Asuntojen hintakehitys Suomessa viimeiset 50 vuotta

Olen useiden keskusteluiden pohjalta huomannut, että kuluttajilla kuten myös sijoittajillakin on hyvin suuripiirteistä tietoa Suomen asuntomarkkinoista ja niiden hintakehityksestä. Tästä innostuneena tein videomateriaalin, joka saattaa antaa sinulle lisää ajatuksia ja ideoita asuntosijoittamiseen ja sen kokonaisuuden ymmärtämiseen paremmin.

Katso video TÄSTÄ.

Marko Kaarto

Suojattu: Etusivu

http://asuntosijoittajaksinyt.fi/

 

8 thoughts on “Asuntojen hintakehitys Suomessa viimeiset 50 vuotta

  1. Erinomainen video!
    Kiitos! Hauskasti esitetty ja hyvä tietosisältö.

  2. Asuntojen arvo

    Asuntojen hinta ja niiden arvo on kehittynyt positiivisesti viimeiset 60 vuotta, kuten kerroit. Asuntojen omistaminen ei kuitenkaan ole ilmaista puuhaa ja jos et korjaa asuntoa perusteellisesti muutaman kymmenen vuoden välein, niin se on rakennuksena melko arvoton. Muistaakseni 70-luvun talot mitoitettiin kestämään 30 vuotta, eli niiden kuuluukin olla heikossa kunnossa. Taloyhtiö useasti tekee vain välttämättömät remontit ja asuntojen hinta ei diskonttaa tulevaa remonttia. Tämän vuoksi asuntojen hintakehitystä ei voi oikeutetusti verrata osakkeisiin, niitä ei tarvitse huoltaa eikä vaihtaa uustta pakastinta. Tai kyllähän yrityksiäkin kehitetään, sitä kutsutaan investoinniksi ja arvonalentumisia poistoiksi, nämä maksaa vain yritys itse. Asuntosijoittamisen kannattavuus perustuu normaalisti suureen velkavipuun, ei investoinnin hyvään tuottoon.
    http://www.stat.fi/til/ashi/2008/01/ashi_2008_01_2008-05-09_tie_001_001.gif
    Tästä huomataan, että asuntojen hinnat ovat olleet heiluvampia pääkauppunkiseudulla kuin muualla. Syynä on varmaankin pääkaupunkiseudun huono vuokratuotto.

     

    Olet tehnyt hyvän ja selkeän videon asuntojen hintakehityksestä. Kiitos siitä!

    1. Totta!

      Kiitos kommentistasi Jarno. Olen kanssasi samoilla linjoilla. Tuloksellinen asuntosijoittaminen perustuu juuri siihen, että osaa laskea reaalituotot kokonaisuudessaan oikein tai ainakin siihen saakka, kunnes on tarkoitus luopua sijoituksesta. 

      Asuntosijoittamisessa piilee erinomainen tuottomahdollisuus, kun oivaltaa muutaman peruspalikan:

      1. Hinta. Suhteet kiinteistövälittäjiin ja markkinoiden seuraaminen on se jutun juoni. Tällöin sijoituksia on mahdollista saada reilusti markkinahintoja edullisemmin. 

      2. Alue. Kasvavista kaupungeista ja alueilta,  joissa on hyvä kasvunäkymä (kaavoitukset) 

      3. Rahoitus. Omaan suunnitelmaan sopiva lainan lyhennystapa ja lainaehdot. 

      Minusta asuntosijoittamisen mielenkiinto perustuu juuri siihen, että  sijoitukset voi tehdä ilman omaa pääomaa ja kassavirta pysyy silti positiivisena. Tosin paletin kasvaessa on syytä huolehtia suojauksesta  ja riittävistä puskureista.

  3. Hyvin esittetty 🙂

    Minusta oli hienoa, että tässä esityksessä oli pilkettä silmäkulmassa, ei sijoittamisen tarvitse olla vain pelkkiä lukuja ja tuottoja.

  4. Moro Marko,
    Asuntojen hintoja

    Moro Marko,

    Asuntojen hintoja kun tarkastelee vielä tämän taulukon( http://www.findikaattori.fi/28/?show=teema ) kanssa yhdessä niin mielenkiintoisella tavalla asuntojen hinnat korreloivat kotitalouksien valkaantuneisuuden kanssa. Onko asuntojen hinnat siis nouseet pelkästään lainarahalla? Kotitalouksien velkaantuneisuusaste on nyt korkeampi kuin 80-luvun lopulla. Tämä selittynee alhaisella korkotasolla. Asuntokantamme on nyt yli 20 vuotta vanhempaa kuin 80-luvun lopulla, joten asuntoihin täytyy tehdä myös investointeja (korjauksia). Millä rahalla nämä tehdään? Taloyhtiöillä on jo nyt ja tulee jatkossa olemaan enenevässä määrin suuria remonttilainoja, joista osakkaat vastaavat. Nämä lainat eivät ymmärtääkseni näy velkaantumisasteessa, vaikka veloista vastaavat kotitaloudet.

     

    Lienee kai selvää, että nykyinen eduskunta tulee tekemää talouden kiristystoimia (veron korotuksia esim. asuntolainan korkovähennyksen kaventaminen ym.), jotka vaikuttavat kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin negatiivisesti. Korotkaan eivät ymmärtääkseni voi enää laskea. Voivatko ihmiset siis tulevaisuudessa ottaa vielä suurempia lainoja kuin nyt otetaan? Jollei, niin mielestäni asuntojen hinnat eivät voi enää nousta.

    Huono arvaukseni on, että asuntojen hinnoissa on tulossa laskeva trendi.

     

    Henri

    1. Hyviä Pointteja

      Maailma muuttuu, kuten se on muuttunut joka vuosikymmen. On totta, että 2000-luvulla kotitalouksien velkaantuminen on noussut voimakkaasti, mutta se on kuitenkin mielestäni vielä siedettävällä tasolla, kun verrataan muutamiin muihin pohjoimaihin. Ikävä kyllä pankinjohtajat ovat kilpailun kiristyessä olleet moraalittomia ja myöntäneet liian suuria lainoja suhteessa tuloihin. Tämä tulee koitumaan tietämättömien kotitalouksien ongelmaksi.

      Piirsin yhden viivan tuohon linkkiisi. Siitä saattaa saada ajatusta.

       

       

       

      Veronkiristyksiä on varmasti luvassa. Vuoteen 2014 mennessä asuntolainan korkovähennys pudotetaan 75 prosenttiin nykyisestä, onneksi tämä ei kuitenkaan koske tulonhankkimislainan korkokovähennystä. Pääomatulojen vero nousee 28 prosentista 30 prosenttiin, 50 000 euroa ylittävien pääomatulojen vero 32 prosenttiin. 

      Vaikuttaisi siltä, että korot pysyisivät keskiarvoa matalammalla tasolla vielä vuosia. Se, voivatko ne vielä laskea nykyisestä tasosta, jää nähtäväksi. Mielestäni sekin on mahdollista.
       

      1. Kiitos palautteesta.

        Mun mielestä velkaantumisaste ei voi trendin omaisesti jatkaa nousuaan. Eikai se voi niin mennä että ihmiset käyttäisivät jatkossa aina vain suuremman osan nettotuloistaan lainojen maksuun. Kun kysymys on kotitalouksien velkojen suhteesta kotitalouksien nettotuloihin, niin jossainhan se prosenttuaalinen raja menee kun velat ei voi enää kasvaa nettotuloihin suhteutettuna. Mielestäni nykyinen velkaantumisaste on jo nyt hyvin huolestuttava, yli 110 prosenttia. Jatkossa veronkiristysten johdosta käytettävissä olevat tulot (nettotulot) tulevat pienenemään eli velkaantumisprosentti tulee siitäkin syystä nousemaan.  Yhdysvalloissa velkaantumisprosentti ei käsitykseni mukaan ollut juurikaan korkeampi kuin Suomen velkaantumisprosentti ja asuntojen hinnat romahtivat. Varmasti vaikuttavia tekijöitä oli paljon muitakin, mutta perimmäinen syy kai kuitenkin oli että asuntojen hinnat muodostivat kuplan, joka mahdollistui pankkien antamilla ylisuurilla lainoilla.

        No aika näyttää mitä tapahtuu, sitä mielenkiinnolla odotellen… Mukavaa kun aloitit täällä Piksussa keskustelun asuntojen hinnoista!

         

        Henri

      2. Tuota eikö omaisuudella ole väliä

        Kun esitetään noita kauhukuvia tyyliin velkaa prosenttina käytettävistä tuloista on minusta unohdettu että omaisuuden määrälläkin on väliä.

        Jos velka per käytettävä tulo on kasvanut tasaisesti niin eikö samalla omaisuuden määrä ole myös kasvanut. Suomalaisten omaisuus on pääosin asunnoissa. Ulkomuistista – ilman mahdollisuutta tarkistaa hakukoneella – asunpinta-ala per henkilö on kasvanut tuon keskustelussa esitetyn kaavion ajanjaksona kaksinkertaiseksi.

        Rakennusten ikä ja kuntokysymykset taas ovat sen veran monimutkaiset, etten lähtisi niitä tähän yksinkertaiseen perusajatteluun yhdistämään – onhan rakennusteollisuus ja vihreät sitä mieltä että kaikki vanha pitäisi korvata uudella nollaenergiarakennuksella..

        Pekka

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Lisäsin kaksi uutta välilehteä:

EVA, laskee pääomien tuottojen lisäksi tunnusluvun EVAMargin. Laskukaava löytyy Info-välilehdeltä. Lisätietoja tästä kaavasta

https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/comparing-performance-when-invested-capital-is-low#

Earnings_Season, yhteenveto tuloskaudesta.

 

 

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com