(Varoitus! sisältää suuria pitoisuuksia taloudellista erityissanastoa) Suuri kysymys keskipitkän ja pitkän aikavälin sijoittajalle tällä hetkellä on se, mitä tulee tapahtumaan rahan arvolle talouskriisin seurauksena. Jotkut sanovat, että inflaatio on tulossa. Toiset vannovat deflaation nimeen.

Hoisington Investment Management Company on julkaissut erittäin hyvän analyysin inflaatio-deflaatio-debatista  USA:n tapauksessa (http://www.hoisingtonmgt.com/pdf/HIM2009Q1NP.pdf).

Inflaatio-odotukset perustuvat keskuspankkien aggressiiviseen rahaperustan laajentamiseen, keskuspankkikorkojen laskuun ja ajatukseen, että kun luottomarkkinat palautuvat joskus normaaliin tilaan, systeemissä oleva keskuspankkiraha (rahaperusta) laajentuu pankkien luotonannon kautta monikymmenkertaiseksi. Tämän lisäksi USA (ja monet muut valtiot) ovat lisänneet julkisia menojaan ja ottaneet lisää velkaa ennätystahtia. Suuret julkisen talouden vajeet ja suuri valtion velkataakka aiheuttaa painetta inflaatiolle keskuspankin suuntaan, vaikka keskuspankin pitäisi teoriassa olla itsenäinen toimija. Nämä ovat intuitiivisesti järkevältä kuulostavat argumentit inflaation olemassaololle keskipitkällä aikavälillä.

Hoistington Investment Management Company on sitä mieltä, että deflaatio on todennäköisempi lopputulos USA:n nykytilanteessa. Alla on esitetty joukko argumentteja inflaatiota vastaan ja deflaation puolesta, jotka olen poiminut HIMC:n raportista.

1) Käyttöasteet ovat alhaalla ja työttömyys nousussa. Vaikka kysyntä saataisiinkin kasvuun elvytyksen kautta, tämä ei johda inflaatioon, koska hyödyntämättömiä resursseja on tarjolla runsaasti (tuotannon keskikustannus laskee tai pysyy samana).

2) Rahaperustan laajentaminen ei johda inflaation mikäli uusi raha jää pankkien reserveihin eikä luotonanto laajennu.

3) Pidempien rahamääreiden (kuten M2 [1]) tapauksessa pätee yhtälö BKT (nimellinen) = M*V, missä M on rahanmäärän mittari (esim. M2) ja V on rahan kiertonopeus. M2:sen kasvu johtaa nimellisen BKT:n kasvuun vain jos rahan kiertonopeus ei pienene nopeammin. USA:ssa vuoden 2008 neljännessä kvartaalissa BKT tippui 5.8%, vaikka M2 laajeni 15.7% (eli rahan kiertonopeus pieneni n. 18.5%). Koska pankit ja muiden luottolaitosten ongelmat eivät ole poistuneet, rahan kiertonopeus pienenee edelleen vähentäen FED:in rahapolitiikan tehokkuutta.

4) Julkisen talouden alijäämät eivät johda inflaatioon, koska valtion luotonotto heikentää yksityissektoria. Tässä HIMC nojaa kahteen esimerkkiin: a) USA:n talous 1929-1941 ja b) Japanin talous 1988-2008. Näissä esimerkeissä valtiot ottivat erittäin paljon velkaa, mutta lopputulos oli deflaatio. (Tässä mielestäni on hieman epäilyttävää verrata nykytilannetta ainoastaan näihin kahteen esimerkkiin, joissa molemmissa seurauksena oli deflaatio.)

HIMC:n analyysi varsin vaikuttaa järkevältä. Analyysi on myös oleellinen euroalueelle, koska tilanne euroalueella on samankaltainen kuin USA:ssa. Onko deflaatio sittenkin todennäköisempi kuin inflaatio myös pidemmällä aikavälillä? Jos on, HIMC:n mukaan kannattaa sijoittaa velkakirjoihin (Treasury bonds), koska deflaation vallitessa ne ovat historiallisesti tuottaneet enemmän kuin osakkeet.

[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Rahavaranto

(Varoitus! sisältää suuria pitoisuuksia taloudellista erityissanastoa) Suuri kysymys keskipitkän ja pitkän aikavälin sijoittajalle tällä hetkellä on se, mitä tulee tapahtumaan rahan arvolle talouskriisin seurauksena. Jotkut sanovat, että inflaatio on tulossa. Toiset vannovat deflaation nimeen.

Hoisington Investment Management Company on julkaissut erittäin hyvän analyysin inflaatio-deflaatio-debatista  USA:n tapauksessa (http://www.hoisingtonmgt.com/pdf/HIM2009Q1NP.pdf).

Inflaatio-odotukset perustuvat keskuspankkien aggressiiviseen rahaperustan laajentamiseen, keskuspankkikorkojen laskuun ja ajatukseen, että kun luottomarkkinat palautuvat joskus normaaliin tilaan, systeemissä oleva keskuspankkiraha (rahaperusta) laajentuu pankkien luotonannon kautta monikymmenkertaiseksi. Tämän lisäksi USA (ja monet muut valtiot) ovat lisänneet julkisia menojaan ja ottaneet lisää velkaa ennätystahtia. Suuret julkisen talouden vajeet ja suuri valtion velkataakka aiheuttaa painetta inflaatiolle keskuspankin suuntaan, vaikka keskuspankin pitäisi teoriassa olla itsenäinen toimija. Nämä ovat intuitiivisesti järkevältä kuulostavat argumentit inflaation olemassaololle keskipitkällä aikavälillä.

Hoistington Investment Management Company on sitä mieltä, että deflaatio on todennäköisempi lopputulos USA:n nykytilanteessa. Alla on esitetty joukko argumentteja inflaatiota vastaan ja deflaation puolesta, jotka olen poiminut HIMC:n raportista.

1) Käyttöasteet ovat alhaalla ja työttömyys nousussa. Vaikka kysyntä saataisiinkin kasvuun elvytyksen kautta, tämä ei johda inflaatioon, koska hyödyntämättömiä resursseja on tarjolla runsaasti (tuotannon keskikustannus laskee tai pysyy samana).

2) Rahaperustan laajentaminen ei johda inflaation mikäli uusi raha jää pankkien reserveihin eikä luotonanto laajennu.

3) Pidempien rahamääreiden (kuten M2 [1]) tapauksessa pätee yhtälö BKT (nimellinen) = M*V, missä M on rahanmäärän mittari (esim. M2) ja V on rahan kiertonopeus. M2:sen kasvu johtaa nimellisen BKT:n kasvuun vain jos rahan kiertonopeus ei pienene nopeammin. USA:ssa vuoden 2008 neljännessä kvartaalissa BKT tippui 5.8%, vaikka M2 laajeni 15.7% (eli rahan kiertonopeus pieneni n. 18.5%). Koska pankit ja muiden luottolaitosten ongelmat eivät ole poistuneet, rahan kiertonopeus pienenee edelleen vähentäen FED:in rahapolitiikan tehokkuutta.

4) Julkisen talouden alijäämät eivät johda inflaatioon, koska valtion luotonotto heikentää yksityissektoria. Tässä HIMC nojaa kahteen esimerkkiin: a) USA:n talous 1929-1941 ja b) Japanin talous 1988-2008. Näissä esimerkeissä valtiot ottivat erittäin paljon velkaa, mutta lopputulos oli deflaatio. (Tässä mielestäni on hieman epäilyttävää verrata nykytilannetta ainoastaan näihin kahteen esimerkkiin, joissa molemmissa seurauksena oli deflaatio.)

HIMC:n analyysi varsin vaikuttaa järkevältä. Analyysi on myös oleellinen euroalueelle, koska tilanne euroalueella on samankaltainen kuin USA:ssa. Onko deflaatio sittenkin todennäköisempi kuin inflaatio myös pidemmällä aikavälillä? Jos on, HIMC:n mukaan kannattaa sijoittaa velkakirjoihin (Treasury bonds), koska deflaation vallitessa ne ovat historiallisesti tuottaneet enemmän kuin osakkeet.

[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Rahavaranto