Asuntoja Helsinkiin – hinnalla millä hyvänsä?

Ensi vuoden alusta lähtien Malmin lentoaseman alue on Helsingin kaupungin omistuksessa ja rakennusyhtiöt kärkkyvät mahdollisuuksia. Lentoasemakäyttöön alue otettiin nimenomaan siksi, että se sopi rakentamiseen huonosti. Muun kuin kevyen lentokaluston tarpeisiinkin se osoittautui lopulta kelvottomaksi, ja näin ollen Vantaan Seutulaan päätettiin perustaa uusi kenttä. Pienteollisuus- ja pajatoiminnan ohella myös asutus Malmin kentän ympärillä on lisääntynyt, ja maan vajoamisen aiheuttamat vahingot ovat rakennusten perusteellisesta paalutuksesta huolimatta muodostuneet ongelmaksi.

Finavian tiedotteen mukaan Helsinki-Vantaan kenttä toimii kaupallisen lentoliikenteen ehdoilla ja yleisilmailua on mahdollista palvella vain hyvin rajatusti. Yleisilmailun käsite ei toki tarkoita vain harrasteilmailua, vaan myös koulutustoimintaa. Huoltovarmuussyistäkin Helsingin seudulla on hyvä olla kenttä, jolle pystytään laskeutumaan vapaalla aikataululla. Ruotsalaiset tekivät viisaasti, kun eivät sulkeneet Tukholman Bromman kenttää vaan päinvastoin kehittivät sitä. Kevyttä lentoliikennettä palvelevia kenttiä on Pohjoismaiden kaikkien pääkaupunkien läheisyydessä (alle 30 km:n säteellä) ja myös muiden Euroopan suurkaupunkien nurkilla, joten Malmia ei voi pitää mitenkään poikkeuksellisena. Harrastusmuotona ilmailu ei ole mitenkään elitistinen, kuten ei golfkaan, vaikka näistä asioista monien harhaluulot istuvatkin tiukassa.

Helsingin asuntopulalla ollaan perustelemassa muitakin päätöksiä, jotka voivat myöhemmin muodostua ongelmallisiksi. Suunnitellut kaupunkibulevardit ovat hyvä esimerkki tästä. Onko todella kaiken vaivan arvoista lunastaa toimivat sisäänmenotiet valtiolta kaupungille, korvata rampit tiheään esiintyvillä risteyksillä ja lopulta rakentaa kerrostaloja vieri viereen? Bulevardisointi väistämättä hidastaa ajonopeuksia ja lisää siten päästöjä, kun autoilijat joutuvat matelemaan pienillä vaihteilla. Jos ennusteet Helsingin väestökehityksestä pitävät edes summittaisesti paikkaansa, autoilu lisääntyy aivan varmasti, vaikka myös julkisen liikenteen käyttömäärät kasvavat. Havainnekuvissa esiintyvät rauhalliset viihtyisät puistokadut jäävät epäilemättä vain havainnekuviin. Toki esimerkiksi Espoolla ja Vantaalla ei ole hävittävää, jos toimivia kulkuyhteyksiä vaativa yritystoiminta siirtyy Helsingistä ympäryskuntiin. Tamperelaiset ymmärsivät toteuttaa oman keskustatunnelinsa, mutta Helsingissä hankkeesta ei liiemmin edes keskustella enää. Todellisuudessa läpiajoliikenteen siirtyminen maan alle on kävelijöiden, pyöräilijöiden ja julkisen liikenteen käyttäjien etu, ja parantaisi ilmanlaatuakin keskustassa.

Korkean rakentamisen hidas yleistyminen Helsingissä ja ylipäätäänkin Suomessa on harmillista. Tasapaksua avoparkkipaikkojen, metsälänttien ja 3-8-kerroksisten tasakattotalojen täyttämää lähiömassaa kyllä riittää isoilla alueilla. Eipä siis ole ihme, että kokonaisuutena vain 5 % Helsingin pinta-alasta on rakennusten alla. Ikävä kyllä useimpien vanhojen lähiöasuntojen pohjaratkaisut keittokomeroineen, ahtaine pesutiloineen ym. eivät vastaa monenkaan toiveita. Sinkkutalouksien yleistymisen myötä yksiöiden kysyntä jatkuu edelleen vahvana, ja järkevänä normienpurkuna voisikin pitää asuntojen keskineliömääräyksien poistamista. Toki samalla joutaisivat pois väestönsuojamääräykset, jotka ovat Suomen lisäksi Euroopan maista vain Albaniassa käytössä. Näin voitaisiin edes hieman hillitä yksiöiden hintojen ja vuokrien nousua tilanteessa, jossa pienet asunnot muutenkin ovat puhtaasti rakennusteknisistä syistä kalleimpia neliöhinnaltaan. Vuodesta 2012 lähtien vuokrakehitys on kautta maan karannut täysin kuluttajahintojen kehityksestä ja asumistukia maksetaan tuensaajajoukon lähiöpainotteisuudesta huolimatta runsaskätisesti aina Eiraa ja Punavuorta myöten. Asuntosijoittajan kannalta tukiautomaatti on toki hyvä asia, mutta kansantalouden kannalta ei ollut viisasta ainakaan se, että tuen ehtoja löysättiin vuoden 2015 alusta lähtien. Ei Helsingin keskustassa verorahoilla asuminen mikään kansalaisoikeus ole.

Helsingille siirtyi valtioneuvoston siunauksella Sipoosta 21 kertaa Malmin lentokentän kokoinen alue vuonna 2009, mutta systemaattista rakentamista ei ole vielä saatu alulle. Luonnonsuojelualueet muodostavat Östersundomin kiilasta alle viidesosan ja niiden ulkopuolella kulkuyhteydet ovat hyvät Porvoon moottoritien, Itäväylän ja Kehä I:n myötä. Metroakin voitaisiin maan päällä jatkaa. Helsinki-Vantaan kenttää lähestyessä olen nähnyt muitakin suuria metsä- ja peltoalueita, ja metroradan varressa olevan viljelypalsta-alueen, jota Kivinokaksi kutsutaan. Golfkenttiäkin Helsingissä on, ja mikäpä siinä, harrastusmahdollisuuksia on hyvä tarjota. Pitäisikö golfaajat häätää korpigolfkentille, kuten ilmailijat halutaan häätää korpilentokentille? Ja voisiko samalla jyrätä siirtolapuutarhat? Mahtuuhan maalla viljelemään.

3 thoughts on “Asuntoja Helsinkiin – hinnalla millä hyvänsä?

  1. Kenttä ja asumistuki

    Golf-, lento-, ja muut harrastekentät saa minun puolesta rakentaa, jos ne ovat vajoamisistaan huolimatta rakennusmaana niin arvokkaita, että rakentajat ja sijoittajat niistä innostuvat. Asumistuki on pöhkö systeemi. Sen voisi lopettaa ja antaa sensijaan tulonsiirtoina silkkaa käteistä. Minusta ihmistä – vähävaraistakin ja pienituloistakin – pitää kunnioittaa edes senverran, että hänenkin annetaan omalla rahankäytöllään kertoa, mikä hänelle on tärkeää. Ei ole oikein, että ihmiselle sanellaan minkä verran hänen kuuluu käyttää asumiseen, ruokaan yms perustarpeisiin.

  2. Tänään keskiviikkona,

    Tänään keskiviikkona, päättävät Kruunusillan rakentamisesta; 300 000 000 €. Ratikkalinja tuohon hintaan on aika kova. Itse tekisin Guggenin vai mikä se nyt oli. Se toisi seudun matkailijoille yöpymisiä lisää, joka kasvattta tulovirtaa, joka lisää alvia, tuloja, veroja, lisää tyäpaikkoja, viriiliä elämää, lisää konferensseja turvalliseen Helsinkiin. Se olisi investointi tulevaisuuteen.

  3. Laajasalo

    Kruunusiltoja tarvitaan, koska yhden tien varassa olevaan sumppuun ahdetaan 40000 asukasta. Työpaikkoja Laajasalossa ei ole eikä tule, joten liikennekaaos on väistämätön. Siltojen kalleuden vuoksi Valtio kustantaa lopulta tämänkin järjettömyyden.

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com