Kun Piksua alettiin syksyllä laittaa enemmän sekä vakinaiselle kannalle että liikekannalle, sovin eräitten pankkien kanssa oikeudesta normaalin referoinnin puitteissa selostaa pankkien suljetuilla sivuilla esittämiä arvioita talous- ja sijoitusnäkymistä.

Kun lupa heltisi ensimmäisenä Pohjolasta, on reilua aloittaa siitä pankista. Koska referoinnin kohde “Pohjolan sijoitusstrategia 1/2009” on 90-sivuinen esitys, valintani, tiivistykseni, painotukseni ja tulkintani tässä suppeassa kirjoituksessani ovat omiani ja omalla vastuullani. Lisätietoja katsauksesta (ja myös pankin ulkopuolisen asiantuntijan kehumasta Pohjolan teknisen analyysin mahdollisuuksista) kannattaa kysyä paikallisesta osuuspankista.

Maailmantalous

Pohjola katsoo talouskriisin toiseen vaiheen olleen 2008 lopussa yrityksissä ja edenneen sieltä valtiotasolle. Valtiotasolla ollaan hyvää vauhtia, kun eräät eurovaltiot joutuvat maksamaan toisia eurovaltioita korkeampaa korkoa.

Valtiotasolla kriisi joko laimentuu valtioitten pelastaessa horjuvia yrityksiä tai kärjistyessään purkautuu valuuttamarkkinoille, jossa se voi jälleen laimentua siten, että heikossa tilanteessa olevien maitten valuutta devalvoituu, mikä lisää ko. maitten kilpailukykyä. Euron tulevaisuuskin voi omasta mielestäni olla tässä tilanteessa vaakalaudalla.

Jos valuuttamarkkinoitten olennaisetkaan muutokset eivät onnistu kriisiä laimentamaan, edessä on “jääkaudeksi“ nimetty vaihe, jossa valtiot ovat tuhlanneet elvytyksensä huonoihin investointeihin ja pääoman niukkuuden myötä korko nousee.

Dollarin arvioidaan kaikissa tapauksissa heikkenevän 2009 jälkipuoliskolla.

Suomalaiset yritykset

Suomalaisten yritysten taseita pidetään yleisesti ottaen vahvoina. Immateriaalista liikearvoa taseesta on runsaasti (24 – 45 %) seuraavissa yrityksissä (suuruusjärjestyksessä): Kone, Cargotec, TE, Telia-S, Elisa ja Sanoma. Korkea gearing on rakennusalalla, Stockmannilla ja Huhtamäellä. Lisäksi korkokulut käyttökatteesta ovat suuret M-Realilla, Kemiralla ja Outokummulla.

Toteutuneesta kurssilaskusta huolimatta Pohjola suhtautuu edelleen epäilevästi kotimaisiin osakemarkkinoihin, minkä takia osakesijoitukset ovat Pohjolalla alipainossa.

Pohjola näkee periaatteessa kotimarkkinayritykset parhaimpina sijoituskohteina, mutta yrityskohtaisista syistä (esim. toiminnan laajentaminen ulkomaille ja yritysostot) jäljelle jäävät ostokohteiksi (“ostokohteen” oletetaan kehittyvän yleisindeksiä paremmin) lähinnä teleoperaattorit ja energiayritykset.

Perusteollisuudesta ostosuosituksen saa UPM ja perusmetallit. Konepajojen osalta huomiota täytyy kiinnittää Wärtsilän ja Cargotecin lähes 3 vuotta pitkiin tilauskantoihin ja vähäsyklisen huollon vahvaan asemaan em. lisäksi Koneen, Metson ja Konecranesin liikevaihdossa.

Lopuksi en voi olla hämmästelemättä sitä vedätystä, mikä rakennusalan yrityksiin on kohdistunut eräillä keskustelupalstoilla. Kauan ennen vanhojen asuntojen olennaista halpenemista loppuu nimittäin uusien asuntojen rakentaminen. Tämän ajatuksen olisin tosin pystynyt vallan hyvin itsekin tuottamaan ilman Pohjolan katsausta.

Kun Piksua alettiin syksyllä laittaa enemmän sekä vakinaiselle kannalle että liikekannalle, sovin eräitten pankkien kanssa oikeudesta normaalin referoinnin puitteissa selostaa pankkien suljetuilla sivuilla esittämiä arvioita talous- ja sijoitusnäkymistä.

Kun lupa heltisi ensimmäisenä Pohjolasta, on reilua aloittaa siitä pankista. Koska referoinnin kohde “Pohjolan sijoitusstrategia 1/2009” on 90-sivuinen esitys, valintani, tiivistykseni, painotukseni ja tulkintani tässä suppeassa kirjoituksessani ovat omiani ja omalla vastuullani. Lisätietoja katsauksesta (ja myös pankin ulkopuolisen asiantuntijan kehumasta Pohjolan teknisen analyysin mahdollisuuksista) kannattaa kysyä paikallisesta osuuspankista.

Maailmantalous

Pohjola katsoo talouskriisin toiseen vaiheen olleen 2008 lopussa yrityksissä ja edenneen sieltä valtiotasolle. Valtiotasolla ollaan hyvää vauhtia, kun eräät eurovaltiot joutuvat maksamaan toisia eurovaltioita korkeampaa korkoa.

Valtiotasolla kriisi joko laimentuu valtioitten pelastaessa horjuvia yrityksiä tai kärjistyessään purkautuu valuuttamarkkinoille, jossa se voi jälleen laimentua siten, että heikossa tilanteessa olevien maitten valuutta devalvoituu, mikä lisää ko. maitten kilpailukykyä. Euron tulevaisuuskin voi omasta mielestäni olla tässä tilanteessa vaakalaudalla.

Jos valuuttamarkkinoitten olennaisetkaan muutokset eivät onnistu kriisiä laimentamaan, edessä on “jääkaudeksi“ nimetty vaihe, jossa valtiot ovat tuhlanneet elvytyksensä huonoihin investointeihin ja pääoman niukkuuden myötä korko nousee.

Dollarin arvioidaan kaikissa tapauksissa heikkenevän 2009 jälkipuoliskolla.

Suomalaiset yritykset

Suomalaisten yritysten taseita pidetään yleisesti ottaen vahvoina. Immateriaalista liikearvoa taseesta on runsaasti (24 – 45 %) seuraavissa yrityksissä (suuruusjärjestyksessä): Kone, Cargotec, TE, Telia-S, Elisa ja Sanoma. Korkea gearing on rakennusalalla, Stockmannilla ja Huhtamäellä. Lisäksi korkokulut käyttökatteesta ovat suuret M-Realilla, Kemiralla ja Outokummulla.

Toteutuneesta kurssilaskusta huolimatta Pohjola suhtautuu edelleen epäilevästi kotimaisiin osakemarkkinoihin, minkä takia osakesijoitukset ovat Pohjolalla alipainossa.

Pohjola näkee periaatteessa kotimarkkinayritykset parhaimpina sijoituskohteina, mutta yrityskohtaisista syistä (esim. toiminnan laajentaminen ulkomaille ja yritysostot) jäljelle jäävät ostokohteiksi (“ostokohteen” oletetaan kehittyvän yleisindeksiä paremmin) lähinnä teleoperaattorit ja energiayritykset.

Perusteollisuudesta ostosuosituksen saa UPM ja perusmetallit. Konepajojen osalta huomiota täytyy kiinnittää Wärtsilän ja Cargotecin lähes 3 vuotta pitkiin tilauskantoihin ja vähäsyklisen huollon vahvaan asemaan em. lisäksi Koneen, Metson ja Konecranesin liikevaihdossa.

Lopuksi en voi olla hämmästelemättä sitä vedätystä, mikä rakennusalan yrityksiin on kohdistunut eräillä keskustelupalstoilla. Kauan ennen vanhojen asuntojen olennaista halpenemista loppuu nimittäin uusien asuntojen rakentaminen. Tämän ajatuksen olisin tosin pystynyt vallan hyvin itsekin tuottamaan ilman Pohjolan katsausta.