Metsäsektoria on parjattu maailmanlopun alaksi. Hienopaperin kulutus laskee ja rakentaminenkin hiipuu.

Voimme minun mielestäni kuitenkin olla ylpeitä suomalaisen metsäsektorin suoriutumisesta:

• maailman suurimmat metsäsektorin yritykset löytyvät USA:sta ja Suomesta (kymmenen suurimman joukkoon mahtuu toki yksi Ruotsalainen ja yksi Japanilainen yritys)
• suomalainen metsäsektori on jo vuosia (kaikesta kurjuudesta huolimatta) pärjännyt paremmin kuin amerikkalaiset kilpailijansa
• suomalaista metsää on osattu vaalia ja siitä on kaiken kaikkiaan saatu merkittävä määrä hyvinvointia Suomelle. Kuitu ja rakennuspuuta on maailmalla runsaasit tarjolla – monet Venäjän, Kanadan ja Itä-euroopan alueet ovat huonosti hyödynnettyjä; Suomi on tässä joukossa enemmän poikkeus kuin sääntö.

Metsäsektoriin sijoittavan ei siis välttämättä kannata hajauttaa ainakaan pohjois-amerikkaan vaikka amerikkalaisten kilpailijoiden osakkeita onkin helppo ostaa monien välittäjien kautta.  Amerikassa rakentaminen on kokonaan pysähdyksissä ja paperin kulutus laskee Eurooppaa voimakkaammin ja niinpä paikallinen metsäsektori on luonnollisesti aivan surkeassa jamassa.

Metsäalan yritykset eivät kenties enää vuole vihreää kultaa – paperin kulutus länsimaissa laskee ja paperitehtaita ei ole mieltä rakentaa. Paperiteollisuus on tullut vaiheeseen jota kutsutaan lypsylehmä vaiheeksi – olemassaolevia tehtaita kannattaa ajaa niin kauan kuin niiden operatiivinen toiminta tuottaa positiivista kassavirtaa. Tehtaisiin sijoitetulle pääomalle ei kenties saa enää kunnon korkoa – mutta monia tehtaita kannattaa pyörittää niin kauan kuin sidotulle pääomalle saa edes jotain pientä vastiketta. 

Kannattaa kuitenkin seurata metsäsektoria – joissakin Suomalaisissa metsäyrityksissä osataan toimia tässäkin vaikeassa tilanteessa. 

Liikevaihdolla laskien suurimmat metsäsektorin yritykset maailmalla:    (Lähde ja lisää tietoa: Metsateollisuus ry: tietopalvelut)

Metsäsektoria on parjattu maailmanlopun alaksi. Hienopaperin kulutus laskee ja rakentaminenkin hiipuu.

Voimme minun mielestäni kuitenkin olla ylpeitä suomalaisen metsäsektorin suoriutumisesta:

• maailman suurimmat metsäsektorin yritykset löytyvät USA:sta ja Suomesta (kymmenen suurimman joukkoon mahtuu toki yksi Ruotsalainen ja yksi Japanilainen yritys)
• suomalainen metsäsektori on jo vuosia (kaikesta kurjuudesta huolimatta) pärjännyt paremmin kuin amerikkalaiset kilpailijansa
• suomalaista metsää on osattu vaalia ja siitä on kaiken kaikkiaan saatu merkittävä määrä hyvinvointia Suomelle. Kuitu ja rakennuspuuta on maailmalla runsaasit tarjolla – monet Venäjän, Kanadan ja Itä-euroopan alueet ovat huonosti hyödynnettyjä; Suomi on tässä joukossa enemmän poikkeus kuin sääntö.

Metsäsektoriin sijoittavan ei siis välttämättä kannata hajauttaa ainakaan pohjois-amerikkaan vaikka amerikkalaisten kilpailijoiden osakkeita onkin helppo ostaa monien välittäjien kautta.  Amerikassa rakentaminen on kokonaan pysähdyksissä ja paperin kulutus laskee Eurooppaa voimakkaammin ja niinpä paikallinen metsäsektori on luonnollisesti aivan surkeassa jamassa.

Metsäalan yritykset eivät kenties enää vuole vihreää kultaa – paperin kulutus länsimaissa laskee ja paperitehtaita ei ole mieltä rakentaa. Paperiteollisuus on tullut vaiheeseen jota kutsutaan lypsylehmä vaiheeksi – olemassaolevia tehtaita kannattaa ajaa niin kauan kuin niiden operatiivinen toiminta tuottaa positiivista kassavirtaa. Tehtaisiin sijoitetulle pääomalle ei kenties saa enää kunnon korkoa – mutta monia tehtaita kannattaa pyörittää niin kauan kuin sidotulle pääomalle saa edes jotain pientä vastiketta. 

Kannattaa kuitenkin seurata metsäsektoria – joissakin Suomalaisissa metsäyrityksissä osataan toimia tässäkin vaikeassa tilanteessa. 

Liikevaihdolla laskien suurimmat metsäsektorin yritykset maailmalla:    (Lähde ja lisää tietoa: Metsateollisuus ry: tietopalvelut)