Allokaatioista

Allokaation käsite on sijoituskeskusteluissa usein peräti hatara.

Joku näkee allokaatiota jo siinä kun sijoittaa Suomen marginaalisille markkinoille eri firmoihin. Toinen näkee allokaation maantieteellisenä hajauttamisena, mutta itse olen pitänyt kätevimpänä pankkien tapaa tehdä suurin hajautus osakkeiden ja korkoinstrumenttien välillä.

Sarkastisesti voi sanoa, että pankki on hyvinkin halukas ottamaan korkoinstrumentit puheeksi, kun talousmedia ilmeisesti kokee korkoinstrumentit turhan tylsänä aiheena ja keskittyy mieluummin analysoimaan defensiivisiä ja syklisiä aloja. Ja kuten tässäkin laskussa olemme nähneet, alas on tultu on osakesalkkua sitten pidetty vasemmassa tai oikeassa kädessä!

Allokaatiosta jää usein vähemmälle huomiolle ajallinen hajauttaminen. Mekaanisin tapa toimia on sijoittaa säännöllisistä tuloista jatkuvasti jokin summa.

Kuten tunnettua, riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä ja tuoton kasvattaminen merkitsee “kannan ottamista” keskittämällä sijoituksia ja nostamalla sitten riskitasoa.

Kesään 2007 mennessä olin tyhjentänyt salkuistani 80 %. Jossain vaiheessa tyhjennys tuntui liian suurelta ja laskun alettua täydensin salkkuja ja jälkiviisaasti katsoen aivan liian varhain! Jälkeenpäin on mahdotonta sanoa, kumpi on kyrsinyt enemmän, salkun pohjalle jääneiden osakkeiden romahdus vaiko liian aikaisin aloitetut ostot.

Omasta mielestäni 80 %:n tyhjennys on yksityiseltä sijoittajalta varsin radikaali toimi.

Kun Sofia Pankki ilmoitti ennen kesän kvartaalijulkistuksia tyhjentäneensä koko salkun, se teki erikoisen ratkaisun. Yleensä pankit tyytyvät suosituksissaan vain esim. 5 %:n muutoksiin korko- ja osakesijoitusten välillä. Sofia Pankin ratkaisu oli erikoinen myös siksi, että uusi pankki ei antanut itsestään kovin vakuuttavaa kuvaa.

Aikoinaan jo Ahti Karjalainen totesi, että ennustaminen ja etenkin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Tämän realiteetin hyväksyminen johtaa hajauttamiseen ja hajottaminen johtaa tasaisempiin tuloksiin. Voitot pienenevät mutta niin pienenevät tappiotkin. Jälkimmäisen asian kuvittelisi olevan pankille tärkeintä.

Linkki

Allokaation käsite on sijoituskeskusteluissa usein peräti hatara.

Joku näkee allokaatiota jo siinä kun sijoittaa Suomen marginaalisille markkinoille eri firmoihin. Toinen näkee allokaation maantieteellisenä hajauttamisena, mutta itse olen pitänyt kätevimpänä pankkien tapaa tehdä suurin hajautus osakkeiden ja korkoinstrumenttien välillä.

Sarkastisesti voi sanoa, että pankki on hyvinkin halukas ottamaan korkoinstrumentit puheeksi, kun talousmedia ilmeisesti kokee korkoinstrumentit turhan tylsänä aiheena ja keskittyy mieluummin analysoimaan defensiivisiä ja syklisiä aloja. Ja kuten tässäkin laskussa olemme nähneet, alas on tultu on osakesalkkua sitten pidetty vasemmassa tai oikeassa kädessä!

Allokaatiosta jää usein vähemmälle huomiolle ajallinen hajauttaminen. Mekaanisin tapa toimia on sijoittaa säännöllisistä tuloista jatkuvasti jokin summa.

Kuten tunnettua, riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä ja tuoton kasvattaminen merkitsee “kannan ottamista” keskittämällä sijoituksia ja nostamalla sitten riskitasoa.

Kesään 2007 mennessä olin tyhjentänyt salkuistani 80 %. Jossain vaiheessa tyhjennys tuntui liian suurelta ja laskun alettua täydensin salkkuja ja jälkiviisaasti katsoen aivan liian varhain! Jälkeenpäin on mahdotonta sanoa, kumpi on kyrsinyt enemmän, salkun pohjalle jääneiden osakkeiden romahdus vaiko liian aikaisin aloitetut ostot.

Omasta mielestäni 80 %:n tyhjennys on yksityiseltä sijoittajalta varsin radikaali toimi.

Kun Sofia Pankki ilmoitti ennen kesän kvartaalijulkistuksia tyhjentäneensä koko salkun, se teki erikoisen ratkaisun. Yleensä pankit tyytyvät suosituksissaan vain esim. 5 %:n muutoksiin korko- ja osakesijoitusten välillä. Sofia Pankin ratkaisu oli erikoinen myös siksi, että uusi pankki ei antanut itsestään kovin vakuuttavaa kuvaa.

Aikoinaan jo Ahti Karjalainen totesi, että ennustaminen ja etenkin tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Tämän realiteetin hyväksyminen johtaa hajauttamiseen ja hajottaminen johtaa tasaisempiin tuloksiin. Voitot pienenevät mutta niin pienenevät tappiotkin. Jälkimmäisen asian kuvittelisi olevan pankille tärkeintä.

Linkki

4 thoughts on “Allokaatioista

  1. Mitäs jos…

    … asioiden vaan on tarkoitus mennä kuten meni? Ajoitus on aina sattumaa. Liikenteessä ja sijoittamisessa. Miksi bussi oli suoralla rekan kanssa samaan aikaan. Bussiin aikonut kiitti onneaan. Ihan turhaan. Jos olisi noussut koko kolaria ei olisi sattunut. Ajoitus olisi muuttunut. Matka jatkuu…

    archer

  2. Kummallista…

    Täytyy sanoa, että viimeisimmän markkinanäkemyksen luettua näyttää aikaa erikoiselta. Sitä paitsi ihmettelen ratkaisua sijoittaa Aasian taloustiikereihin, koska Kiinasta tulee merkkejä orastavasta kuplasta. USA:n tekno-osakkeilla on myös tällä hetkellä aika kova arvostustaso. Ihmettelen…

    Vielä kummallisempaa on se, että kyseessä näyttää olevan pankin hoitamat sijoitussalkut… Mitä jos hoitaisin rahojasi ja yhtenä päivänä myyn kaikki osakkeet ja toisena sijoittasin taloustiikereihin…?

  3. Sofia

    Noiden katsausten välillä on kelkkaa käännetty täysin. Sofia ennusti tulosjulkistusten yllättävän markkinat negatiivisesti. Kävi päinvastoin. Pankilta on hieman outoa ottaa positio osakepaino 0%.

    Perustelut oudot: ostetaan X, koska kaikkien tiedossa olevat näkyvät ovat hyvät (ja siis kursseissa)?

  4. Itse olen ottanut korkorahastojakin salkkuun

    BlueBayllä on ollut muutama hyvä, Investment Grade ja High Yield.

    Lähinnä olen siirtänyt rahamarkkinarahastosta näihin.

    Välillä on käynyt mielessä että osakepainoakin voisi vähentää, mutta "if it ain’t broke, don’t fix it" eli annetaan nyt raksuttaa.

    Nämä muutokset lähinnä sijoitusyhtiön salkussa.

     

    MM

Comments are closed.

Related Posts

Talous

”Jotain tarttis tehrä”

7.2.2024 Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa lausui: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On