Eikä se ”pyhä jyssäys” siihen jäänyt. Kytkemme palvelutuotantomme entistä selvemmin konkreettisiin tieto-, tavara- ja rahavirtoihin.

 

Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen kansainvälinen päälentoasema, josta noin 30 reittilentoyhtiötä lentää 1 000 vuoroa viikossa Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Finnair avasi mainitsemani suoran reitin Souliin, Etelä-Koreaan 2. kesäkuuta 2008.

Uusi lentoreitti parantaa korealaisten yhteyksiä Eurooppaan. Toivomme tietenkin, että korealaiset näkevät parantuvien yhteyksien myötä myös yhteistyön mahdollisuudet innovatiivisten suomalaisyritysten kanssa. Korean kuluttajat vaurastuvat nopeasti, hyvinvointiin, vapaa-aikaan liittyvät tuotteet ja palvelut ovat entistä lupaavampia liiketoiminta-alueita.

Oululaisella Mediracer Oy:llä on toimisto Aviapoliksessa eli Technopolis Oyj:n toimistokompleksissa; hyvin lähellä lentokenttää. Edullinen sijainti ja siihen liittyvät logistiset mahdollisuudet edistävät liiketoimintayhteyksiä Kaukoidässä toimivien Wellness-yhtiöiden kanssa. Suomella on Koreassa erittäin hyvä maine muun muassa ympäristöystävällisenä maana. Mutta mitä muuta meistä tiedetään? Tiedetäänkö kuitenkaan riittävästi?

 

Helsinki-Vantaa saa vastaparikseen Inchenonin lentokentän, joka on Etelä-Korean suurin, ja kuuluu maailman suurimpiin rahtikenttiin. Kaikki on valmiina, yhteydet toimivat, Soul on tullut lähemmäs meitä. Meidän tarvitsee vain tarttua tilaisuuteen, mutta emme pääse lähempään tuttavuuteen, jos innovaatioyrityksemme istuvat täällä tuppisuina. Jos me bloggaamme toisillemme talouslehdissä politiikan ja talouden kipupisteistä. Eikö yrityksillä olisi laajempaa käyttöä osaamisellemme?

 

Kuulin hiljattain esitelmän, jossa puhuttiin siirtymisestä ”vuoropuhelun aikaan”: Content was the King during Web 1.0 but now Conversation is the King! Puhummeko oikeista asioista ja oikeiden ihmisten kanssa? Suomi on vahvasti vientiriippuvainen maa ja siksi suuntaamme toimintamme minne Finnair ja muut meitä kuljettavat.

 

Yritän tarkoitushakuisesti kääntää katsettamme aivan toiseen suuntaan. Piksun markkinarako ehkä on keskustelussa. Korean suunnassa Inchenonin lentokentän vierestä ja läheisyydestä löytyy:

 

Korean vienti Suomeen on kasvanut nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana: viime vuonna sen arvo oli lähes 1,1 miljardia euroa. Suomen vienti Koreaan oli vuonna 2007 alle 600 miljoonaa euroa. Suomalaisilla yrityksillä on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia Koreassa, joka on maailman 10. suurin kansantalous.

"Suuret auto- ja elektroniikkavalmistajat, kuten Hyundai ja Samsung, ovat Suomen tuonnin kärjessä, mutta Koreasta tuodaan myös valmistavan teollisuuden tarvitsemia komponentteja ja materiaaleja. Monet merkittävät suomalaiset vientituotteet sisältävät yllättävän paljon korealaisia komponentteja," kertoo Aviapoliksen esite.

Valmistavan teollisuuden korkea osuus implikoi sitä, että maassa on myös joukoittain ihmisiä, jotka kärsivät rannekanavaoireyhtymästä. Suomessa on satoja tai tuhansia pk-yrityksitä, jotka tulevaisuudessa tarvitsevat sillanrakentajia ja businessverkottajia maailmanlaajuistumisen edistäjiksi.  

 

Pitäisikö meidän miettiä viestintätehtäväämme uusiksi? Kaizu totesi, että monet ulkomaalaiset yrityksetkin tarvitsisivat meitä? Olemmeko luomassa yritysten välistä deittipalvleua? Miten pystymme edistämään tätä päämäärää? Pääoma- ja riskisijoittajia kiinnostanee aina, millaiset mahdollisuudet kohdeyrityksillä on maailmalla.

 

Aviapolis on Suomen tärkein ulkomaanliikenteen solmukohta. Yhdistämällä sosiaalista mediaa, sijoitustoiminnan osaamista ja logistiikkaverkostojen palveluja pääsemme nopeasi käsiksi nopeasti kansainvälistyvään liiketoimintaan. Aviapolis on ehkä yksi niistä paalupaikoista, jonka valtaamiseen tähtäämme määrätietoisesti.

 

http://kknetwork.ning.com/

 

Eikä se ”pyhä jyssäys” siihen jäänyt. Kytkemme palvelutuotantomme entistä selvemmin konkreettisiin tieto-, tavara- ja rahavirtoihin.

 

Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen kansainvälinen päälentoasema, josta noin 30 reittilentoyhtiötä lentää 1 000 vuoroa viikossa Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Finnair avasi mainitsemani suoran reitin Souliin, Etelä-Koreaan 2. kesäkuuta 2008.

Uusi lentoreitti parantaa korealaisten yhteyksiä Eurooppaan. Toivomme tietenkin, että korealaiset näkevät parantuvien yhteyksien myötä myös yhteistyön mahdollisuudet innovatiivisten suomalaisyritysten kanssa. Korean kuluttajat vaurastuvat nopeasti, hyvinvointiin, vapaa-aikaan liittyvät tuotteet ja palvelut ovat entistä lupaavampia liiketoiminta-alueita.

Oululaisella Mediracer Oy:llä on toimisto Aviapoliksessa eli Technopolis Oyj:n toimistokompleksissa; hyvin lähellä lentokenttää. Edullinen sijainti ja siihen liittyvät logistiset mahdollisuudet edistävät liiketoimintayhteyksiä Kaukoidässä toimivien Wellness-yhtiöiden kanssa. Suomella on Koreassa erittäin hyvä maine muun muassa ympäristöystävällisenä maana. Mutta mitä muuta meistä tiedetään? Tiedetäänkö kuitenkaan riittävästi?

 

Helsinki-Vantaa saa vastaparikseen Inchenonin lentokentän, joka on Etelä-Korean suurin, ja kuuluu maailman suurimpiin rahtikenttiin. Kaikki on valmiina, yhteydet toimivat, Soul on tullut lähemmäs meitä. Meidän tarvitsee vain tarttua tilaisuuteen, mutta emme pääse lähempään tuttavuuteen, jos innovaatioyrityksemme istuvat täällä tuppisuina. Jos me bloggaamme toisillemme talouslehdissä politiikan ja talouden kipupisteistä. Eikö yrityksillä olisi laajempaa käyttöä osaamisellemme?

 

Kuulin hiljattain esitelmän, jossa puhuttiin siirtymisestä ”vuoropuhelun aikaan”: Content was the King during Web 1.0 but now Conversation is the King! Puhummeko oikeista asioista ja oikeiden ihmisten kanssa? Suomi on vahvasti vientiriippuvainen maa ja siksi suuntaamme toimintamme minne Finnair ja muut meitä kuljettavat.

 

Yritän tarkoitushakuisesti kääntää katsettamme aivan toiseen suuntaan. Piksun markkinarako ehkä on keskustelussa. Korean suunnassa Inchenonin lentokentän vierestä ja läheisyydestä löytyy:

 

Korean vienti Suomeen on kasvanut nopeasti viimeisen viiden vuoden aikana: viime vuonna sen arvo oli lähes 1,1 miljardia euroa. Suomen vienti Koreaan oli vuonna 2007 alle 600 miljoonaa euroa. Suomalaisilla yrityksillä on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia Koreassa, joka on maailman 10. suurin kansantalous.

"Suuret auto- ja elektroniikkavalmistajat, kuten Hyundai ja Samsung, ovat Suomen tuonnin kärjessä, mutta Koreasta tuodaan myös valmistavan teollisuuden tarvitsemia komponentteja ja materiaaleja. Monet merkittävät suomalaiset vientituotteet sisältävät yllättävän paljon korealaisia komponentteja," kertoo Aviapoliksen esite.

Valmistavan teollisuuden korkea osuus implikoi sitä, että maassa on myös joukoittain ihmisiä, jotka kärsivät rannekanavaoireyhtymästä. Suomessa on satoja tai tuhansia pk-yrityksitä, jotka tulevaisuudessa tarvitsevat sillanrakentajia ja businessverkottajia maailmanlaajuistumisen edistäjiksi.  

 

Pitäisikö meidän miettiä viestintätehtäväämme uusiksi? Kaizu totesi, että monet ulkomaalaiset yrityksetkin tarvitsisivat meitä? Olemmeko luomassa yritysten välistä deittipalvleua? Miten pystymme edistämään tätä päämäärää? Pääoma- ja riskisijoittajia kiinnostanee aina, millaiset mahdollisuudet kohdeyrityksillä on maailmalla.

 

Aviapolis on Suomen tärkein ulkomaanliikenteen solmukohta. Yhdistämällä sosiaalista mediaa, sijoitustoiminnan osaamista ja logistiikkaverkostojen palveluja pääsemme nopeasi käsiksi nopeasti kansainvälistyvään liiketoimintaan. Aviapolis on ehkä yksi niistä paalupaikoista, jonka valtaamiseen tähtäämme määrätietoisesti.

 

http://kknetwork.ning.com/