Hedge rahastoista kuluvana vuotena

Kaikki onnelliset perheet ovat samanlaisia, mutta jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan – (Leo Tolstoi: Anna Karenina). Vaikka Piksun Talouskeskusteltu-puolella on käsitelty varsin kriittisesti hedge-rahastoja ei niitä pitäisi niputtaa yhteen nippuun. Kyseessä ei ole mikään homogeeninen rahastoryhmä. Talousmediakin on osin ymmärtänyt sen ja lakannut puhumasta riskirahastoista, sijaan on otettu mm. nimitys suojarahasto.

 

Alla erä varsin hyvä ryhmittely hedge-tyyleistä, joka on peräisin FIM Maltti esitteestä.
 
Rahastojen tyylit
 
A.) Suhteellinen arvo (Relative Value)
Vaihtovelkakirja arbitraasi (Convertible Arbitrage)
Korko arbitraasi (Fixed Income Arbitrage)
Osakemarkkina neutraali (Market Neutral)
 
B.) Tapahtuma-johteiset (Event Driven)
Riski arbitraasi (Risk Arbitrage)
Ongelmayhtiöiden arvopaperit (Distressed Securities)
 
C.) Opportunistiset (Opportunistic)
Makro (Macro)
Lyhyeksi myyviä (Short Sellers)
Alue, sektori tai tyyli (Long Region,Industry or Style)
Kehittyvät markkinat (Emerging Markets)
Pitkä/lyhyt osake (Long/Short Equity (directional))
 
Ja sitten näiden rahastojen eri tyylien tuotosta löytyy mm. oheinen kuva. Valitettavasti sen ryhmittely ei satu täysin yksiin yllä olevan kanssa. Kuvan ryhmittelyn selitykset löytyy Wikipediasta:

 

Parhaiten menestyneet tyylit ovat olleet yrityskaupat, makro (joka tarkoittanee lähinnä teknistä treidausta) ja markkinaneutraali osake. Miinuksella tuotossa ovat ongelmayhtiöiden arvopaperit, Tapahtuma-johteiset, osakepohjaiset, suhteellinen arvo ja hännän huippuna vaihtovelkakirja arbitraasi

 

 
Huonolla menestyksellä ei ole oikeastaan mitään korrelaatiota tavanomaisen riskin kanssa, esim. vaihtovelkakirja arbitraasin pitäisi olla vääräriskinen strategia. Minusta tämä heijastelee parhaiten sitä, että markkinoilla on ollut paljon rahastojen pakkomyyntejä. Tällöin on myyty tavanomaista tilannetta paljon enemmän normaalioloissa strategian vastaisia yhtiöitä. On jouduttu myymään hyviä yhtiötä kun pakkotilanteessa ne ovat olleet ainoa keino saada rahaa.
Itse en näe tilanteen muuttuvan lähiaikoina tai edes vuoden, parin kuluessa, joten osaavin sijoituskohde olisi makro eli tekninen treidaus jossa kohteena ovat kaikki pörssikaupan olevat tuotteet.

 

 

 

Kaikki onnelliset perheet ovat samanlaisia, mutta jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan – (Leo Tolstoi: Anna Karenina). Vaikka Piksun Talouskeskusteltu-puolella on käsitelty varsin kriittisesti hedge-rahastoja ei niitä pitäisi niputtaa yhteen nippuun. Kyseessä ei ole mikään homogeeninen rahastoryhmä. Talousmediakin on osin ymmärtänyt sen ja lakannut puhumasta riskirahastoista, sijaan on otettu mm. nimitys suojarahasto.

 

Alla erä varsin hyvä ryhmittely hedge-tyyleistä, joka on peräisin FIM Maltti esitteestä.
 
Rahastojen tyylit
 
A.) Suhteellinen arvo (Relative Value)
Vaihtovelkakirja arbitraasi (Convertible Arbitrage)
Korko arbitraasi (Fixed Income Arbitrage)
Osakemarkkina neutraali (Market Neutral)
 
B.) Tapahtuma-johteiset (Event Driven)
Riski arbitraasi (Risk Arbitrage)
Ongelmayhtiöiden arvopaperit (Distressed Securities)
 
C.) Opportunistiset (Opportunistic)
Makro (Macro)
Lyhyeksi myyviä (Short Sellers)
Alue, sektori tai tyyli (Long Region,Industry or Style)
Kehittyvät markkinat (Emerging Markets)
Pitkä/lyhyt osake (Long/Short Equity (directional))
 
Ja sitten näiden rahastojen eri tyylien tuotosta löytyy mm. oheinen kuva. Valitettavasti sen ryhmittely ei satu täysin yksiin yllä olevan kanssa. Kuvan ryhmittelyn selitykset löytyy Wikipediasta:

 

Parhaiten menestyneet tyylit ovat olleet yrityskaupat, makro (joka tarkoittanee lähinnä teknistä treidausta) ja markkinaneutraali osake. Miinuksella tuotossa ovat ongelmayhtiöiden arvopaperit, Tapahtuma-johteiset, osakepohjaiset, suhteellinen arvo ja hännän huippuna vaihtovelkakirja arbitraasi

 

 
Huonolla menestyksellä ei ole oikeastaan mitään korrelaatiota tavanomaisen riskin kanssa, esim. vaihtovelkakirja arbitraasin pitäisi olla vääräriskinen strategia. Minusta tämä heijastelee parhaiten sitä, että markkinoilla on ollut paljon rahastojen pakkomyyntejä. Tällöin on myyty tavanomaista tilannetta paljon enemmän normaalioloissa strategian vastaisia yhtiöitä. On jouduttu myymään hyviä yhtiötä kun pakkotilanteessa ne ovat olleet ainoa keino saada rahaa.
Itse en näe tilanteen muuttuvan lähiaikoina tai edes vuoden, parin kuluessa, joten osaavin sijoituskohde olisi makro eli tekninen treidaus jossa kohteena ovat kaikki pörssikaupan olevat tuotteet.

 

 

 

Related Posts

Yhteiskunta

Kansanedustajien sopeutumisrahasta 3: sopeutumisrahan ehdot

Kansanedustaja saa sopeutumisrahaa joskus jopa muita töitä tehdessään. Toisin kuin ansiosidonnainen, sopeutumisraha ei myöskään edellytä työnhakua. Onko tämä perusteltua? Vai pitäisikö järjestelmää muuttaa?

 

https://www.youtube.com/shorts/DMNTrdjKoBc

Sijoittaminen

Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?

Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?

Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat

Talous

Yritysten liikevaihdot ja tulokset kasvoivat Q2/2026 aikana ja osassa yrityksistä on jo potentiaalia laajennusinvestointeihin

Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot kasvoivat Q2/2025 keskimäärin 7% vuoden takaiseen verrattuna ja liiketulokset (EBIT) kasvoivat peräti 35%.

Seurantaan on tällä kertaa otettu myös investoidun pääoman tuotto