Suomi nousuun lainsäädäntöä kehittämällä

Suomi on tällä vuosituhannella pärjännyt paremmin kuin muut euroalueen ja OECD maat keskimäärin. Palkkatasomme on noussut ja uusia työpaikkoja on syntynyt. Hyvään kehitykseen ovat vaikuttaneet:

  • toimiva koulutusjärjestelmä (Suomi pärjää Pisa:n vertailussa maailman parhaiten)
  • innovatiivienen yhteiskuntarakenne (OECD:n mukaan maailman kolmanneksi innovatiivisin)
  • ennustettava, avoin ja poliittista päätöksentekoa lukuunottamatta hyvin vähän korruptoitunut toimintatapa (harmaat vaalirahat ovat eräs ainoita yleisesti hyväksyttyjä korruption muotoja)
  • tasainenen tulonjako ja suuri keskiluokka

Olemme kuitenkin tämän laman yhteydessä joutuneet kovaan kouluun. Vanhat lääkkeet eivät enää kanna ja toipuminen lamasta on kiusallisen hidasta. Ongelma ei ole vähäpätöinen. Olemme Euron myötä osa yhteisvaluutta-aluetta, jossa kilpailukyky täytyy saada aikaan muilla keinoin kuin rahan arvoa säätämällä. USA on eräs esimerkki yhteisvaluutta-alueen dynamiikasta, jossa viimeisten kymmenien vuosien aikana jotkin miljoonakaupungit ovat menettäneet puolet väestöstään samalla kun toiset ovat kasvaneet kaksinkertaisiksi. Sisäisillä rakenteilla on siis suuri merkitys ja jatkossa vielä entistäkin suurempi.

Moni asia on meillä tehty hyvin – mutta mitä voisi tehdä paremmin?

Yhteiskunnan lainsäädäntö ja toimintatapa ovat minun mielestäni ne fundamentaaliset tekijät, jotka ratkaisevat sen miten yritykset ja yhteiskunta pärjäävät. Hyvää menestystä syntyy jos nämä ovat kunnossa. On kuitenkin äärimmäisen vaikeaa ymmärtää yhteiskuntaa ja sen kilpailuasetelmaa niin perusteellisesti, että pystyy ehdottamaan hyviä korjaavia toimenpiteitä. Ehdotan tässä kuitenkin yhden, jonka uskon merkittävästi parantavan kilpailukykyämme:

  • Lainsäädäntöä ja varsinkin työlainsäädäntöä tulisi kehittää ottamaan paremmin huomioon mahdollisuus, että ihmisellä on enemmän kuin yksi työpaikka kerrallaan. Teemme parempaa ja luovempaa tulosta, jos sukkuloimme erilaisten tehtävien välillä ja työelämä voi hyvin tarjota paljon sitä samaa rikkautta, jota monet hakevat tällä hetkellä harrastusten ja yhteisöelämän paraista. "Yksi työpaikka ja yksi työtehtävä" ovat jäänne ajalta, jolloin työnantaja osti koko ihmisen "orjaksi" käyttöönsä tietyksi määräajaksi. Ajat ovat nyt toiset ja lainsäädäntöä tulisi näiltä osin kehittää.

 

Suomi on tällä vuosituhannella pärjännyt paremmin kuin muut euroalueen ja OECD maat keskimäärin. Palkkatasomme on noussut ja uusia työpaikkoja on syntynyt. Hyvään kehitykseen ovat vaikuttaneet:

  • toimiva koulutusjärjestelmä (Suomi pärjää Pisa:n vertailussa maailman parhaiten)
  • innovatiivienen yhteiskuntarakenne (OECD:n mukaan maailman kolmanneksi innovatiivisin)
  • ennustettava, avoin ja poliittista päätöksentekoa lukuunottamatta hyvin vähän korruptoitunut toimintatapa (harmaat vaalirahat ovat eräs ainoita yleisesti hyväksyttyjä korruption muotoja)
  • tasainenen tulonjako ja suuri keskiluokka

Olemme kuitenkin tämän laman yhteydessä joutuneet kovaan kouluun. Vanhat lääkkeet eivät enää kanna ja toipuminen lamasta on kiusallisen hidasta. Ongelma ei ole vähäpätöinen. Olemme Euron myötä osa yhteisvaluutta-aluetta, jossa kilpailukyky täytyy saada aikaan muilla keinoin kuin rahan arvoa säätämällä. USA on eräs esimerkki yhteisvaluutta-alueen dynamiikasta, jossa viimeisten kymmenien vuosien aikana jotkin miljoonakaupungit ovat menettäneet puolet väestöstään samalla kun toiset ovat kasvaneet kaksinkertaisiksi. Sisäisillä rakenteilla on siis suuri merkitys ja jatkossa vielä entistäkin suurempi.

Moni asia on meillä tehty hyvin – mutta mitä voisi tehdä paremmin?

Yhteiskunnan lainsäädäntö ja toimintatapa ovat minun mielestäni ne fundamentaaliset tekijät, jotka ratkaisevat sen miten yritykset ja yhteiskunta pärjäävät. Hyvää menestystä syntyy jos nämä ovat kunnossa. On kuitenkin äärimmäisen vaikeaa ymmärtää yhteiskuntaa ja sen kilpailuasetelmaa niin perusteellisesti, että pystyy ehdottamaan hyviä korjaavia toimenpiteitä. Ehdotan tässä kuitenkin yhden, jonka uskon merkittävästi parantavan kilpailukykyämme:

  • Lainsäädäntöä ja varsinkin työlainsäädäntöä tulisi kehittää ottamaan paremmin huomioon mahdollisuus, että ihmisellä on enemmän kuin yksi työpaikka kerrallaan. Teemme parempaa ja luovempaa tulosta, jos sukkuloimme erilaisten tehtävien välillä ja työelämä voi hyvin tarjota paljon sitä samaa rikkautta, jota monet hakevat tällä hetkellä harrastusten ja yhteisöelämän paraista. "Yksi työpaikka ja yksi työtehtävä" ovat jäänne ajalta, jolloin työnantaja osti koko ihmisen "orjaksi" käyttöönsä tietyksi määräajaksi. Ajat ovat nyt toiset ja lainsäädäntöä tulisi näiltä osin kehittää.

 

3 thoughts on “Suomi nousuun lainsäädäntöä kehittämällä

  1. Nopea kommentti

    Omistusasumisen valtiollisen tuen lopettaminen: vuokra-asuminen samalle viivalle. Vuokra-asuminen lisää työvoiman liikkuvuutta ja osaltaan nopeuttaa, lainatakseni IT-termistöstä, "ketterään" yhteiskuntaan siirtymistä.

    1. Mitä tarkkaan ottaen

      Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat omistusasumisen tuella? Tarkoitatko lainan korkojen verovähennysoikeutta vaiko myyntivoiton verovapautta?

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

EToron pörssilistautuminen

Eräs sijoittajan tärkeimmistä työkaluista urallaan on oikea kaupankäyntialusta. Oikean kaupankäyntialustan valitsemalla kykenet helpottamaan elämääsi ja sijoitusten tekemistä uskomattoman paljon, kun taas valitsemalla väärän alustan, rajoitat

Sijoittaminen

Norwegianin unelma haihtui

Monet piensijoittajat, etenkin kokemattomat, ravaavat kuraojaan kaatuneiden yhtiöiden perässä osakekurssin sukellettua taloudellisen tilanteen mukaisesti.

Halpuus houkuttaa, kuten surkeisiin kauppoihin aina ajautuvaa Sulo Viléniä takavuosien hittikomediassa Tankki