Mennäkkö lyhyeksi Yhdysvaltojen liittovaltion velkapapereihin, vai ei?

Alati laajentuvan ETF-valikoiman kautta voi nykyään ottaa lyhyen position US Treasureihin, esim:

http://www.proshares.com/funds/tbf.html

Keskuspankin nostavat varmaan jossain vaiheessa 2010 korkoja, jolloin velkapapereiden hinnat laskevat. Lisäksi liittovaltion velka on jättimäinen ja kasvaa edelleen, mikä luo koroille nousupaineita. Myös heräävä inflaatio nostaa nimellisiä korkoja. Lisäksi dollarin heikkous pitkällä aikavälillä (monet ovat tätä mieltä) voi johtaa korkojen nousuun ja velkakirjojen arvon laskuun.

Onko vuoden 2010 kupla liian kalliissa valtion velkapapereissa?

Lisää aiheesta: http://seekingalpha.com/article/184387-shorting-the-10-yr-treasury-is-this-fund-manager-s-highest-conviction-idea?source=hp_wc

 

 

 

One thought on “Mennäkkö lyhyeksi Yhdysvaltojen liittovaltion velkapapereihin, vai ei?”

  1. COP strategia suosittaa

    Eräässä ensimmäisistä blogimerkinnöistäni kerroin Malcolm Williamsin COP strategiasta (Class Out Performance Investment Strategy). Hänen sijoitusmenetelmä rakentuu eri toimialojen, maiden tai hyödykkeiden ETF-tuotteisiin. Strategia on osoittautunut toimivaksi mm. muutoin varsin kriittiseltä CXO Advisroy sivustolta.

    Tuoreimman COP strategian päivityksessä pitkät (USA:n) valtiolainat on huonoin valinta 55 vaihtoehdosta eli sopisi mitä parhaiten short kohteeksi.

    Pekka

     

     


     

Comments are closed.

Related Posts

Salkun rakenne

Kaizun salkkussa paniikkimyyntejä kvartaalin Q3/2026 aikana, tuotto oli 3,99 %

Kaizun salkku tuotti kvartaalin Q3/2026 aikana 3,99% samalla kun pohjoismainen vertailuindeksi OMXN40 laski 0,79%.  

Jouduin paniikinomaisesti  säätämään salkun koostumusta. Myin riskiset tekoäly-yhtiöt ja  viimeisetkin It- yhtiöt

Yhteiskunta

Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella

Suomi on OECD:n tilaston mukaan maailman johtava sosialistimaa kun mittarina käytetään julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin päätösten pohjalta jaetaan meillä suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin