Keskusteluketjussa kuumimmasta talousartikkelista oli mainittu Social Science Research Network (SSRN) eniten ladattu kirjoitus A Quantitative Approach to Tactical Asset Allocation, kirjoittajana Mebane T. Faber
Tähän SSRN kirjoittajaan liittyy eräs mielenkiintoinen yksityiskohta, hän näyttää olevan sijoitusneuvoja (Cambria Investment Management ) eikä ylioptiotutkija kuten enemmistö SSRN kirjoittajista.
Mikä sitten tekee kirjoituksesta niin suositun: Ehkä se, että hänen markkina-ajoituksensa ja siihen perustuva IVY portfolio tuotti kriisivuotena 2008 9,8 %. Vastaavasti IT-kuplassa menetys olisi ollut 16 % kun SP500 menetti arvostaan 45 %.
Itse artikkelissa on esitetty selkeä ja yksinkertainen liukuvaan keskiarvoon perustuva markkina-ajoitus, jossa omaisuus on viidessä eri omaisuusluokassa: USA:n osakkeissa, maailmanosakkeissa, hyödykkeissä, kiinteistösijoituksissa ja USA:n 10 vuoden valtionlainassa.
Omaisuusryhmien osto- ja myyntisääntö on yksinkertainen:
Osata kun kuukauden (viimeisen päivä) hinta on yli 10 kuukauden liukuvan keskiarvon.
Myy kun hinta on alle 10 kuukauden liukuvan keskiarvon.
Alla olevassa kuvassa on vertailtu ajoitusmenetelmää ja SP 500 tuottoa vuosina 1900-2008
Kyseessä on siis kvantitatiivien menetelmä ja kirjoittajan mukaan osto/myynti-säännöllä on tarkoitus päästä eroon päätöksentekoon liittyvistä psykologisista harhoista.
Ja kun tapana on väittää, että tuollaisella historiallisella tuloksella ei ole nykymaailmassa mitään arvoa tyyliin "mutta tämä kerta on erilainen" niin tässä tuoreempi jakso.
Ja vielä vasta-argumentti väitteeseen, jonka mukaan jokainen osakemarkkinoiden anomaila joka on keksitty tulee katomaan kun se tulee tunnetuksi. Kyseinen Mebane T. Faberin artikkeli on laitettu alunperin SSRN sivustoll3 jo 2007. Tuoreemmat vuodet kuten 2008 on päivitetty artikkeliin jälkikäteen. Artikkeli on aikoinaan ollut hyvin tunnettu ja luettu, koska itsellänikin on siitä tuo vanhempi versio.
Tässä kuvassa on vertailtu ajoitusmenetelmää ja SP 500 tuottoa vuosina 1990-2008
Menetelmän lopputulosta voi lyhyesti luonnehtia sanomalla, että se antaa osakemarkkinoiden tuoton korkomarkkinoiden vaihtelulla.
Tämä käy ilmi vertailussa, jossa on vuosittaisten tuottojen jakautuma SP 500 ja Faberin markkina-ajoituksen välillä.
Markkina-ajoituksessa on paljon vähemmän ääripäitä (matalat hännät)
Keskusteluketjussa kuumimmasta talousartikkelista oli mainittu Social Science Research Network (SSRN) eniten ladattu kirjoitus A Quantitative Approach to Tactical Asset Allocation, kirjoittajana Mebane T. Faber
Tähän SSRN kirjoittajaan liittyy eräs mielenkiintoinen yksityiskohta, hän näyttää olevan sijoitusneuvoja (Cambria Investment Management ) eikä ylioptiotutkija kuten enemmistö SSRN kirjoittajista.
Mikä sitten tekee kirjoituksesta niin suositun: Ehkä se, että hänen markkina-ajoituksensa ja siihen perustuva IVY portfolio tuotti kriisivuotena 2008 9,8 %. Vastaavasti IT-kuplassa menetys olisi ollut 16 % kun SP500 menetti arvostaan 45 %.
Itse artikkelissa on esitetty selkeä ja yksinkertainen liukuvaan keskiarvoon perustuva markkina-ajoitus, jossa omaisuus on viidessä eri omaisuusluokassa: USA:n osakkeissa, maailmanosakkeissa, hyödykkeissä, kiinteistösijoituksissa ja USA:n 10 vuoden valtionlainassa.
Omaisuusryhmien osto- ja myyntisääntö on yksinkertainen:
Osata kun kuukauden (viimeisen päivä) hinta on yli 10 kuukauden liukuvan keskiarvon.
Myy kun hinta on alle 10 kuukauden liukuvan keskiarvon.
Alla olevassa kuvassa on vertailtu ajoitusmenetelmää ja SP 500 tuottoa vuosina 1900-2008
Kyseessä on siis kvantitatiivien menetelmä ja kirjoittajan mukaan osto/myynti-säännöllä on tarkoitus päästä eroon päätöksentekoon liittyvistä psykologisista harhoista.
Ja kun tapana on väittää, että tuollaisella historiallisella tuloksella ei ole nykymaailmassa mitään arvoa tyyliin "mutta tämä kerta on erilainen" niin tässä tuoreempi jakso.
Ja vielä vasta-argumentti väitteeseen, jonka mukaan jokainen osakemarkkinoiden anomaila joka on keksitty tulee katomaan kun se tulee tunnetuksi. Kyseinen Mebane T. Faberin artikkeli on laitettu alunperin SSRN sivustoll3 jo 2007. Tuoreemmat vuodet kuten 2008 on päivitetty artikkeliin jälkikäteen. Artikkeli on aikoinaan ollut hyvin tunnettu ja luettu, koska itsellänikin on siitä tuo vanhempi versio.
Tässä kuvassa on vertailtu ajoitusmenetelmää ja SP 500 tuottoa vuosina 1990-2008
Menetelmän lopputulosta voi lyhyesti luonnehtia sanomalla, että se antaa osakemarkkinoiden tuoton korkomarkkinoiden vaihtelulla.
Tämä käy ilmi vertailussa, jossa on vuosittaisten tuottojen jakautuma SP 500 ja Faberin markkina-ajoituksen välillä.
Markkina-ajoituksessa on paljon vähemmän ääripäitä (matalat hännät)
Kommentit