Miten käy startup-yrityksille?

Mediassa tuodaan esille aina ajoittain startup-yrittäjiä, jotka jollakin nerokkaan hullulla idealla ovat keränneet suuret määrät rahoitusta, monesti sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Osa näistä yrittäjistä on jopa onnistunut rahoituksen avulla tekemään merkittävän suurta ja kannattavaa liiketoimintaa tai sitten myyneet aikanaan liiketoiminnan jollekin jättiyritykselle tehden merkittävän tilin itselleen ja sijoittajille.

Koska iso osa näistä yrityksistä on liiketoimintamalliltaan tai toimintaympäristöltään joten normaalista ja oppikirjasta poikkeavia, monen mielestä kyseessä on nettikupla, internetkupla tai jokin muu vastaava, jolla ei ole mitään tekemistä oikean liiketoiminnan kanssa. Täytyy myöntää, että jotkut startup-yritysten ideat tuntuvat ansaintamalliltaan omituisilta, mutta isossa osassa on kyllä ihan selvää nerokkuutta hulluuden sijasta.

Nykyisesssä taloustilanteessa monet tahot ovat ilmoittaneet rahoituksen saamisen olevan moninkertaisesti vaikeampaa kuin aikaisemmin. Tämän takia myös startupeille kaavaillaan rankkoja aikoja.

Startup-yritykset mielletään kuitenkin monesti hassuja internet- ja mobiilikilkuttimia kuluttajille tekeviksi pajoiksi. Näiden menestys on kiinni kuluttajien ostokäyttäytymisestä ja aktiivisuudesta. 

Harvemmin puhutaan epäseksikkäästä B2B-startupmaailmasta, jossa rakennetaan erilaisia yritysten bisnestä tukevia ratkaisuja ja palveluja. Usein B2B-puolen ostomotiivina on liiketoiminnan parantaminen tai tehostaminen, joka on tiukassa taloudellisessa tilanteessa entistä tärkeämpää. Esimerkkeinä voitaisiin ottaa vaikka tekstiiliteollisuuden toiminnanohjauksen ja logistiikan parantaminen tai tierakentamisen maa-ainesmateriaalin järjesteleminen. Näihin molempiin löytyy Suomesta erittäin hyvät toimintaa merkittävästi parantavat nuorehkot yritykset.

Siksi uskonkin, että tässä tilanteessa B2B-puolella on suuria mahdollisuuksia myös sijoittajilla. Hyvät uudenlaiset kustannussäästöratkaisut sopivat sekä markkinajohtajan asemien säilyttämisen strategiaan ja haastajien ja seuraajien markkinaosuuksien valtaamisen strategiaan.

Jotta koko kirjoitus ei käsittelisi startup-yrittämistä pelkästään positiivisella "ne valtaa maailman"-paatoksella, loppukevennykseksi sopii Richter Scalesin mainio opetusvideo startup-yrittämisestä. Seuraa sanoja erityisen tarkasti…

 

 


Mediassa tuodaan esille aina ajoittain startup-yrittäjiä, jotka jollakin nerokkaan hullulla idealla ovat keränneet suuret määrät rahoitusta, monesti sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Osa näistä yrittäjistä on jopa onnistunut rahoituksen avulla tekemään merkittävän suurta ja kannattavaa liiketoimintaa tai sitten myyneet aikanaan liiketoiminnan jollekin jättiyritykselle tehden merkittävän tilin itselleen ja sijoittajille.

Koska iso osa näistä yrityksistä on liiketoimintamalliltaan tai toimintaympäristöltään joten normaalista ja oppikirjasta poikkeavia, monen mielestä kyseessä on nettikupla, internetkupla tai jokin muu vastaava, jolla ei ole mitään tekemistä oikean liiketoiminnan kanssa. Täytyy myöntää, että jotkut startup-yritysten ideat tuntuvat ansaintamalliltaan omituisilta, mutta isossa osassa on kyllä ihan selvää nerokkuutta hulluuden sijasta.

Nykyisesssä taloustilanteessa monet tahot ovat ilmoittaneet rahoituksen saamisen olevan moninkertaisesti vaikeampaa kuin aikaisemmin. Tämän takia myös startupeille kaavaillaan rankkoja aikoja.

Startup-yritykset mielletään kuitenkin monesti hassuja internet- ja mobiilikilkuttimia kuluttajille tekeviksi pajoiksi. Näiden menestys on kiinni kuluttajien ostokäyttäytymisestä ja aktiivisuudesta. 

Harvemmin puhutaan epäseksikkäästä B2B-startupmaailmasta, jossa rakennetaan erilaisia yritysten bisnestä tukevia ratkaisuja ja palveluja. Usein B2B-puolen ostomotiivina on liiketoiminnan parantaminen tai tehostaminen, joka on tiukassa taloudellisessa tilanteessa entistä tärkeämpää. Esimerkkeinä voitaisiin ottaa vaikka tekstiiliteollisuuden toiminnanohjauksen ja logistiikan parantaminen tai tierakentamisen maa-ainesmateriaalin järjesteleminen. Näihin molempiin löytyy Suomesta erittäin hyvät toimintaa merkittävästi parantavat nuorehkot yritykset.

Siksi uskonkin, että tässä tilanteessa B2B-puolella on suuria mahdollisuuksia myös sijoittajilla. Hyvät uudenlaiset kustannussäästöratkaisut sopivat sekä markkinajohtajan asemien säilyttämisen strategiaan ja haastajien ja seuraajien markkinaosuuksien valtaamisen strategiaan.

Jotta koko kirjoitus ei käsittelisi startup-yrittämistä pelkästään positiivisella "ne valtaa maailman"-paatoksella, loppukevennykseksi sopii Richter Scalesin mainio opetusvideo startup-yrittämisestä. Seuraa sanoja erityisen tarkasti…

 

 

9 thoughts on “Miten käy startup-yrityksille?

  1. Start-up rahoituksen turvaaminen

    Janne, käsittelet erittäin tärkeää teemaa. Etabloituneet talousmediat keskittyvät suuryrityksiin ja listattuihin pörssiyrityksiin. Start-up yrityksistä puhutaan kauniisti seminaareissa ja poliittisissa puheissa, mutta montako venture kapitalistia, bisnesenkeliä, riskirahoittajaa mahtaa seistä autotallin tai studion oven takana salkku täynnä ystävällismielistä rahaa?

    – Startupit ja rahamiehet/naiset kohtaavat harvoin

    – Virallinen liturgia antaa väärän kuvan

    – Innovaatioista puhutaan, niitä toivotaan, mutta rahoitus on yhä kasvuhakuisen startupin "heikoin lenkki"

    – Hyvinä aikoina sijoittajat ostavat osuuksia toimivista kassakoneista

    – Huonoina aikoina riski-sana häipyy sijoituspuheista

    – Mikä on parasta Startup aikaa?

    – Miksi puheiden ja tekojen välinen kuilu on niin syvä (leveä)?

    Tarvitsevatko Startupit Suomessa äänitorven, puhekanavan, paikan, jossa kasvun rahoittamisesta voisi puhua selvällä Suomen kielellä, ei hattu kourassa vaan ihminen ihmisille ilman roolileikkejä?

    Voisiko Piksu tarjota sopivan rupatteluympäristön? Pitäisikö luoda Startupeille esittelykanava? TechCrunch toimii sellaisena mm. USA:ssa. Siinä oiva malli kopsattavaksi pohjolan vaikeisiin olosuhteisiin.

     Olen käsitellyt Startup kysymystä tässä verkossa: Your Inner CEO Community.

     

     

     

     

  2. Startup-rupattelua on Suomessa

    Helge,

    Startupeille on jo omia ympäristöjä ja verkottumismuotoja, osa jopa erittäin aktiivisia. Näissä minäkin olen viettänyt hetken jos toisenkin kuluneen vuoden aikana.

    Seuraava isompi startup-tapahtuma on 24.11. järjestettävä Slush Helsinki (http://www.slushhelsinki.com). Toinen mittavampi vastaava on viime kuussa Tampereella järjestetty Mindtrek.

    Startup-juttuja pohjoismaista voi lueskella vaikka http://www.arcticstartup.com sivustoilta. Jos haluaa vaihtaa mielipiteitä muiden kanssa, kannattaa pistäytyä vaikka Arctic Startup Evening- tai Open Coffee Helsinki -tapahtumissa.

    Päivittäistä keskustelua ja kommunikointia tehdään eniten Jaikussa.

    Voitaisiin näitä lisäillä vaikka tuonne linkkilistoille omana startup-kategorianaan, jos jotain kiinnostaa näistä erityisesti tietää.

  3. Mitä voisimme oppia Obamalta?

     

    Miten Obama teki sen? kysyy tietoviikko. Emme vielä tiedä lopputulosta, mutta verkkoväelle hänen kampanjasta löytyy hienoa oppimateriaalia.

    Obamaakin voisi luokitella Starupiksi, joka löi ällikällä etabloituneet koneistot. Näin ei pitänyt käydä, ajattelee varmaan mm Hillary Clinton.

    Näinkö käy myös John McCainille? Emme vielä tiedä, mutta analysoitavaa riittää sossumediasta kiinnostuneille.

    Tässä lainaus Tietoviikosta, jota kommentoin rivien välissä:

    Obaman verkkokamppanjassa on sopivasti tilaa anarkialle

    Jos Yhdysvaltain presidentin­vaalit olisi käyty vuosi sitten, vastakkain olisivat olleet demo­kraattien Hillary Clinton ja republi­kaanien Rudy Giuliani.

    Helge: Timing on tärkeää. Meillä kunnallisvaaleissa verkkokampanjointi oli edelleen laimeata (minun mielestä), mutta viimeistään eduskunta- ja pressavaaleissa  verkko on satavarmasti täysimittaisesti käytössä.

    Pieleen meni. Yksi syy Barack Obaman menes­tykseen on ollut internetin mahdolli­suuksien ymmärtäminen. Ruohon­juuri­tason toimijoiden aktivointi ratkaisi lopulta esivaalit chicagolais­senaattorin eduksi.

    Helge: Olen seurannut Obama-leirin toimintaa…

    Vaikka Obama voittaisikin vaalit, ei Valkoiseen taloon tule välttämättä muutosta. Mutta vaali­kampan­jointiin on jo tullut muutoksia. Erilaiset internet- ja mobiilipalvelut ovat olleet avain­asemassa yksittäisten ihmisten aktivoinnissa toimintaan.

    Helge: Eipä Amerikan presidentillä ole Bushin jälkeen paljon pelivaraa. Talous on saatava kuntoon. Irakin ja Afganistanin rahareiät on tukittava.

    Verkko­palveluissa aktiiviset kannattajat ovat järjestäneet tapahtumia, soitelleet ihmisille ja keränneet varoja kampanjointiin. Obama hyödyntää netin sosiaalisia palveluja ja valjastaa ne tehokkaasti reaali­maailman toiminnaksi.

    Helge: Organisoinnin työkaluna käytetään nettiä ja mobiilia.

    My BO:ssa on sopivasti anarkiaa?

    My BO -sivusto eli ”maibou” on Obaman verkkoläsnäolon ydin. My BO on sosiaalinen verkostopalvelu Myspacen ja Facebookin tapaan. Ihmiset voivat viestiä keskenään, jakaa materiaalia ja suunnitella yhdessä tapahtumia.

    Helge: Sattumalta tänään Junttiklubi! Kaiketi hiukan anarkistinen. Nähdään, mihin se johtaa.

    Siihen on myös integroitu tiiviisti koko demokraattisen puolueen tekemä taustatyö tehokasta vaalityötä varten. Esimerkiksi My BO:n rekisteröitynyt jäsen saa asuinpaikkansa perusteella listan muista lähialueen rekisteröityneistä äänestäjistä. Toiminnallisuus on yksinkertaista, listan tulostaminen on helppoa ja sen avulla voi lähteä levittämään sanomaa ovelta ovelle.

    Helge: Offline ja Online-toimintojen saumaton yhteispeli!

    Varainkeruu, blogien kirjoittaminen ja puhelinlistojen kerääminen lähialueilta onnistuvat yhtä helposti. Yhteisö toimii myös varsinaisen kampanjatyön ulkopuolella.

    Helge: Piksu ja meidän muut mediat simuloivat samaa juttua, eikö niin.

    Pikkurahoilla on merkitystä. Obama on kerännyt verkon kautta yli 300 miljoonaa dollaria noin miljoonalta lahjoittajalta. Liki puolet kampanjatulosta on tullut alle 200 dollarin lahjoituksista. Esivaaleissa Obaman kanssa kilpailleella Hillary Clintonilla vastaava osuus oli 33 prosenttia.

    Helge: Jospa rahoittaisimme Piksun pienillä panoksilla.
    1 000 x 200 = 200 000 euroa.
    Mitä tehdään tavoitteen saavuttamiseksi? Onks’ tietoo?

     

  4. Lisää hypeä

    Video on hauska, mutta niin totta. Suurella innostuksella start-upit tehdään menestyviksi olivatpa ne b2b tai b2c sektorilla. Innostuksen myötä tulee hypeä, liikaakin. Tulee virhearviointeja, liikaakin.

    Silti, tuota positiivista hypeä kaipaan Suomen markkinoille. Sitä saisi olla liikaakin. Vaikka kyllästymiseen asti. Sekin on parempi kuin perinteinen suomalainen jurnuttaminen. Vain sillä tavalla tuhansien kummallisten business-ideoiden joukosta löytyy ne helmet, joilla on laajoja markkinoita ja paksulompsaisia rahoittajia.

  5. Minun puolestani piksuun voi

    Minun puolestani piksuun voi luoda keskustelufoorumin startuppeja (tms.) varten jos vaan nähdään järkeväksi. 

    Piksuun saa uusia toiminteita kuten virtuaalisia ryhmiä ja sen sellaista. Täällä on lista niistä mitä on tarjolla: 

    http://drupal.org/project/Modules

     

     

  6. Espoon Superosakkeella oli se

    Espoon Superosakkeella oli se ongelma että järkevän kontaktin saaminen pieniin startup yrityksiin oli hankalaa.

    Pääomasijoitusyhdistys tarjoaa kanavan – mutta Espoon superosake ei halunnut maksaa jäsenmaksua kun sijoitettava summa olisi kuitenkin ollut suhteellisen pieni. Kyseessä olisi ollut alle 100’000 €.

    Nexit ventures olisi tarjonnut toisenlaisen kanavan. Ne on paketoineet pieniä rahoitusta tarviivia yrityksiä yhteen ja hakevat koko ryppäälle rahoitusta. Pakettiin kuului ainakin minun mielestäni sellaisia yrityksiä joiden osalta Nexit ventures itse halusi tehdä exitin. Eikä me kiinnostuttu sellaisesta paketista. 

    Niinpä homma jäi odottamaan.

  7. Startup-kontaktointia

    Niin, olisiko siis vielä tilausta sellaiselle kontaktoinnille, jossa tarjottaisiin kontakti suoraan sijoittajan ja yrittäjän välille kun kyseessä on "pienet summat"?

    Itse olen nähnyt useita alku/ideavaiheessa olevia projekteja, jotka tarvitsevat ainoastaan pienehköä (joitakin kymmeniä tuhansia) seediä saadakseen homman eteenpäin. Ei isoja bileitä eikä megamarkkinointia, mutta aikaa ja resursseja ensimmäisten näyttöjen rakentamiseen.

    Jos tälle on kysyntää, voin heti lähteä näitä välittämään. Ideoita ja osaajia löytyy kyllä.

     

    1. Otan puheeksi Toto invest

      Otan puheeksi Toto invest ryhmässä ja Espoon Superosakkeen tilaisuudessa.

    2. Jees – kontaktoinnille on tarvetta

      Kyllä tälle vois olla tarvetta – pitää keskustella off-line siitä miten järkätään tilaisuuksia joissa rahoituksen tarvitsijat ja antajat voisivat optimaalisesti kohdata.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Lisäsin kaksi uutta välilehteä:

EVA, laskee pääomien tuottojen lisäksi tunnusluvun EVAMargin. Laskukaava löytyy Info-välilehdeltä. Lisätietoja tästä kaavasta

https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/comparing-performance-when-invested-capital-is-low#

Earnings_Season, yhteenveto tuloskaudesta.

 

 

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com