteiskunnalle muutakin kuin vain verojen maksamista? Osaisivatko sijoittajat kiinnittää poliitikkoja enemmän huomiota esim. julkisen sektorin tehottomuuteen ja yritystukien omituisuuksiin?

Verotuksella voidaan ohjata verovelvollisten toimia, tähänhän on pyritty esim. alkoholin ja tupakan verotuksella.

Pyritäänkö nyt palkansaajia ohjaamaan siten, että palkkatulot kannattaa tuhlata viimeiseen senttiin, velkaantua kaikkiin suuntiin ja hakea sitten yhteiskunnalta tukea? Näinkö yhteiskunta parhaiten pysyy tolpillaan?

Kun venäläiset alkoivat hankkia Suomesta kesämökkitontteja, ilmiö herätti laajaa poliittista huolestumista. Yksittäiset kesämökkitontit eri puolilla Suomea ovat mielestäni merkityksettömiä verrattuna vaikkapa UPM-Kymmenen omistukseen. Markkina-arvo on reilu 4 miljardia. Yhtiön mukana tulisi Euroopan modernien metsäteollisuus, energiantuotantoa ja miljoona hehtaaria metsää. Miljoona hehtaaria on 3 % Suomen pinta-alasta! Pitäisikö poliitikkojen kiinnostua kesämökkitonttien asemesta suuryritysten omistuksesta?

Kun jo tähänkin asti on pidetty problemaattisena Meritan, Sampo Pankin ja Soneran päätymistä ulkomaisiin käsiin, omistajan kansallisuudella tuntuu olevan väliä. Pitäisikö poliitikkojen kiinnostua suuryritysten omistuksesta jo ennen kuin ne on myyty ulkomaille?

Kuitenkin verosuunnitelmien perusteella hallitus ilmeisesti pyrkii siihen, että suomalaisyritykset päätyvät ulkomaisiin käsiin ja suomalaiset osakkeenomistajat muuttavat ulkomaille tai ainakin keskittävät omistuksensa ulkomaisiin yrityksiin.

Kaiken lisäksi verosuunnitelmat tulevat julkisuuteen sen jälkeen kun viime keväänä Nordea ja Pohjola vahvistivat tasettaan osakkaidensa rahoilla. Onko varma, etteivät yritykset jatkossa tarvitse oman pääoman ehtoisia varoja?

Mielestäni sijoittajan on korkea aika aktivoitua. 2000-luvulla sijoittaminen on tullut aikaisempaa kasvollisemmaksi, senhän näkee jo yksin Piksun kirjoittajalistaakin silmäillessä.

Osakesäästäjien 37 paikallisyhdistystä saisivat aktivoitua. Lisäämällä kontakteja poliittisten päättäjien ja sijoittajien välillä poliitikot voisivat huomata sijoittajien olevan hyödyllisempiä asuessaan Suomessa, maksaessaan veroja Suomeen ja sijoittaessaan suomalaisiin yrityksiin. Sijoittajat voisivat samalla selvittää, ketä kannattaa äänestää.

SDP:n, keskustan ja kokoomuksen johdossa näyttää syksyllä syntyneen huomattava – ja varmaankin ennakolta valmisteltu – yksimielisyys siitä, että pääomatulojen verotusta kiristetään.

Tällainen ajatus on siis syntynyt sen jälkeen kun pari vuotta on puhuttu pääomatulojen verotuksen alentamisesta, joka puunmyynnin osalta on jopa toteutettukin.

Olisiko niin, että sijoittajilla voisi olla tarjottavanaan yhteiskunnalle muutakin kuin vain verojen maksamista? Osaisivatko sijoittajat kiinnittää poliitikkoja enemmän huomiota esim. julkisen sektorin tehottomuuteen ja yritystukien omituisuuksiin?

Verotuksella voidaan ohjata verovelvollisten toimia, tähänhän on pyritty esim. alkoholin ja tupakan verotuksella.

Pyritäänkö nyt palkansaajia ohjaamaan siten, että palkkatulot kannattaa tuhlata viimeiseen senttiin, velkaantua kaikkiin suuntiin ja hakea sitten yhteiskunnalta tukea? Näinkö yhteiskunta parhaiten pysyy tolpillaan?

Kun venäläiset alkoivat hankkia Suomesta kesämökkitontteja, ilmiö herätti laajaa poliittista huolestumista. Yksittäiset kesämökkitontit eri puolilla Suomea ovat mielestäni merkityksettömiä verrattuna vaikkapa UPM-Kymmenen omistukseen. Markkina-arvo on reilu 4 miljardia. Yhtiön mukana tulisi Euroopan modernien metsäteollisuus, energiantuotantoa ja miljoona hehtaaria metsää. Miljoona hehtaaria on 3 % Suomen pinta-alasta! Pitäisikö poliitikkojen kiinnostua kesämökkitonttien asemesta suuryritysten omistuksesta?

Kun jo tähänkin asti on pidetty problemaattisena Meritan, Sampo Pankin ja Soneran päätymistä ulkomaisiin käsiin, omistajan kansallisuudella tuntuu olevan väliä. Pitäisikö poliitikkojen kiinnostua suuryritysten omistuksesta jo ennen kuin ne on myyty ulkomaille?

Kuitenkin verosuunnitelmien perusteella hallitus ilmeisesti pyrkii siihen, että suomalaisyritykset päätyvät ulkomaisiin käsiin ja suomalaiset osakkeenomistajat muuttavat ulkomaille tai ainakin keskittävät omistuksensa ulkomaisiin yrityksiin.

Kaiken lisäksi verosuunnitelmat tulevat julkisuuteen sen jälkeen kun viime keväänä Nordea ja Pohjola vahvistivat tasettaan osakkaidensa rahoilla. Onko varma, etteivät yritykset jatkossa tarvitse oman pääoman ehtoisia varoja?

Mielestäni sijoittajan on korkea aika aktivoitua. 2000-luvulla sijoittaminen on tullut aikaisempaa kasvollisemmaksi, senhän näkee jo yksin Piksun kirjoittajalistaakin silmäillessä.

Osakesäästäjien 37 paikallisyhdistystä saisivat aktivoitua. Lisäämällä kontakteja poliittisten päättäjien ja sijoittajien välillä poliitikot voisivat huomata sijoittajien olevan hyödyllisempiä asuessaan Suomessa, maksaessaan veroja Suomeen ja sijoittaessaan suomalaisiin yrityksiin. Sijoittajat voisivat samalla selvittää, ketä kannattaa äänestää.