Suomessa ja muissa teollistuneissa länsimaissa ongelma on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut todellisen hyvinvoinnin lasku samaan aikaan, kun bruttokansantuote (BKT) on kasvanut (kts. esim. täältä). BKT:stä ja osakkeiden markkina-arvoista on tullut eräänlainen epäjumala ja itsestäänselvyys taloudellisen toiminnan ohjaajina. Kaikki toiminta, joka haittaa osakkeiden kurssinousua ja BKT:n kasvua nähdään usein moraalittomana. Esimerkkinä sanottakoon esim. osakkeiden lyhyeksimyynti ja öljyn hinnalla spekulointi.

Lyhyeksimyyjiä ja spekulantteja mustamaalataan usein. Usein näihin ryhmiin liitetään pelkoa (kts. "spekulointi synnyttää yhä isompia uhkia") ja spekulointia pidetään myös usein epäeettisenä, mutta mitä eettisyys on? Onko todellinen uhka osakkeiden hinnan lasku, öljyn loppuminen, kestämätön kehitys, vai ilmaston muutos?

Wikipedian määritelmän mukaan "etiikka tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta." Hyvä huomio on, että markkinat itsessään ovat eettinen kysymys, koska niillä ne rikastuvat, joilla on varaa markkinoille sijoittaa (kts. Kilpi 1999).

Ei siis ole olemassa mitään sääntöä mikä on eettistä ja mikä ei, ja vielä vähemmän tukevan osakkeisiin sijoittava sijoitusguru pystyy sitä tuomitsemaan. Öljyyn liittyvää spekulointia pidetään kuitenkin usein pahana ja epäeettisenä, ja ei ole ollenkaan yllättävää, että sitä vastaan aletaan toimiin.

Mitä, jos nostaisin nenän vähän kauemmaksi pörssikurssista, ja väittäisin, että öljyynsijoittaminen ja öljyspekulointi on eettistä. Perustelen näkemystäni seuraavasti. Viimeisen 30-vuoden talouskasvu on perustunut voimakkaasti halpaan energiaan, joka on rajallinen energialähde. Koska emme todellisuudessa tiedä kuinka pitkäksi aikaa öljyä on, millä ja milloin se voidaan korvata, ja paljonko sen tarve tulee tulevaisuudessa olemaan, emme voi todellisuudessa tietää sen todellista arvoakaan.Sijoittajien siirtyminen öljyrahastoihin ja öljysijoituksiin kertoo kuintenkin siitä, että nykyinen öljynhinta ei ole välttämättä tarpeeksi korkea.Onhan spekuloinninkin tarkoituksena tehdä lopulta tuottoa. On hyvin vähän näyttöä sille, että ryhmä eksperttejä/guruja olisivat viisaampia, kuin suuri joukko itsenäisesti ajattelevia yksilöitä, joten öljyyn siirtyvöt sijoittajat saattavat olla oikeassa, kun taas öljyn hintaa alaspäin haluavat poliitikot. Öljyspekulointia arvostelevilla eksperteillä ja guruilla on myös usein oma lehmä ojassa, kunten osakesijoitukset joiden arvo laskee öljyn hinnan noustessa ja pihalla saatta odottaa myös katumaasturi.

Öljynhinta piikki myös vuonna 2008, vaikutti vahvasti amerikkalaisten autonvalmistajien konkurssiin, koska he eivät olleet ottaneet käyttöön tai kehittäneet  vähemmän bensaa kuluttavia autoja. Tässäkin tilanteessa voidaan sanoa, vasta markkinat viimekädessä ohjasivat alhaisempaan ja kestävämpään bensiinin kulutukseen.

Loppupäätelmä: sijoittajien siirtyminen öljyyn voi hyvin mahdollisesti ohjata öljyn käyttöä kestävämpään tasapainoon pitkällä aikavälillä, ja siten kysyntään nähden korkealla oleva öljyn hinta voi hyvinkin olla markkinoiden kannalta tehokas. Eihän osakkeidenkaan arvoa lasketa vain  yrityksen seuraavan vuoden tuloksen perusteella.

Suomessa ja muissa teollistuneissa länsimaissa ongelma on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ollut todellisen hyvinvoinnin lasku samaan aikaan, kun bruttokansantuote (BKT) on kasvanut (kts. esim. täältä). BKT:stä ja osakkeiden markkina-arvoista on tullut eräänlainen epäjumala ja itsestäänselvyys taloudellisen toiminnan ohjaajina. Kaikki toiminta, joka haittaa osakkeiden kurssinousua ja BKT:n kasvua nähdään usein moraalittomana. Esimerkkinä sanottakoon esim. osakkeiden lyhyeksimyynti ja öljyn hinnalla spekulointi.

Lyhyeksimyyjiä ja spekulantteja mustamaalataan usein. Usein näihin ryhmiin liitetään pelkoa (kts. "spekulointi synnyttää yhä isompia uhkia") ja spekulointia pidetään myös usein epäeettisenä, mutta mitä eettisyys on? Onko todellinen uhka osakkeiden hinnan lasku, öljyn loppuminen, kestämätön kehitys, vai ilmaston muutos?

Wikipedian määritelmän mukaan "etiikka tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta." Hyvä huomio on, että markkinat itsessään ovat eettinen kysymys, koska niillä ne rikastuvat, joilla on varaa markkinoille sijoittaa (kts. Kilpi 1999).

Ei siis ole olemassa mitään sääntöä mikä on eettistä ja mikä ei, ja vielä vähemmän tukevan osakkeisiin sijoittava sijoitusguru pystyy sitä tuomitsemaan. Öljyyn liittyvää spekulointia pidetään kuitenkin usein pahana ja epäeettisenä, ja ei ole ollenkaan yllättävää, että sitä vastaan aletaan toimiin.

Mitä, jos nostaisin nenän vähän kauemmaksi pörssikurssista, ja väittäisin, että öljyynsijoittaminen ja öljyspekulointi on eettistä. Perustelen näkemystäni seuraavasti. Viimeisen 30-vuoden talouskasvu on perustunut voimakkaasti halpaan energiaan, joka on rajallinen energialähde. Koska emme todellisuudessa tiedä kuinka pitkäksi aikaa öljyä on, millä ja milloin se voidaan korvata, ja paljonko sen tarve tulee tulevaisuudessa olemaan, emme voi todellisuudessa tietää sen todellista arvoakaan.Sijoittajien siirtyminen öljyrahastoihin ja öljysijoituksiin kertoo kuintenkin siitä, että nykyinen öljynhinta ei ole välttämättä tarpeeksi korkea.Onhan spekuloinninkin tarkoituksena tehdä lopulta tuottoa. On hyvin vähän näyttöä sille, että ryhmä eksperttejä/guruja olisivat viisaampia, kuin suuri joukko itsenäisesti ajattelevia yksilöitä, joten öljyyn siirtyvöt sijoittajat saattavat olla oikeassa, kun taas öljyn hintaa alaspäin haluavat poliitikot. Öljyspekulointia arvostelevilla eksperteillä ja guruilla on myös usein oma lehmä ojassa, kunten osakesijoitukset joiden arvo laskee öljyn hinnan noustessa ja pihalla saatta odottaa myös katumaasturi.

Öljynhinta piikki myös vuonna 2008, vaikutti vahvasti amerikkalaisten autonvalmistajien konkurssiin, koska he eivät olleet ottaneet käyttöön tai kehittäneet  vähemmän bensaa kuluttavia autoja. Tässäkin tilanteessa voidaan sanoa, vasta markkinat viimekädessä ohjasivat alhaisempaan ja kestävämpään bensiinin kulutukseen.

Loppupäätelmä: sijoittajien siirtyminen öljyyn voi hyvin mahdollisesti ohjata öljyn käyttöä kestävämpään tasapainoon pitkällä aikavälillä, ja siten kysyntään nähden korkealla oleva öljyn hinta voi hyvinkin olla markkinoiden kannalta tehokas. Eihän osakkeidenkaan arvoa lasketa vain  yrityksen seuraavan vuoden tuloksen perusteella.