Kaikki onnelliset perheet ovat samanlaisia, mutta jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan – (Leo Tolstoi: Anna Karenina). Vaikka Piksun Talouskeskusteltu-puolella on käsitelty varsin kriittisesti hedge-rahastoja ei niitä pitäisi niputtaa yhteen nippuun. Kyseessä ei ole mikään homogeeninen rahastoryhmä. Talousmediakin on osin ymmärtänyt sen ja lakannut puhumasta riskirahastoista, sijaan on otettu mm. nimitys suojarahasto.
Alla erä varsin hyvä ryhmittely hedge-tyyleistä, joka on peräisin FIM Maltti esitteestä.
Rahastojen tyylit
A.) Suhteellinen arvo (Relative Value)
Vaihtovelkakirja arbitraasi (Convertible Arbitrage)
Korko arbitraasi (Fixed Income Arbitrage)
Osakemarkkina neutraali (Market Neutral)
B.) Tapahtuma-johteiset (Event Driven)
Riski arbitraasi (Risk Arbitrage)
Ongelmayhtiöiden arvopaperit (Distressed Securities)
C.) Opportunistiset (Opportunistic)
Makro (Macro)
Lyhyeksi myyviä (Short Sellers)
Alue, sektori tai tyyli (Long Region,Industry or Style)
Kehittyvät markkinat (Emerging Markets)
Pitkä/lyhyt osake (Long/Short Equity (directional))
Ja sitten näiden rahastojen eri tyylien tuotosta löytyy mm. oheinen kuva. Valitettavasti sen ryhmittely ei satu täysin yksiin yllä olevan kanssa. Kuvan ryhmittelyn selitykset löytyy Wikipediasta:
Parhaiten menestyneet tyylit ovat olleet yrityskaupat, makro (joka tarkoittanee lähinnä teknistä treidausta) ja markkinaneutraali osake. Miinuksella tuotossa ovat ongelmayhtiöiden arvopaperit, Tapahtuma-johteiset, osakepohjaiset, suhteellinen arvo ja hännän huippuna vaihtovelkakirja arbitraasi
Huonolla menestyksellä ei ole oikeastaan mitään korrelaatiota tavanomaisen riskin kanssa, esim. vaihtovelkakirja arbitraasin pitäisi olla vääräriskinen strategia. Minusta tämä heijastelee parhaiten sitä, että markkinoilla on ollut paljon rahastojen pakkomyyntejä. Tällöin on myyty tavanomaista tilannetta paljon enemmän normaalioloissa strategian vastaisia yhtiöitä. On jouduttu myymään hyviä yhtiötä kun pakkotilanteessa ne ovat olleet ainoa keino saada rahaa.
Itse en näe tilanteen muuttuvan lähiaikoina tai edes vuoden, parin kuluessa, joten osaavin sijoituskohde olisi makro eli tekninen treidaus jossa kohteena ovat kaikki pörssikaupan olevat tuotteet.
Kaikki onnelliset perheet ovat samanlaisia, mutta jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan – (Leo Tolstoi: Anna Karenina). Vaikka Piksun Talouskeskusteltu-puolella on käsitelty varsin kriittisesti hedge-rahastoja ei niitä pitäisi niputtaa yhteen nippuun. Kyseessä ei ole mikään homogeeninen rahastoryhmä. Talousmediakin on osin ymmärtänyt sen ja lakannut puhumasta riskirahastoista, sijaan on otettu mm. nimitys suojarahasto.
Alla erä varsin hyvä ryhmittely hedge-tyyleistä, joka on peräisin FIM Maltti esitteestä.
Rahastojen tyylit
A.) Suhteellinen arvo (Relative Value)
Vaihtovelkakirja arbitraasi (Convertible Arbitrage)
Korko arbitraasi (Fixed Income Arbitrage)
Osakemarkkina neutraali (Market Neutral)
B.) Tapahtuma-johteiset (Event Driven)
Riski arbitraasi (Risk Arbitrage)
Ongelmayhtiöiden arvopaperit (Distressed Securities)
C.) Opportunistiset (Opportunistic)
Makro (Macro)
Lyhyeksi myyviä (Short Sellers)
Alue, sektori tai tyyli (Long Region,Industry or Style)
Kehittyvät markkinat (Emerging Markets)
Pitkä/lyhyt osake (Long/Short Equity (directional))
Ja sitten näiden rahastojen eri tyylien tuotosta löytyy mm. oheinen kuva. Valitettavasti sen ryhmittely ei satu täysin yksiin yllä olevan kanssa. Kuvan ryhmittelyn selitykset löytyy Wikipediasta:
Parhaiten menestyneet tyylit ovat olleet yrityskaupat, makro (joka tarkoittanee lähinnä teknistä treidausta) ja markkinaneutraali osake. Miinuksella tuotossa ovat ongelmayhtiöiden arvopaperit, Tapahtuma-johteiset, osakepohjaiset, suhteellinen arvo ja hännän huippuna vaihtovelkakirja arbitraasi
Huonolla menestyksellä ei ole oikeastaan mitään korrelaatiota tavanomaisen riskin kanssa, esim. vaihtovelkakirja arbitraasin pitäisi olla vääräriskinen strategia. Minusta tämä heijastelee parhaiten sitä, että markkinoilla on ollut paljon rahastojen pakkomyyntejä. Tällöin on myyty tavanomaista tilannetta paljon enemmän normaalioloissa strategian vastaisia yhtiöitä. On jouduttu myymään hyviä yhtiötä kun pakkotilanteessa ne ovat olleet ainoa keino saada rahaa.
Itse en näe tilanteen muuttuvan lähiaikoina tai edes vuoden, parin kuluessa, joten osaavin sijoituskohde olisi makro eli tekninen treidaus jossa kohteena ovat kaikki pörssikaupan olevat tuotteet.
Kommentit