Ammattiyhdistysliikeen jäsenmäärät ovat merkittäviä vain Euroopassa ja täälläkin järjestäytymisaste ylittää 50% vain joissakin pohjoismaissa ja Suomi on maailman ammattiyhdistysvaltaisin maa.

Ammatillinen järjestäytyminen EU alueella (Lähde: Worker participation in EU)

Ammattiyhdistysliikkeiden näkyvä rooli yritystoiminnassa peilautuu työmarkkinaneuvottelujen ja YT neuvottelujen kautta, mutta harva tietää, että ammattiyhdistysliikkeet ovat Suomen suurin omistajavaltaa käyttävä taho, merkittävämpi vaikuttaja kuin Suomen valtio. Ammattiyhdistysliikkeet hallitsevat nimittäin työeläkevaroja ja niihin liittyvää omistajavaltaa.

Ammattiyhdistysten omistajavalta perustuu lakiin

Ammattiyhdistysten hegemonia työeläkeyhtiöissä perustuu lakiin. Laki tyeläkevakuutusyhtiöistä säätää: "Työeläkevakuutusyhtiön hallintoneuvostossa on oltava sellaisia vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia, jotka valitaan keskeisten työnantajia ja palkansaajia edustavien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Hallintoneuvosto valitsee työeläkevakuutusyhtiön hallituksen jäsenet, vahvistaa heidän palkkionsa sekä valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa. "

Mutta lain säätäjä on kaukoviisaudessaan rajannut työeläkeyhtiöiden omistajavaltaa. Yksittäinen työeläkeyhtiö ei saa hankkia määräysvaltaa muissa sijoituskohteissa kuin asunto- ja kiinteistöyrityksissä ja vakuutustoimintaa harjoittavissa yrityksissä. Käytännössäkin tämä ehto on toteutunut. Työeläkevakuutusyhtiöt ovat terveellä tavalla keskittyneet sijoitustuottojen hakemiseen ja aktiivinen omistajapolitiikka on jäänyt takaa-alalle.

Suomi on maailman sosialistisimpia valtioita jos mittarina käytetään talouselämän yhteisomistusta

Suomi muodostaa poikkeuksen myös työeläkeyhtiöiden koon suhteen. Vain Suomessa on etukäteen säästetty merkittävä osa tulevista työeläkkeistä. Tämän seurauksena meillä on julkisessa omistajaohjauksessa suurempi osa talouselämästä kuin oikeastaan missään muualla maailmassa ehkä Venezuelaa, Kuubaa ja Norjaa (öljyrahastot) lukuun ottamatta. Olemme maailman sosialistisimpia maita, jos mittarina pidetään talouselämän julkista omistusta. Ja kun ottaa huomioon, että käyttämistämme palveluista noin 56% on julkisia palveluita, niin olemme kaikilla mittareilla kirkkaasti maailman sosialistisimpia maita – jollei peräti kaikkein sosialistisin. 

Yhteiskuntamme sosislistisuus ei ole tietenkään huono asia, jos ei varsinaisesti hyväkään. Se on vain tosiasia, joka on hyvä ymmärtää. Meillä toteutuu toimiva kommunismi. Tätä "kommunismi" sanaa pitää tässä yhteydessä käyttää; yhteisomistus on kommunismin ydintä. Tuntuu pahalta käyttää tuota hirveää sanaa, mutta pakko se on tähän nostaa, kun me kerran olemme kommunisteja, jos mittarina käytetään yhteisomistusta ja julkisia palveluita.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lakia työeläkeyhtiöiden hallinnon kehittämiseksi

Mutta miten jatkossa? Systeemissä on ainakin yksi periaatteellinen epäkohta – järjestäytymättömien työntekijöiden ja työnantajien vaikutusmahdollisuudet. Kaikki eivät nimittäin ole järjestäytyneitä ja heilläkin pitäisi periaatteessa olla kanava, jonka kautta vaikuttaa työläkevarojen hoitoon. Ongelma ei ole suuri niin kauan kuin valtaosa on järjestäytyneitä, mutta järjestäytymisasteen laskiessa pitäisi työeläkeyhtiöiden hallintoon pystyä ottamaan myös heidän edustajiaan.

Ja riskinsä on myös työeläkeyhtiöihin keskittyneessä vallassa. Kun valtaa on paljon, ovat myös mahdollisten väärinkäytösten seuraukset ikäviä. On hyvä, ettei rahastoitujen työeläkkeiden määrää enää entisestään kasvateta. Vallan tarpeettomalla keskittymisellä on riskinsä.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi eilen iltapäivällä tulossa olevasta esityksestään työeläkeyhtiöiden hallinnon kehittämiseksi. Työeläkevakuutusyhtiöitä koskevaan lakiin esitetään säännöksiä mm. sisäpiirikaupoista ja johdon hallitustyöskentelystä muissa yhtiöissä. Minusta tämä lainvalmistelu pitää nyt tehdä huolellisesti. Kyse on meidän kaikkien yhteisisten varojen hallinnasta.