Asunto kauniissa talossa säilyttää arvonsa
Suurin osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni omassa asunnossa. Hyvällä suunnittelulla ja kauniilla rakentamisella varmistuu, että sijoitus säilyttää arvonsa.
Trendit vaikuttavat asuntojen kysyntään tulevien vuosikymmenten aikana:
- kerrostaloasumisen arvostus kasvaa
- yhteisölliset asumisratkaisut yleistyvät
- ekologinen rakentaminen on suosittua
1. Kerrostaloasumisen arvostus kasvaa
Yli 70 prosenttia suomalaisista asuu ja työskentelee kaupungeissa, ja ennusteiden perusteella kaupunkiasujien määrä tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan entisestään. Jo tällä hetkellä uusista asunnoista lähes 90 prosenttia rakennetaan suurimpiin kaupunkeihin ja niiden lähistölle.
Kaupunkiasuntojen kysynnän kasvu merkitsee tiiviimpää ja korkeampaa rakentamista. ”Suuret kaupungit, pääkaupunkiseutu etunenässä, ovat kaavoitustaan muuttamalla saaneet jo nyt aikaan paljon hienoja uusia asumisratkaisuja”, kertoo asumisen asiantuntija Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila.
Tiivistä kerrostaloasumista arvostavat etenkin nuoret, ikääntyvät ihmiset ja yksinasujat. Kerrostalosta löytyy helposti sopivan kokoinen asunto, ja erilaisia rahoitus- ja asumismuotoja on tarjolla useita vuokrauksesta omistusasumiseen. Palvelut ovat lähellä ja kulkuyhteydet toimivat.
2. Ekologiset rakennusmateriaalit lisäävät suosiotaan
Ekologiset arvot ovat suomalaisille yhä tärkeämpiä, mikä näkyy myös asuntorakentamisessa. Luonnonmukaisten ja uusiutuvien materiaalien suosio kasvaa ja kerrostaloista pyritään rakentamaan entistä energiatehokkaampia. Erityisesti puurakentaminen on viime vuosina lisääntynyt niin julkisten kuin asuinrakennustenkin suunnittelussa. Suomeen onkin juuri valmistunut Pohjoismaiden ensimmäinen PEFC*-sertifioitu kerrostalo.
Ekologisuuden ohella rakentamisen uudet ratkaisut tähtäävät myös ihmisten hyvinvointiin. ”Esimerkiksi luonnonympäristön merkityksestä ihmisten henkiselle hyvinvoinnille on keskusteltu paljon. Viherkattojen ja elävien seinien avulla luonto voidaan tuoda myös sisätiloihin”, Mantila kertoo.
3. Yhteisölliset asumisratkaisut yleistyvät
Yksinasuvien määrä on kasvanut viime vuosikymmenten aikana voimakkaasti. Kaikille asumisratkaisu ei kuitenkaan ole paras mahdollinen. Etenkin ikääntyvät yksineläjät kokevat muuta väestöä useammin yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta. Yksinasumisen ongelmien tunnistaminen on lisännyt kiinnostusta erilaisia yhteisöllisiä asumisratkaisuja kohtaan. Yhteisöasumisen uskotaan tukevan asukkaiden hyvinvointia, sosiaalista aktiivisuutta ja osallistumista lähiyhteisön toimintaan.
Yhteisöasumista edustaa esimerkiksi opiskelija-asunnoista tuttu soluasuntomalli, jossa asukkaat jakavat keskenään keittiön ja oleskelutilat. Yhteisöllisyyden noususta kertovat myös asuinkerrostalojen pohjaratkaisuissa yleistyvät saunat, pyykki- ja pesutilat sekä yhteiset kerho- ja oleskelutilat.
Puukerrostalo vai kivikerrostalo?
Itse asuntosijoittanaja en näillä tiedoilla koskaan hankkisi osakehuoneistoa puukerrostalosta. En myöskään investoi 65-80 vuosina rakennettuihin kerrostaloihin. Puukerrostaloja pyritään promotoimaan eri intressiosapuolten toimesta. Mitään näyttöä siitä että ne olisivat hyviä investointikohteita ei ole. Ei ole kokemusta elinkaarikustannuksista. Kunnolla rakennettu kivitalo kestää 100+ vuotta. Aika pieni osa puutaloista tähän mennessä on kestänyt 100 vuotta. Mikään ei myöskään osoitta, että puutalot olisivat terveellisempiä asua tai ekologisempia elikaariajattelumallin mukaan. Kyse on mielikuvista. Haluaisin nähdä faktoja. Toivottavasti ne ovat sitä luokkaa, että niillä voi sitten perustella näitä arvoja arvostaville korkeampia vuokria.