Blomqvistit vs. Nordea, 3. erä

Oli loogista olettaa, ettei tanssinopettajapariskunta Blomqvistin valituslupa KKO:hon olisi mennyt läpi. Läpi menee vain alle 10 % hakemuksista ja HO perusteli oman ratkaisunsa sillä, ettei ollut näyttöä Blomqvistin edes nähneen slogania "Selekta-sijoittaja voittaa aina" tai kyseisen mainoksen ratkaisseen hänen sijoituspäätöstään. KKO ei nimittäin käsittele näyttökysymyksiä. Ratkaisevana oli ilmeisesti ennakkopäätöksen puuttuminen tilanteessa, jossa laki ei määrittele riittävän selvästi sijoitusneuvonnan ja asiakkaan vastuitten suhdetta.

Blomqvistit ovat jo valmiiksi riemuinneet valitusluvan läpimenosta, vaikka se ei mahdollisesti tarkoita muuta kuin mahdollisuutta kärsiä lisää oikeudenkäyntikuluja.

Mielestäni KKO:n on pohdittava muutakin kuin Blomqvistien pätevyyttä sijoittajina. Kun lääkäri tai juristi ostaa kollegansa palveluja, edellytetään, että palveluntarjoaja toimii parhaansa mukaan asiakkaansa etujen mukaan, vaikka asiakaskin aihetta tuntisi. Eikö Blomqvisteilla ole ollut oikeutta saada Nordealle maksamiaan huikeita palkkioita vastaan kunnon palvelua, vaikka itsekin sijoittamisesta yhtä ja toista tietävät.

Kuitenkin Finanssivalvonnan ja lakeja säätävän eduskunnan olisi mielestäni pohdittava jatkossa myös ainakin seuraavia asioita:

– onko oikein, että Fiva valitustilanteessa tutkii, onko sen itsensä aiemmin hyväksymät esitteet lainmukaisia. Eihän kuluttaja-asiamieskään tarkasta etukäteen Valintatalon mainoksia vaan ottaa vasta jälkikäteen niihin kantaa jos erimielisyyksiä syntyy.

– miksi ihmeessä Fiva vastoin jo omia määräyksiään ja Suomen lainsäädäntöä kiinnittää käytännössä kaiken huomion viralliseen tarjousesitteeseen eikä juuri laisinkaan huomiota tavalliseen mainontaan, vaikka sekin on mainittu Fivan omissa ohjeissa. Mitään huomiota ei liioin kohdisteta varsinaisten sitovien tarjousesitteitten saatavuuteen taikka siihen, millä kielellä ne on kirjoitettu.

– pohtia sopii, miten monimutkaisia tuotteita yleisölle on sopivaa tarjota. Nordean myymistä ns. merenneitotuotteista on väitetty, ettei "tavallista" pankkivirkailijaa ennätetä kouluttaa uusiin tuotteisiin. Totuudenmukaisempaa olisi sanoa, että ensimmäisen "merenneidon" liikkeellelaskun aikoihin suomen kielellä oli hyvin niukasti yhtään mitään sellaisesta käsitteestä kuin CDO. Pitäisikö edellyttää, että tuote olisi entuudestaan osapuolille tuttu ennen kuin sitä ryhdytään markkinoimaan?

– tarvitsisiko Fiva KTM:ien lisäksi "tavallisia ihmisiä" arvioimaan ehtojen selkeyttä. Tuotteita sentään myydään muillekin kuin kauppatieteilijöillä. Taitaa oikeastaan olla niin, että kauppatieteilijät ovat siksi valistuneita, etteivät koske tuotteisiin edes pitkällä tikulla

Oli loogista olettaa, ettei tanssinopettajapariskunta Blomqvistin valituslupa KKO:hon olisi mennyt läpi. Läpi menee vain alle 10 % hakemuksista ja HO perusteli oman ratkaisunsa sillä, ettei ollut näyttöä Blomqvistin edes nähneen slogania "Selekta-sijoittaja voittaa aina" tai kyseisen mainoksen ratkaisseen hänen sijoituspäätöstään. KKO ei nimittäin käsittele näyttökysymyksiä. Ratkaisevana oli ilmeisesti ennakkopäätöksen puuttuminen tilanteessa, jossa laki ei määrittele riittävän selvästi sijoitusneuvonnan ja asiakkaan vastuitten suhdetta.

Blomqvistit ovat jo valmiiksi riemuinneet valitusluvan läpimenosta, vaikka se ei mahdollisesti tarkoita muuta kuin mahdollisuutta kärsiä lisää oikeudenkäyntikuluja.

Mielestäni KKO:n on pohdittava muutakin kuin Blomqvistien pätevyyttä sijoittajina. Kun lääkäri tai juristi ostaa kollegansa palveluja, edellytetään, että palveluntarjoaja toimii parhaansa mukaan asiakkaansa etujen mukaan, vaikka asiakaskin aihetta tuntisi. Eikö Blomqvisteilla ole ollut oikeutta saada Nordealle maksamiaan huikeita palkkioita vastaan kunnon palvelua, vaikka itsekin sijoittamisesta yhtä ja toista tietävät.

Kuitenkin Finanssivalvonnan ja lakeja säätävän eduskunnan olisi mielestäni pohdittava jatkossa myös ainakin seuraavia asioita:

– onko oikein, että Fiva valitustilanteessa tutkii, onko sen itsensä aiemmin hyväksymät esitteet lainmukaisia. Eihän kuluttaja-asiamieskään tarkasta etukäteen Valintatalon mainoksia vaan ottaa vasta jälkikäteen niihin kantaa jos erimielisyyksiä syntyy.

– miksi ihmeessä Fiva vastoin jo omia määräyksiään ja Suomen lainsäädäntöä kiinnittää käytännössä kaiken huomion viralliseen tarjousesitteeseen eikä juuri laisinkaan huomiota tavalliseen mainontaan, vaikka sekin on mainittu Fivan omissa ohjeissa. Mitään huomiota ei liioin kohdisteta varsinaisten sitovien tarjousesitteitten saatavuuteen taikka siihen, millä kielellä ne on kirjoitettu.

– pohtia sopii, miten monimutkaisia tuotteita yleisölle on sopivaa tarjota. Nordean myymistä ns. merenneitotuotteista on väitetty, ettei "tavallista" pankkivirkailijaa ennätetä kouluttaa uusiin tuotteisiin. Totuudenmukaisempaa olisi sanoa, että ensimmäisen "merenneidon" liikkeellelaskun aikoihin suomen kielellä oli hyvin niukasti yhtään mitään sellaisesta käsitteestä kuin CDO. Pitäisikö edellyttää, että tuote olisi entuudestaan osapuolille tuttu ennen kuin sitä ryhdytään markkinoimaan?

– tarvitsisiko Fiva KTM:ien lisäksi "tavallisia ihmisiä" arvioimaan ehtojen selkeyttä. Tuotteita sentään myydään muillekin kuin kauppatieteilijöillä. Taitaa oikeastaan olla niin, että kauppatieteilijät ovat siksi valistuneita, etteivät koske tuotteisiin edes pitkällä tikulla

One thought on “Blomqvistit vs. Nordea, 3. erä

  1. Normiperusta ja kansainvälinen sääntelyviitekehys

    ”Mees kysyyn herroilta, saat sellaisen rätingin etees, ettei sulla voi epäselvyyttä riskistä”

    Tässä selventävä sisällysluettelo siitä millainen RATA/FIVA rätinki sijoituksen riskeistä on:
      
    TULKINTA 1/2007 – 28.2.2007 
    Rahoitustarkastuksen tulkinta yhteissijoitusyritysten (UCITS, non-UCITS) osuuksien markkinoinnista Suomessa
    1 Normiperusta ja kansainvälinen sääntelyviitekehys
    2 Yhteissijoitusyrityksen määritelmä
    1 Normiperusta ja kansainvälinen sääntelyviitekehys
    2 Yhteissijoitusyrityksen määritelmä
    a) Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saaneet
    b) muut ulkomaiset yhteissijoitusyritykset, joita ovat sekä Euroopan talousalueeseen 3 Markkinoinninaloitusilmoitus ja markkinointilupa
    3.1 Aloitusilmoitus (UCITS-rahastot)
    3.2 Markkinointilupa (non-UCITS-rahastot)
    4 Markkinoinnin määritelmä
    5 Tiedonantovelvollisuuden alainen materiaali
    5.1 UCITS-rahaston markkinoinninaloitusilmoitukseen liitettävät tiedot
    5.1.1 UCITS-sateenvarjorahastot
    5.2 Non-UCITS-rahaston markkinointilupahakemukseen liitettävät tiedot
    6 Kielivaatimukset
    6.1 Tiedonantovelvollisuuden alaisessa aineistossa käytettävä kieli
    6.1.1 UCITS-rahastot
    6.1.2 Non-UCITS-rahastot
    6.2 Muut yhteissijoitusyritystä koskevat ilmoitukset osuudenomistajille
    6.3 Markkinoinnissa käytettävä kieli
    6.3.1 UCITS-rahastot
    6.3.2 Non-UCITS-rahastot
    6.4 Yhteissijoitusyrityksen nimen käyttäminen markkinoinnissa
    7 Markkinoinnin aloitusajankohta
    7.1 UCITS-rahastot
    7.2 Non-UCITS-rahastot
    9 Asiakirjojen toimittaminen Rahoitustarkastukselle
    10 Lunastusten keskeyttäminen
    11 Markkinoinnin lopetus ja sulautuminen tai jakautuminen
    11.2 Yhteissijoitusyrityksen sulautuminen tai jakautuminen
    12 Määritelmät
    13 Yhteystiedot ja maksut

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Sijoittamisen teoria ja käytäntö

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju on vuosien ajan kirjoittanut korostetun paljon säännöllisestä osakkeiden ostamisesta, allokaatiosta, osinkojen merkityksestä, korkoa korolle –efektistä ja osinkoa kasvattavista firmoista, osinkoaristokraateista.

Oksaharjun kunniaksi

Osakemarkkina suuntaa jo kohti taivaan sineä
Sijoittaminen

Nousumarkkinan vahva tuoksu

Näin tunnelmat ramppaavat markkinoiden ikuisessa vuoristoradassa. Kehotin marraskuun alussa jättämään hermoilun, vaikka Fed jyrähteli poikkeuksellisen haukkamaisesti inflaatiota vastaan.

Osakkeet olivat sukeltaneet ja konsensus odotti pulkkamäen jatkuvan.

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com