Makrotalouskatsaus: Pitkät korot voivat nousta vaihtoehdoksi

 

Makrotalouskatsaus tammikuu / 2010     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa – muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalous kasvaa ja yritysten liikevaihto ja tulokset paranevat. Osakemarkkinat ovat kehittyneet positiivisesti. Mutta myös pitkät korot ovat lähestymässä mukavaa tasoa ja voivat vuoden 2010 aikana kehittyä kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi osakkeille. 

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden ja kuluttajien sentimenteissä on pitkästä aikaa nähtävissä hentoja empimisen elkeitä, kuten yllä olevasta JP Morgan:n kokoamasta maailman ostopäälikköindeksistäkin voimme havaita. Kyseessä ei liene varsinainen käänne, vaan ainoastaan nopean nousun jälkeinen tasaantumisvaihe.

Euroopan ja erityisesti USA:n kuluttajien luottamus on edelleen melko matalalla tasolla, vaikka kaikkialla on nähtävissä normalisoitumista.

Inflaatio ja korko

Deflatoorinen kehitys näyttää olevan päättymässä, ja jopa kuluttajahinnat ovat hienoisessa kasvussa vaikkei varsinaisesta inflaatiosta olekaan kysymys. Keskuspankkikorot ovat miltei vuoden pysyneet ennallaan, ja jopa USA:n keskuspankki on monen vuoden vuorsitoradan jälkeen päässyt stabiiliin tilaan, jossa korkoja ei olla paniikinomaisesti nostamassa tai laskemassa. 

Rahan määrä (M3) on Euroalueella laskussa ja mitä ilmeisimmin näin on laita myös USA:ssa (FED ei julkaise tilastoa) ja myös palkkojen nousu on taittumassa. Näistä syistä inflaatio ei  ole lähdössä voimalla käyntiin ja voimme luottaa siihen, että keskuspankkikorkojen nostot ajoittuvat vasta loppuvuoteen ja silloinkin ne tulevat olemaan hallittuja ja maltillisia.

Pitkät valtionlainan korot ovat jo pidemmän aikaa olleet noususuunnassa. Tästä on kaksi seurausta:

  • Uusien pitkän juoksuajan omaavien lainojen korko on suurempi kuin vanhempien ja niinpä vanhemmat velkakirjat menettävät arvoaan. Monet pitkän koron rahastoihin ja valtion lainoihin sijoittaneet ovat siksi tyytymättömiä ja etsivät nyt parempia sijoitusmahdollisuuksia muualta.
  • Lähestyy hetki, jolloin pitkät korot muodostavat kilpailukykyisen vaihtoehdon osakesijoituksille. Tuo kriittinen hetki saavutetaan nykyisellä kehitysvauhdilla vuoden 2010 aikana ja viimeistään silloin on syytä maksaa osakesijoituksiin otetut lainat takaisin – kenellä niitä sijoituslainoja sitten onkaan.  

Yrityslainat ovat kaiken aikaa tuottaneet hyvin. Alkuvuodesta 2009 riskipreemio oli suuri ja nyt konkurssiriskin väistyttyä voi yrityslainoihin sijoittanut kuitata hyvän tilin. Korkeakorkoisen lainapaperin arvo kasvaa luultavasti edelleen vuoden 2010 alkupuolella sillä konkurssiriskit todennäköisesti edelleen pienenevät. 

Reaalitalous

Maailmantalous kasvaa taas:

  • raaka-aineiden hinnat ovat nousussa (alumiini, kupari, sinkki, öljy….)
  • elektroniikan komponenttien kysyntä kasvaa (DRAM,…)
  • kuivarahtien hinnat ovat kohtuullisella tasolla

USA, Euroalue ja Suomi nousevat lamasta vasta jälkijunassa eikä vuoden 2010 aikana saavutettava 1-2% kasvu tunnu monen vahvan vuoden jälkeen ollenkaan niin hyvältä kuin sen itse asiassa pitäisi. Mutta siihen pitää nyt tyytyä – meidän rakenteellinen kasvunopeutemme näyttäisi olevan 2% tuntumassa eikä valtion velanottoa tai palkankorotuksia voida mitoittaa tuota 2% lukua suuremmiksi varsinkaan kun inflaatio ei näyttäisi pelastavan meitä omalta tyhmyydeltämme – meidän on itse oltava kurinalaisia. 

Vuoden 2009 aikana tapahtunut palkkatason liukuma (noin 4%) oli virhe jota meistä kukaan ei voinut enää estää. Monet palkkasopimukset ja budjetit tehtiin hyvänä aikana – silloin kun vielä kuvittelimme tilanteen paremmaksi, eikä noita sopimuksia voinut jälkikäteen muuttaa. Palkkojen aiheuttama kokonaiskustannus ei kuitenkaan noussut noin nopeasti – lomautukset ja irtisanomiset huolehtivat kustannusjoustosta, jota meistä kukaan ei halunnut, mutta joka vaan aiheutui. Toisin ei olisi voitu menetellä ja on vaikea kuvitella toteutettavaksi yhteiskuntaa, joka olisi riittävän nopeasti sopeuttanut budjetit ja palkat niin ettei tätä työttömyyttä olisi tarvittu. 

Sijoitusmarkkinat

Talous kasvaa taas ja yritysten tulokset kaunistuvat. Osakkeet ovat tuloksiinsa nähden ihan kohtuuhintaisia ja uskon että vuoden 2010 alkupuolella saamme kuulla yllättäviä iloisia tulosuutisia, jotka tuovat markkinoille lisää positiivista värinää.

 

Nyt ei kuitenkaan ole enää aika ostaa suuria määriä osakkeita velaksi – tietty varovaisuus on paikallaan. Pitkät korot ovat nousemassa ja jossain vaiheessa vuoden 2010 aikana voi tulla hetki, jolloin korkosijoitus on riskittömyydessään ihan kiva vaihtoehto.

Muutamien kehittyvien markkinoiden osakkeet ovat jo aika korkealle arvostettuja eivätkä kehitysmaaosakkeetkaan muodosta enää varmaa turvasatamaa – niidenkin suhteen on syytä olla hieman varovainen.

Joidenkin lähteiden mukaan maailma kylpee halvan korkotason aikaansaamassa likviditeetissä. Tämä ei tarkkaan ottaen pidä enää paikkansa. Itse asiassa rahan määrä (M3) länsimaissa supistuu, eikä reaalinen korkotaso, jolla rahaa saa, ole mitätön. Reaalikorko on tällä hetkellä 2-4% suuruusluokassa riippuen lainan tyypistä ja tätä ei voi pitää varsinaisen halpana rahana eikä siis ole ihme, että rahan määrä vähenee.  

 

Makrotalouskatsaus tammikuu / 2010     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä keskustelu pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa – muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Maailmantalous kasvaa ja yritysten liikevaihto ja tulokset paranevat. Osakemarkkinat ovat kehittyneet positiivisesti. Mutta myös pitkät korot ovat lähestymässä mukavaa tasoa ja voivat vuoden 2010 aikana kehittyä kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi osakkeille. 

Sentimentti-indikaattorit

Teollisuuden ja kuluttajien sentimenteissä on pitkästä aikaa nähtävissä hentoja empimisen elkeitä, kuten yllä olevasta JP Morgan:n kokoamasta maailman ostopäälikköindeksistäkin voimme havaita. Kyseessä ei liene varsinainen käänne, vaan ainoastaan nopean nousun jälkeinen tasaantumisvaihe.

Euroopan ja erityisesti USA:n kuluttajien luottamus on edelleen melko matalalla tasolla, vaikka kaikkialla on nähtävissä normalisoitumista.

Inflaatio ja korko

Deflatoorinen kehitys näyttää olevan päättymässä, ja jopa kuluttajahinnat ovat hienoisessa kasvussa vaikkei varsinaisesta inflaatiosta olekaan kysymys. Keskuspankkikorot ovat miltei vuoden pysyneet ennallaan, ja jopa USA:n keskuspankki on monen vuoden vuorsitoradan jälkeen päässyt stabiiliin tilaan, jossa korkoja ei olla paniikinomaisesti nostamassa tai laskemassa. 

Rahan määrä (M3) on Euroalueella laskussa ja mitä ilmeisimmin näin on laita myös USA:ssa (FED ei julkaise tilastoa) ja myös palkkojen nousu on taittumassa. Näistä syistä inflaatio ei  ole lähdössä voimalla käyntiin ja voimme luottaa siihen, että keskuspankkikorkojen nostot ajoittuvat vasta loppuvuoteen ja silloinkin ne tulevat olemaan hallittuja ja maltillisia.

Pitkät valtionlainan korot ovat jo pidemmän aikaa olleet noususuunnassa. Tästä on kaksi seurausta:

  • Uusien pitkän juoksuajan omaavien lainojen korko on suurempi kuin vanhempien ja niinpä vanhemmat velkakirjat menettävät arvoaan. Monet pitkän koron rahastoihin ja valtion lainoihin sijoittaneet ovat siksi tyytymättömiä ja etsivät nyt parempia sijoitusmahdollisuuksia muualta.
  • Lähestyy hetki, jolloin pitkät korot muodostavat kilpailukykyisen vaihtoehdon osakesijoituksille. Tuo kriittinen hetki saavutetaan nykyisellä kehitysvauhdilla vuoden 2010 aikana ja viimeistään silloin on syytä maksaa osakesijoituksiin otetut lainat takaisin – kenellä niitä sijoituslainoja sitten onkaan.  

Yrityslainat ovat kaiken aikaa tuottaneet hyvin. Alkuvuodesta 2009 riskipreemio oli suuri ja nyt konkurssiriskin väistyttyä voi yrityslainoihin sijoittanut kuitata hyvän tilin. Korkeakorkoisen lainapaperin arvo kasvaa luultavasti edelleen vuoden 2010 alkupuolella sillä konkurssiriskit todennäköisesti edelleen pienenevät. 

Reaalitalous

Maailmantalous kasvaa taas:

  • raaka-aineiden hinnat ovat nousussa (alumiini, kupari, sinkki, öljy….)
  • elektroniikan komponenttien kysyntä kasvaa (DRAM,…)
  • kuivarahtien hinnat ovat kohtuullisella tasolla

USA, Euroalue ja Suomi nousevat lamasta vasta jälkijunassa eikä vuoden 2010 aikana saavutettava 1-2% kasvu tunnu monen vahvan vuoden jälkeen ollenkaan niin hyvältä kuin sen itse asiassa pitäisi. Mutta siihen pitää nyt tyytyä – meidän rakenteellinen kasvunopeutemme näyttäisi olevan 2% tuntumassa eikä valtion velanottoa tai palkankorotuksia voida mitoittaa tuota 2% lukua suuremmiksi varsinkaan kun inflaatio ei näyttäisi pelastavan meitä omalta tyhmyydeltämme – meidän on itse oltava kurinalaisia. 

Vuoden 2009 aikana tapahtunut palkkatason liukuma (noin 4%) oli virhe jota meistä kukaan ei voinut enää estää. Monet palkkasopimukset ja budjetit tehtiin hyvänä aikana – silloin kun vielä kuvittelimme tilanteen paremmaksi, eikä noita sopimuksia voinut jälkikäteen muuttaa. Palkkojen aiheuttama kokonaiskustannus ei kuitenkaan noussut noin nopeasti – lomautukset ja irtisanomiset huolehtivat kustannusjoustosta, jota meistä kukaan ei halunnut, mutta joka vaan aiheutui. Toisin ei olisi voitu menetellä ja on vaikea kuvitella toteutettavaksi yhteiskuntaa, joka olisi riittävän nopeasti sopeuttanut budjetit ja palkat niin ettei tätä työttömyyttä olisi tarvittu. 

Sijoitusmarkkinat

Talous kasvaa taas ja yritysten tulokset kaunistuvat. Osakkeet ovat tuloksiinsa nähden ihan kohtuuhintaisia ja uskon että vuoden 2010 alkupuolella saamme kuulla yllättäviä iloisia tulosuutisia, jotka tuovat markkinoille lisää positiivista värinää.

 

Nyt ei kuitenkaan ole enää aika ostaa suuria määriä osakkeita velaksi – tietty varovaisuus on paikallaan. Pitkät korot ovat nousemassa ja jossain vaiheessa vuoden 2010 aikana voi tulla hetki, jolloin korkosijoitus on riskittömyydessään ihan kiva vaihtoehto.

Muutamien kehittyvien markkinoiden osakkeet ovat jo aika korkealle arvostettuja eivätkä kehitysmaaosakkeetkaan muodosta enää varmaa turvasatamaa – niidenkin suhteen on syytä olla hieman varovainen.

Joidenkin lähteiden mukaan maailma kylpee halvan korkotason aikaansaamassa likviditeetissä. Tämä ei tarkkaan ottaen pidä enää paikkansa. Itse asiassa rahan määrä (M3) länsimaissa supistuu, eikä reaalinen korkotaso, jolla rahaa saa, ole mitätön. Reaalikorko on tällä hetkellä 2-4% suuruusluokassa riippuen lainan tyypistä ja tätä ei voi pitää varsinaisen halpana rahana eikä siis ole ihme, että rahan määrä vähenee.  

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Olen päivittänyt tulosennusteita 2021 ja 2022 niille joiden tulos on jo tullut.

Lisäsin uuden välilehden (Multiple Criteria Ranking) jossa laitan firmoja eri faktoreiden mukaan järjestykseen ja

Sijoittaminen

Alibaba on pilkkahintainen

Poliittiset myrskyt eivät horjuttaneet Alibaban kasvua

Raporttikauden jännitykselläkin odotettu osari tulee Alibabalta. Kauppajätti on saanut markkinoilla kylmää kyytiä vähän kaikkien kiinalaisten yhtiöiden tapaan Kiinan hallituksen raivatessa

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com