Kvantitatiivinen markkina-ajoitus ja Mebane T. Faber

Keskusteluketjussa kuumimmasta talousartikkelista oli mainittu Social Science Research Network (SSRN) eniten ladattu kirjoitus A Quantitative Approach to Tactical Asset Allocation, kirjoittajana Mebane T. Faber

 
Tähän SSRN kirjoittajaan liittyy eräs mielenkiintoinen yksityiskohta, hän näyttää olevan sijoitusneuvoja (Cambria Investment Management ) eikä ylioptiotutkija kuten enemmistö SSRN kirjoittajista.
 
Mikä sitten tekee kirjoituksesta niin suositun: Ehkä se, että hänen markkina-ajoituksensa ja siihen perustuva IVY portfolio tuotti kriisivuotena 2008 9,8 %. Vastaavasti IT-kuplassa menetys olisi ollut 16 % kun SP500 menetti arvostaan 45 %.
 
Itse artikkelissa on esitetty selkeä ja yksinkertainen liukuvaan keskiarvoon perustuva markkina-ajoitus, jossa omaisuus on viidessä eri omaisuusluokassa: USA:n osakkeissa, maailmanosakkeissa, hyödykkeissä, kiinteistösijoituksissa ja USA:n 10 vuoden valtionlainassa.
 
Omaisuusryhmien osto- ja myyntisääntö on yksinkertainen:
Osata kun kuukauden (viimeisen päivä) hinta on yli 10 kuukauden liukuvan keskiarvon.
Myy kun hinta on alle 10 kuukauden liukuvan keskiarvon.
 
Alla olevassa kuvassa on vertailtu ajoitusmenetelmää ja SP 500 tuottoa vuosina 1900-2008
 
 Faber S&P 500 vs. 10-Month Simple Moving Average, 1990-2008
 
Kyseessä on siis kvantitatiivien menetelmä ja kirjoittajan mukaan osto/myynti-säännöllä on tarkoitus päästä eroon päätöksentekoon liittyvistä psykologisista harhoista.
 
Ja kun tapana on väittää, että tuollaisella historiallisella tuloksella ei ole nykymaailmassa mitään arvoa tyyliin "mutta tämä kerta on erilainen" niin tässä tuoreempi jakso.
Ja vielä vasta-argumentti väitteeseen, jonka mukaan jokainen osakemarkkinoiden anomaila joka on keksitty tulee katomaan kun se tulee tunnetuksi. Kyseinen Mebane T. Faberin artikkeli on laitettu alunperin SSRN sivustoll3 jo 2007. Tuoreemmat vuodet kuten 2008 on päivitetty artikkeliin jälkikäteen. Artikkeli on aikoinaan ollut hyvin tunnettu ja luettu, koska itsellänikin on siitä tuo vanhempi versio.
 
Tässä kuvassa on vertailtu ajoitusmenetelmää ja SP 500 tuottoa vuosina 1990-2008
 
Faber
 
Menetelmän lopputulosta voi lyhyesti luonnehtia sanomalla, että se antaa osakemarkkinoiden tuoton korkomarkkinoiden vaihtelulla.
 
 
Tämä käy ilmi vertailussa, jossa on vuosittaisten tuottojen jakautuma SP 500 ja Faberin markkina-ajoituksen välillä.
 
Faber: Yearly Return Distribution, S&P 500 and Timing 1900-2008
 
Markkina-ajoituksessa on paljon vähemmän ääripäitä (matalat hännät)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Keskusteluketjussa kuumimmasta talousartikkelista oli mainittu Social Science Research Network (SSRN) eniten ladattu kirjoitus A Quantitative Approach to Tactical Asset Allocation, kirjoittajana Mebane T. Faber

 
Tähän SSRN kirjoittajaan liittyy eräs mielenkiintoinen yksityiskohta, hän näyttää olevan sijoitusneuvoja (Cambria Investment Management ) eikä ylioptiotutkija kuten enemmistö SSRN kirjoittajista.
 
Mikä sitten tekee kirjoituksesta niin suositun: Ehkä se, että hänen markkina-ajoituksensa ja siihen perustuva IVY portfolio tuotti kriisivuotena 2008 9,8 %. Vastaavasti IT-kuplassa menetys olisi ollut 16 % kun SP500 menetti arvostaan 45 %.
 
Itse artikkelissa on esitetty selkeä ja yksinkertainen liukuvaan keskiarvoon perustuva markkina-ajoitus, jossa omaisuus on viidessä eri omaisuusluokassa: USA:n osakkeissa, maailmanosakkeissa, hyödykkeissä, kiinteistösijoituksissa ja USA:n 10 vuoden valtionlainassa.
 
Omaisuusryhmien osto- ja myyntisääntö on yksinkertainen:
Osata kun kuukauden (viimeisen päivä) hinta on yli 10 kuukauden liukuvan keskiarvon.
Myy kun hinta on alle 10 kuukauden liukuvan keskiarvon.
 
Alla olevassa kuvassa on vertailtu ajoitusmenetelmää ja SP 500 tuottoa vuosina 1900-2008
 
 Faber S&P 500 vs. 10-Month Simple Moving Average, 1990-2008
 
Kyseessä on siis kvantitatiivien menetelmä ja kirjoittajan mukaan osto/myynti-säännöllä on tarkoitus päästä eroon päätöksentekoon liittyvistä psykologisista harhoista.
 
Ja kun tapana on väittää, että tuollaisella historiallisella tuloksella ei ole nykymaailmassa mitään arvoa tyyliin "mutta tämä kerta on erilainen" niin tässä tuoreempi jakso.
Ja vielä vasta-argumentti väitteeseen, jonka mukaan jokainen osakemarkkinoiden anomaila joka on keksitty tulee katomaan kun se tulee tunnetuksi. Kyseinen Mebane T. Faberin artikkeli on laitettu alunperin SSRN sivustoll3 jo 2007. Tuoreemmat vuodet kuten 2008 on päivitetty artikkeliin jälkikäteen. Artikkeli on aikoinaan ollut hyvin tunnettu ja luettu, koska itsellänikin on siitä tuo vanhempi versio.
 
Tässä kuvassa on vertailtu ajoitusmenetelmää ja SP 500 tuottoa vuosina 1990-2008
 
Faber
 
Menetelmän lopputulosta voi lyhyesti luonnehtia sanomalla, että se antaa osakemarkkinoiden tuoton korkomarkkinoiden vaihtelulla.
 
 
Tämä käy ilmi vertailussa, jossa on vuosittaisten tuottojen jakautuma SP 500 ja Faberin markkina-ajoituksen välillä.
 
Faber: Yearly Return Distribution, S&P 500 and Timing 1900-2008
 
Markkina-ajoituksessa on paljon vähemmän ääripäitä (matalat hännät)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Suomen kansalaiset ovat läntisen Euroopan köyhimpiä mutta kaikki yrittävät silti sijoittaa osakkeisiin

Suomalaiset yksityishenkilöt kuuluvat länsi-Euroopan köyhimpiin, mutta ovat silti talousosaamiseltaan taitavimpia ja sijoittaminen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin on yleisempää kuin muualla.
Suomalaiset sijoittavat ahkerasti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin
Suomi kuuluu

Sijoittaminen

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen on opettavaista ja haasteellista

Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen on haasteellista: tiedot sijoituskohteesta ovat yleensä puutteellisia, osakkeiden jälkimarkkina on olematon ja toiminta on muutaman avainhenkilön varassa.  Sijoittamista kannattaa kuitenkin harkita, jos

Sijoittaminen

Pörssikurssit pitävät pimeydestä – osakkeiden arvot tapaavat laskea kesällä

Sijoittajat saavat kesällä muuta ajateltavaa, kauppa on vaisua ja pörssikurssit laskevat. Ensimmäisen vuosipuliskon tuloskausi herättelee heinäkuussa sijoittajia, mutta vain hetkeksi. Elo ja syyskuu ovat taas