New Scientistissä oli taas mielenkiintoinen artsu siitä miten huijaamme itseämme. Sosiaalinen kanssakäyminen liittyy usein ilmiöön. Valitsin näin, sanoin niin julkisesti joten olen siis tätä mieltä.

Kokeessa koehenkilöille näytetään kahden naisen kuvat ja kehoitetaan valitsemaan kauniimpi. Kun valinta on tehty kuvat vaihdetaan silmänkääntötempulla toiseen ja kehoitetaan perustelemaan miksi tämä on kauniimpi kuin toinen. Kaksi kolmasosaa koehenkilöistä ei huomaa vahdosta vaan perustelle monisanaisesti miksi tämä (väärä) nainen on kauniimpi.

Kuinka paljon sijoituspäätöksistämme ovat oikeasti järkeen perustuvia, vai rationalisoimmeko jälkeenpäin investointipäätöksiämme? Kaikki osaamme perustella jälkeenpäin järkevästi kuullostavalla tavalla miksi ostimme juuri tämän osakkeen/arvopaperin. Harvalla on kuria päättää sijoituskohteet etukäteen mietityillä objektiivisilla mittareilla. Lopussa kuitenkin perustamme valintamme arvauksiin ja ennustuksiin tulevaisuudesta. Jos käytät pohjana arvauksia niin arviosi on edelleen arvaus vaikka syötät ne sofistikoitujen kaavojen läpi.

In everyday decision-making we do see ourselves as connoisseurs of our selves, but like the wine buff or art critic, we often overstate what we know. The good news is that this form of decision snobbery should not be too difficult to treat. Indeed, after reading this article you might already be cured.

Tekisi mieli lisätä tähän listaan vielä sijoitusneuvojat ja anlyytikot. Jälkiviisaana on helppo rinnastaa analyytikot viiniasiantuntijoihin jotka eivät erota punaviiniä valkoviinistä. Perustuvatko sijoitusssuositukset todellisuudesta tunteeseen ja fiilikseen joita jälkeenpäin rationalisoidaan ja piilotetaan jargonin taakse. Tällä viinillä/osakkeella on nuori boquet ja kehittymättömät tanniinit. Muutamaksi vuodeksi kellariin /pitkään salkkuun!

New Scientistissä oli taas mielenkiintoinen artsu siitä miten huijaamme itseämme. Sosiaalinen kanssakäyminen liittyy usein ilmiöön. Valitsin näin, sanoin niin julkisesti joten olen siis tätä mieltä.

Kokeessa koehenkilöille näytetään kahden naisen kuvat ja kehoitetaan valitsemaan kauniimpi. Kun valinta on tehty kuvat vaihdetaan silmänkääntötempulla toiseen ja kehoitetaan perustelemaan miksi tämä on kauniimpi kuin toinen. Kaksi kolmasosaa koehenkilöistä ei huomaa vahdosta vaan perustelle monisanaisesti miksi tämä (väärä) nainen on kauniimpi.

Kuinka paljon sijoituspäätöksistämme ovat oikeasti järkeen perustuvia, vai rationalisoimmeko jälkeenpäin investointipäätöksiämme? Kaikki osaamme perustella jälkeenpäin järkevästi kuullostavalla tavalla miksi ostimme juuri tämän osakkeen/arvopaperin. Harvalla on kuria päättää sijoituskohteet etukäteen mietityillä objektiivisilla mittareilla. Lopussa kuitenkin perustamme valintamme arvauksiin ja ennustuksiin tulevaisuudesta. Jos käytät pohjana arvauksia niin arviosi on edelleen arvaus vaikka syötät ne sofistikoitujen kaavojen läpi.

In everyday decision-making we do see ourselves as connoisseurs of our selves, but like the wine buff or art critic, we often overstate what we know. The good news is that this form of decision snobbery should not be too difficult to treat. Indeed, after reading this article you might already be cured.

Tekisi mieli lisätä tähän listaan vielä sijoitusneuvojat ja anlyytikot. Jälkiviisaana on helppo rinnastaa analyytikot viiniasiantuntijoihin jotka eivät erota punaviiniä valkoviinistä. Perustuvatko sijoitusssuositukset todellisuudesta tunteeseen ja fiilikseen joita jälkeenpäin rationalisoidaan ja piilotetaan jargonin taakse. Tällä viinillä/osakkeella on nuori boquet ja kehittymättömät tanniinit. Muutamaksi vuodeksi kellariin /pitkään salkkuun!