Missä nousukausi luuraa?

LovisaNousukausi on vielä hakusessa. Suomen Pankin mielestä lamaa ei ole vielä voitettu. Vienti vetää edelleen aikaisempaa huonommin. Katutasolla laman merkkejä ei vielä näy. Romaniasta tulleet kerjäläiset rajaavat edelleen suomalaiset hyvinvoiviksi menestyjiksi.

Kauppa odottaa piristystä suunnuntain aukioloajoista ja viikonlopun maantieliikenteestä voisi päätellä, että ihmiset käyvät kaupoissa ja matkustavat yllättävän paljon.

Valtatie 7:lla on myös entistä enemmän venäläisiä rekkoja. Venäläisten matkailu Suomeen näyttää elpyvän. Numerot viittaavat siihen, että venäläiset ja suomalaiset kompensoivat osittain brittituristien laskun Lapissakin.

Koenpajojen ja teknologiateollisuuden vientinäkymät eivät ole vielä parantuneet. Investointihyödykkeiden kauppa ei suju, kun monilla aloilla on edelleen paljon ylikapasiteettia.

Mitä huomisen Suomi tekee? Olemme Qaikussa edistäneet Innovaatiojunaa, joka hankkeena on jo edennyt toteutusvaiheeseen. 13.1.2009 viitisenkymmentä innovaattoria matkailee halki Suomen eli Helsingistä – Helsinkiin. Välillä käydään Oulussa pysähtymässä ja syämässä, keksijöitä tapaamassa ja uusia tuulia haistamssa. Matkan virallinen kotisivu löytyy täältä.

Alla omia pohdintoja tulevaisuuden heikoista signaaleista. Olemmeko matkalla kohti yhteisöllisyyden kasvua? Onko minäkeskeisyys heilahtamassa pois muodista?

Ideana on Inhimillisyys ja Ihminen! Minusta tuntuu, että seuraavat suuret keksinnöt ovat vähemmän konetta, koneistoa ja systeemiä. Ihminen ja luonto ihmeellisyyksineen edustavat nousevaa kurssia. Olemmeko siirtymässä hyödyntämisestä hyvän tuottamiseen?

Joku viisas sanoi jossain, että exploitaation tilalle tulee exploratiivinen. Miten tuota pitäisi tulkita? Tietoyhteiskunnan toinen vaihe saattaa tuoda mukanaan ymmärrystä ja viisautta. Joukkoäly, massaymmärtämistä ja yhteisymmärrystä maailma tarvitsee makro- ja mikrotasolla. Mutta miltä sellaiset keksinnöt näyttävät? Onko tulevan menestysbrändin nimenä YHTEISHYVÄ?

LovisaNousukausi on vielä hakusessa. Suomen Pankin mielestä lamaa ei ole vielä voitettu. Vienti vetää edelleen aikaisempaa huonommin. Katutasolla laman merkkejä ei vielä näy. Romaniasta tulleet kerjäläiset rajaavat edelleen suomalaiset hyvinvoiviksi menestyjiksi.

Kauppa odottaa piristystä suunnuntain aukioloajoista ja viikonlopun maantieliikenteestä voisi päätellä, että ihmiset käyvät kaupoissa ja matkustavat yllättävän paljon.

Valtatie 7:lla on myös entistä enemmän venäläisiä rekkoja. Venäläisten matkailu Suomeen näyttää elpyvän. Numerot viittaavat siihen, että venäläiset ja suomalaiset kompensoivat osittain brittituristien laskun Lapissakin.

Koenpajojen ja teknologiateollisuuden vientinäkymät eivät ole vielä parantuneet. Investointihyödykkeiden kauppa ei suju, kun monilla aloilla on edelleen paljon ylikapasiteettia.

Mitä huomisen Suomi tekee? Olemme Qaikussa edistäneet Innovaatiojunaa, joka hankkeena on jo edennyt toteutusvaiheeseen. 13.1.2009 viitisenkymmentä innovaattoria matkailee halki Suomen eli Helsingistä – Helsinkiin. Välillä käydään Oulussa pysähtymässä ja syämässä, keksijöitä tapaamassa ja uusia tuulia haistamssa. Matkan virallinen kotisivu löytyy täältä.

Alla omia pohdintoja tulevaisuuden heikoista signaaleista. Olemmeko matkalla kohti yhteisöllisyyden kasvua? Onko minäkeskeisyys heilahtamassa pois muodista?

Ideana on Inhimillisyys ja Ihminen! Minusta tuntuu, että seuraavat suuret keksinnöt ovat vähemmän konetta, koneistoa ja systeemiä. Ihminen ja luonto ihmeellisyyksineen edustavat nousevaa kurssia. Olemmeko siirtymässä hyödyntämisestä hyvän tuottamiseen?

Joku viisas sanoi jossain, että exploitaation tilalle tulee exploratiivinen. Miten tuota pitäisi tulkita? Tietoyhteiskunnan toinen vaihe saattaa tuoda mukanaan ymmärrystä ja viisautta. Joukkoäly, massaymmärtämistä ja yhteisymmärrystä maailma tarvitsee makro- ja mikrotasolla. Mutta miltä sellaiset keksinnöt näyttävät? Onko tulevan menestysbrändin nimenä YHTEISHYVÄ?

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Suomen kansalaiset ovat läntisen Euroopan köyhimpiä mutta kaikki yrittävät silti sijoittaa osakkeisiin

Suomalaiset yksityishenkilöt kuuluvat länsi-Euroopan köyhimpiin, mutta ovat silti talousosaamiseltaan taitavimpia ja sijoittaminen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin on yleisempää kuin muualla.
Suomalaiset sijoittavat ahkerasti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin
Suomi kuuluu

Sijoittaminen

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen on opettavaista ja haasteellista

Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen on haasteellista: tiedot sijoituskohteesta ovat yleensä puutteellisia, osakkeiden jälkimarkkina on olematon ja toiminta on muutaman avainhenkilön varassa.  Sijoittamista kannattaa kuitenkin harkita, jos

Sijoittaminen

Pörssikurssit pitävät pimeydestä – osakkeiden arvot tapaavat laskea kesällä

Sijoittajat saavat kesällä muuta ajateltavaa, kauppa on vaisua ja pörssikurssit laskevat. Ensimmäisen vuosipuliskon tuloskausi herättelee heinäkuussa sijoittajia, mutta vain hetkeksi. Elo ja syyskuu ovat taas