Taloustutkimus ja julkisuus

Pörssisäätiön on jakanut vuoden 2009 apurahat tutkijoille. Apurahoja sai alla mainitut seitsemän tutkijaa:

Professori Matti Keloharju, ”Intelligence and Stock Market Participation”

Advising Assistant Nhu Do, ”Finnish Equity Issues Puzzle: Testing the Investment-based Explanation”

KTM Jukka Ilomäki, ”Koe sijoittajan harhaisista odotuksista, eksperimenttitutkimus”

OTK , VTM Veikko Vahtera, ”Osakeomistuksen riski ja sääntely”

KTT Mirjam Lehenkari ja professori Jukka Perttunen, ”The disposition effect: Underlying mechanisms and implications for individual investors”

KTM Antti Miihkinen,” Yritysten tiedottaminen tilinpäätöksissä ja vuosikertomuksissa”

 

Nopea haku Googlella näiden tutkimusten aiheista antoi tulokseksi vain Pörssiässätön tiedotteen, mutta yhtäkään artikkelia, työpaperia tai muuta julkaisua ei löytynyt mistään näistä palkituista tutkimuksista.

 

Mikä kumma kauppatieteen tutkimuksissa on kun niitä ei tunnu ollenkaan koskevan tieteelliseen tutkimustoimintaa muilla aloilla liittyvä julkisuus ja tulosten alistaminen tiedeyhteisön kritiikin alaiseksi.

 

Helsingin Kauppakorkeakoulu on viimein edennyt pienen askeleen kohden kauppatieteiden julkisuutta. Opinahjossa tehdyt gradut on saatu huomattavalta osin nettiin ja kiinnostuneiden saataville.

Tähän saakka on ollut todella kummastuttavaa, että graduihin tutustuakseen on ollut pakko mennä Leppäsuonkadun kirjaston kellariin lukemaan niitä.

Pörssisäätiön on jakanut vuoden 2009 apurahat tutkijoille. Apurahoja sai alla mainitut seitsemän tutkijaa:

Professori Matti Keloharju, ”Intelligence and Stock Market Participation”

Advising Assistant Nhu Do, ”Finnish Equity Issues Puzzle: Testing the Investment-based Explanation”

KTM Jukka Ilomäki, ”Koe sijoittajan harhaisista odotuksista, eksperimenttitutkimus”

OTK , VTM Veikko Vahtera, ”Osakeomistuksen riski ja sääntely”

KTT Mirjam Lehenkari ja professori Jukka Perttunen, ”The disposition effect: Underlying mechanisms and implications for individual investors”

KTM Antti Miihkinen,” Yritysten tiedottaminen tilinpäätöksissä ja vuosikertomuksissa”

 

Nopea haku Googlella näiden tutkimusten aiheista antoi tulokseksi vain Pörssiässätön tiedotteen, mutta yhtäkään artikkelia, työpaperia tai muuta julkaisua ei löytynyt mistään näistä palkituista tutkimuksista.

 

Mikä kumma kauppatieteen tutkimuksissa on kun niitä ei tunnu ollenkaan koskevan tieteelliseen tutkimustoimintaa muilla aloilla liittyvä julkisuus ja tulosten alistaminen tiedeyhteisön kritiikin alaiseksi.

 

Helsingin Kauppakorkeakoulu on viimein edennyt pienen askeleen kohden kauppatieteiden julkisuutta. Opinahjossa tehdyt gradut on saatu huomattavalta osin nettiin ja kiinnostuneiden saataville.

Tähän saakka on ollut todella kummastuttavaa, että graduihin tutustuakseen on ollut pakko mennä Leppäsuonkadun kirjaston kellariin lukemaan niitä.

5 thoughts on “Taloustutkimus ja julkisuus

  1. Yksi syy tahan on se, etta

    Yksi syy tahan on se, etta tutkimuksesta ei valttamatta kannata kertoa muille ennenkuin siita on jonkinlainen julkaisu, koska julkaisulla saa ikaan kuin keksinnon itselleen.

    Julkaistuissa tutkimuksissa on se ongelma, etta niita usein saa vain tietokannoista, joihin on maksullinen paasy. Tama siita syysta, etta julkaistessa tutkija usein velvoitetaan antamaan oikeudet julkaisijalle.

    Tutkijat ei ole yksin syyllisia siihen, etta tutkimuksista harvemmin kerrotaan mediassa. Itse esim. otin yhteytta toimittajaan viime kesana ja kysyin, etta olisiko han kiinnostunut hedge-rahastojen velkavivuista tehdysta tutkimuksesta. Han lupasi palata asiaan, mutta ei ikina kuulunut mitaan. Pari kuukautta myohemmin sitten ihmeteltiin, kun velkavipuja purettiin.

    SSRN:sta kuitenkin saa monia tutkimuksia, joita ei ole tiedelehdissa julkaistu, jonne myos itse laitan joitakin papereita.

    Tottahan se on, etta tutkimusta tulisi saattaa enemman kansan keskuuteen.

  2. Apurahat

    Pekka, Pörssisäätiö jakaa apurahoja; ne eivät ole palkintoja jo tehdyistä tutkimuksista vaan mahdollistavat uusien projektien aloittamisen. Et löytänyt niitä mistään, sillä niitä ei ole vielä tehty. Kokeile parin vuoden päästä uudestaan. Kauppa- ja taloustieteissä julkaistavat tutkimukset käyvät läpi samanlaisen vertaisarvion kuin muillakin tieteenaloilla. Graduja en sinuna lukisi, sillä ne ovat opinnäytteitä, joita ei ole alistettu vertaisarvionnille. Ehkä olisikin hyvä pitää ne siksi siellä Leppäsuon kellarissa.

  3. Teit oikein ystävä ainoo

    RE: Kirjoittanut Vierailija Su, 10/05/2009 – 03:05.

    Eli taas tuli kirjoitettua konsultin tekstiä eli kuten sanota kuuluu: Konsultin puhe jatkuu vaikka ajatus katkeaa.
    Pörssisäätiöllä näyttää olevan erikseen suomalaisten tutkimusten esittelyä ja sitten nuo tutkimukseen myönnetyt apurahat. Jälkimmäisestä ei toki voi vielä olla julkaisuja, tutkimus on vasta alkamassa.
    Mutta silti kuulutan taloustieteisiin enemmän julkisuutta. Itse seuraan paitsi talouden tutkimusta myös teknologia- ja innovaatiotutkimusta. Jälkimmäisellä alueella tutkimuksen julkisuus etenee tyypillisesti reittiä: työpaperi, kokousesitelmä, hyväksytty käsikirjoitus tiedelehden nettiversiossa ja lopuksi (vuosien päästä) painettu lehtikirjoitus.
    Mutta seuraamieni julkaisujen perusteella kauppatieteissä eteneminen ei välttämättä ole näin nopeasti julkisuuteen tulevaa. Minusta vaikuttaa siltä, että noihin työpaperi- tai kokousjulkaisuvaiheen kirjoituksiin ei pääse yhtä hyvin käsiksi kuin muilla alueilla.
    Voisiko syynä yksinkertaisesti olla taloustieteiden odotettavissa oleva tai kuviteltu mahdollisuus hyödyntää taloudellisesti tuloksia ennen niiden julkistamista?
     
    En myöskään pidä graduja arvottomina tiedonlähteinä vaikka ne eivät ole kaikilta osin verrattavissa akateemisiin tutkimuksiin. Gardut täytyy vain käydä huolellisesti läpi ja varmistaa, että tulosten kannalta kaikki oleelliset seikat on huomioitu.
    Ja tästä syytä on oleellista päästä näkemään gradu kokonaisuudessa, ei pelkästään tiivistelmää siitä.

Comments are closed.

Related Posts