BIS keskuspankeille: on aika lähteä

Bank for International Settlements (BIS) julkaiseman vuosiraportin mukaan keskuspankkien taseet ovat ylikuormittuneita ja niiden on aika hakea sopivaa poistumistietä liian mukavuudenhaluisestia rahapolitiikasta. Pureudun raportin kuudenteen kappaleeseen, koska aiheesta on tullut pohdittua aiemminkin. BIS näkee tilanteen sellaisena, että meillä on olemassa ennemminkin vaara herätä liian myöhään rahapoliittisiin kiristystoimiin kuin se, että keskuspankit toimisivat liian ripeästi. Lisäksi jos rahapolitiikkaa pidetään edelleen löysänä, tulevat poistumisongelmat vain pahenemaan.

Ylläolevan kuvaajien kertoma on karua. BIS kertoo, että kriisin alussa oli aivan ymmärrettävää vastata talouskriisiin. Poliittinen haluttomuus tehdä korjauksia on lisääntynyt, koska siihen ei ole ollut pakottavaa tarvetta keskuspankkien pidettyä rahapolitiikka varsin löysänä yhä vain pidempään ja pidempään. Rahapolitiikkaan kuuluu olennaisesti näiden ylläolevien biljoonien lisäksi myös keskuspankkien vakuuspaperien laatuvaatimusten höllääminen.

Poikkeustoimet ovat myös aiheuttaneet markkinahäiriöitä. Jatkuvat tukiostot ovat mahdollistaneet carry traden, ja tukiostot ovat lisäksi pönkittäneet velkakirjojen arvoa. Ja mitä pidemmälle näitä pönkitetään, sen tuskaisampaa on paluu aikaan, kun tuottovaatimukset kasvavat.

BIS analysoi myös sitä, miten jatkossa rahapolitiikalla voisi vastata talouden käänteisiin. BIS:n mukaan korkotasoa voisi nostaa aggressiivisemmin nousukausien aikana ja höllentää vähemmän aggressiivisesti laskukausina. Eräs euroalueenkin aiheuttama ongelma oli liian pitkään aikaan liian alhaalla lojunut korkotaso.

Vuosituhannen alussa kehittyneiden maiden korkotaso jäi jälkeen Taylorin korkokaavasta. Tämä aiheutti euroalueen kriisimaiden ylikuumenemisen ja lopulta täysimittaisen talouskriisin. Kun kehittyneiden maiden keskuspankit pitivät korkotasoaan alhaalla, joutuivat myös kehittyvät maat seuraamaan perässä, jottei pääomatulva olisi tuonut näillekin ylikuumenemisongelmia.

Suureksi ongelmaksi euroalueella tullee jättimäiset velat, joiden hoitaminen käy tuskalliseksi, ellei mahdottomaksi, korkojen noustessa. Lisäksi poliittinen paine voi vaikuttaa itsenäisen EKP:n toimintaan, jossa tavoite on pitää korkotaso alhaalla. Tällöin on syytä muistaa, että sen kivuliaampaa nollatasosta poistuminen käy. Ainakin markkinat ovat parin kuukauden ajan vihjailleet, että jo riittää. Kestääkö luottamus europankkien kuntoon, jos niillä tiedetään olevan paljon arvoaan menettävää velkapaperia? Niin, ja auttaako koronnousun riskeiltä suojautuminen, jos se korvautuu vastapuoliriskillä (kröhöm, Lehman, köh-köh.)

5 thoughts on “BIS keskuspankeille: on aika lähteä

  1. Raha on paperia

    Ihmettelen kun niin moni sanoo ettei setelielvytystä saa tehdä. Sitä on tehty jo jonkun aikaa hyvin massiivisesti. Esimerkiksi maailman suurimpien talouksien eli USA, Englanti, euro-alue, Sveitsi, Japani ja Kiina ovat kolminkertaistaneet keskuspankkinsa taseet vuodesta 2007 alkaen. Tämä tarkoittaa 10 triljoonan dollarin lisäystä rahanmäärään. Tämä raha on vaan pitkälle annettu finanssilaitoksille ei reaalitalouteen. Ei tietenkään koska keskuspankit ovat pankkitalouden asiantuntijoita. Kyse on sama kuin lääkäreissä kirurkgit pyrkivät leikkauksella hoitamaan kaikki sairaudet ja luontaislääketieteilijät taas luontaistuotteilla.

    Ohjauskorot eivät kerro mitään tai ne kertovat politiikasta. Riskialttiiden high-yield (roskalaina) korkoja pitää seurata yhdessä niiden saamien lainamäärien kanssa. Luottamuspula kaikkeen syntyy helposti vaikka tulevaisuus objektiivisilla mittareilla pitäisi olla varsin valoisa. Eikö se ole hyvä, että Syyriaan ja Turkkiin on syntynyt painetta rakentaa demokratiaa lisää?

    1. Toki voi…

      Totta kai voi tehdä. Eri asia on, että auttaako se mitään. Ei keskuspankkien setelivyöry korjaa yksityisten taseita. Ajatellaan vaikka, että EKP printtaisi minulle 10 miljoonaa, nollakorolla ja takaisinmaksu sitten vaikka 1000 vuoden päähän. Mutta oleellista olisi, että vain minä saisin tuon määrän, koska muutoin on olemassa ihan pikkiriikkinen vaara siitä, että perunakilo saattaa maksaa hieman enempi kuin se 1,6 euroa.

      1. Inflaatio

        Kuten nyt olemme vuoden 2007 jälkeen huomanneet kun keskuspankien taseet ovat kasvaneet kolminkertaiseksi (+10 triljoonaa) niin inflaatio ei ole käynnistynyt. Pankit ja monet finanssilaitokset ovat tehneet ennätysmäisiä tuloksia johtuen heille pukatusta ilmaisesta rahasta. Muille raha ei ole ilmaista. Rahat on pukattu väärään paikkaan ei realitalouteen. Itseasiassa finanssilaitosten oikeastaan ainoa tehtävä eli rahan tehokas välitys on tullut vain epätehokkaammaksi johtuen noille laitoksille annetusta massiivisesta laiskistuttavasta tuesta. Rahat pitää pukata kuluttajille jotta he luovat kysyntää ja yrityksille sitten motivaatiota investoida.

        Nyt on hyvin ristiriitaista kun pankkien vakavaraisuusmääräyksiä kiristetään ja ne eivät sen takia pysty/halua rahoittamaan riski-investointeja ja samaanaikaan heille pukataan rahaa jonka he pukkaavat takaisin riskittömiin investointeihin koska niillä ei saa ottaa riskiä. He rahoittavat vivuttaen omia paperilla riskittömiä investointejaan. Rahat pitäisi pukata suoraan kansantalouteen ilman pankkeja. Tämän voisi tehdä vaikka niin, että keskuspankki rahoittaisi suoraan yhteiskuntien tarvitsemia infrastruktuuri-investointeja vaatimatta niille juurikaan tuottoa. Rakentaminen mitä tuo infrastrukturi-investointi on kuitenkin elvyttää taloutta parhaiten. Pankit ovat syöpä yhteiskunnassamme joka on lahjonnalle altis jota ei uskalleta leikata pois ja laittaa hallintaan. T. Phillippon laski paljonko maksaa yhden taalan siirtäminen tallettajalta investoijalle. Vuonna 1900 eli 100 vuotta sitten se maksoi 0,015 ja nyt se maksaa 0,02 (http://blog.hse-econ.fi/?p=5392). Näin on käynyt vaikka rahoitusmarkkinoilla jos missä tietotekninen kehitys on tehostanut rahanliikkeitä. Se on on kuitenkin tehostanut lähinnä pyörittelyä ei investointeja.  

        Inflaatio ei käynnisty ikääntyvissä maissa koska ei vanhukset kuluta. Japani on tästä selkein esimerkki. Se on elvyttänyt julkisen sektorin (=keskuspankki) kautta talouttaan niin paljon, että sen velkaantumisaste on jo yli 200%. Ei se ole käynnistänyt kulutusta vaan japanilaisten investoinnit ulkomaille ja erilaisiin carry treideihin (arbitraaseihin). Pankit ja finanssilaitokset pitää laittaa kuriin ja ohittaa kokonaan tässä elvytyksessä. Mutta kun keskuspankkiirit ovat pankkiireita ja he tuntevat sen maailman niin sitä kautta he haluavat sen tehdä kun eivät muuta osaa.

      2. Edelleen…

        Tässä pitää edelleen pitää erossa kaksi eri asiaa. Kuluttajahinnat pysyvät aisoissa, koska keskuspankkien euro-dollari-punta-jenivyöryt eivät tule kansalaisille. Toistan, ettei keskuspankki voi korjata yksityisten taseita – ainakaan ilman vakavia seuraamuksia.

        Finanssisektori on pelastettu jotenkuten (euroalueella ei saatu sitäkään ajoiksi), mutta täällä (euroalueella) olisi tarjolla humanitaarinen kriisi.

        Keskuspankkien touhuilu on siksi melko turhaa. Ja siitä BIS nimenomaan mainitsi: tehot häviää tästä lekkeripelistä, ja aina vain kovemmaksi isku tulee mitä kauemmin tätä pidetään yllä.

      3. Työllisten osuus

        Kuten olemme huomanneet on vain harvoja yrityksiä joilla olisi enemmän kysyntää kuin kapasiteettia. Kun kapasiteettia on liikaa niin ei työllistetä. USAssa on parempi tilastokeskus joten sieltä saa yksityisen sektorin työllisuusmäärän varsin helposti.

        Tässä huomataan, että yksityisen sektorin työllisyysaste ei ole palautunut lähellekkään sille tasolle missä se oli vielä vahvan taloudellisen uskon aikana eli 2000-luvun alussa tai edes ennen finanssikriisiä olevalle tasolle. Tämä on syy miksi inflaatio ei spurttaa. Sama se on luultavasti euroalueellakin ja pahempana. Tämä suhde kuvastaa yksityisen sektorin luottamusta. Kysyntää pitää saada lisää ja sitä saadaan fiksuiten aikaistamalla investointeja jotka on pakko/fiksua tehdä muutenkin. Suomessa tulisi mieleen vaikka tälläinen EKP:n rahoittama homma kuin Helsinki-Tallina tunneli, koulujärjestelmän uudistaminen ja kansallisvaltioiden lopettaminen. Kansallisvaltiot pitää lopettaa jotta nämä kulutusta tukevat investoinnit voidaan tehdä. 
        Yritysten taseet eivät ole ongelmissa kuin finanssisektorilla eikä myöskään yritysten tulostasot.

        Kuvassa on USAlaisten yritysten realinen tulostaso ja se on palautunut lähes huipputasolle. Finanssikriisin valtava monttu johtui muutaman suuryrityksen mielettömistä tappiosta. Kun yritysten tuottavuus on kasvanut niin tuon huipputuotannon ansaitsemiseen ei tarvita enää entistä määrää ihmisiä kuten ensimmäisestä kuvasta näemme. Näin kysyntää on saatava lisää jotta työllisyys kasvaa ja sitä saadaan juuri investointeja kasvattamalla. Mikäli USAssa olisi yhtä paljon yksityisen puolen työpaikkoja kuin ennen lamaa niin sen työttömyysaste olisi 2%.  USAhan on tulossa hurja kasvuspurtti teknologisen kehityksen myötä ja myös siksi että sen ei tarvitse enää ostaa öljyä ulkomailta. Tämä korjaa vaihtotaseen melkein itsestään. Valmistava teollisuus on siirtymässä USAhan takaisin ja sitä pitäisi tukea voimakkaasti. Sama se on Euroopassakin. Meillä on paljon tarpeellisia infra-investointeja jotka ovat hyvin tähdellisiä. Ne pitää nyt käynnistää keskuspankkirahalla jotta pääsemme tulevaan maailmantaloudn kasvuun kiinni. Keskuspankkirahalla on vielä kivapuoli kun se lisää kilpailukykyä myös laskemalla valuutan arvoa. Näin se parantaa meidän kilpailukykyä.
        Suomella on omat ongelmat ja se on se että emme ole oikeassa megatrendissä. Suuri megatrendi on maailman ja kehittyvien maiden keskiluokkaistuminen. Keskiluokkaistuminen tarkoittaa kulutustavaroiden kulutuksen kasvua ja meidän yritykset vievät pääosin investointitavaroita. Euroopan oma kulutus rapautuu koska olemme vanhentuneet. Vanhat eivät osta autoja, verhoja, pyykkikoneita eikä uusia muotivaatteita.

        Ei me vanhat ukot ja akat aiheuteta enää inflaatiota. Me vaan pidämme rahat lompakossa. Meidän eläkkeitä on hyvä laskea vähän inflaatiolla ei niitä muuten voida maksaa.

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com