Talous

Search

Japanin ”Abenomics” talouspolitiikka päättää 23 vuoden elvytysjakson

Avatar photo

Japani on elvyttämisen koelaboratorio. Maa on elvyttänyt talouttaan julkisen velanoton ja kulutuksen turvin jo vuodesta 1990 saakka ja julkinen velka ylittää jo 240% bruttokansantuotteesta. Nyt tähän on tulossa muutos. 

Japanilaiset alkavat 23 v tauon jälkeen maksaa veroa

Uusi talouspolitiikka on lempinimeltään Abenomics ja se saa nimensä Pääministerin Shinzō Abe:n mukaan. Viimeisimmät toimenpiteet elvytyksen lopettamiseksi ovat arvonlisäveron keväinen korotus 5% tasolta 8% tasolle ja loppuvuodeksi 2015 suunniteltu korotus 10% tsolle. Japanilaiset alkavat taas 23 vuoden tauon jälkeen maksaa veroja.

Keskuspankki ostaa Japanin valtion velkakirjat; ne eivät muille kelpaa

Veronkorotuksilla on seurauksia. Hinnat nousevat korotusten seurauksena ja niinpä hintainflaatio on jo lähes 4% tasolla. Tästä on dramaattisia seurauksia rahoitusmarkkinoille. 4% tasolla laukkaava inflaatio ja 0% korkotaso tekee korkopapereista sijoittajien inhokkeja. Japanin valtion velkapapereita ei näissä olosuhteissa osta enää kukaan muu kuin Japanin keskuspankki, jonne on jo kertynyt viidesosa kaikista Japanin valtion velkakirjoista. Toisena seurauksena inflaatio syö julkista velkaa niin, että sen määrä kääntyy laskuun luultavasti jo ensi vuonna. Velkoja inflatoidaan pois.

.

Japanin inflaatio (Lähde: TradingEconomics)

Japanin jenin arvo laskee ja hintakilpailukyky paranee

Japanin jeneissä rahojaan makuuttavat kokevat 4% inflaation raskaana. Arvosta häviää joka vuosi 4%.  Monet pyrkivät jeneistään eroon, niitä myydään ja jenin arvo laskee markkinoilla. Arvosta on hävinnyt muutamassa vuodessa 25%.  Vientiteollisuus ei ole kuitenkaan piristynyt. Teollisuus ei vieläkään luota siihen, että Japaniin kannattaisi investoida ja suuret Japanilaiset yritykset siirtävät edelleen tuotantoaan ulkomaille. Luottamuksen palauttaminen kestää 23 vuoden painajaisen jälkeen kauan.

Japanin osakemarkkinat ovat sen sijaan piristyneet. Ne ovat jeneissä mitattuna nousseet pirteästi ja dollareissa laskettunakin Japani on pärjännyt muiden mukana. Vielä ei kuitenkaan tiedä onnistuuko Abenomics muuttaamaan talouden suunnan ja onko pörssikurssien pirteys oikeutettua. 

Abenomics talouspolitiikka näyttää suuntaa Euroopalle

Japanin ikääntynyt demografinen rakenne ei lupaa hyvää. Sekin on huonojen päätösten seurausta, mutta sitä on vaikea pelkästään talouspoliittisin keinoin muuttaa eikä nopeaa muutosta ole helppo saada aikaan. Maahanmuutosta olisi apua, mutta Japanin talouselämää vaivaava perinteiden kunnioitus ja ikääntyneiden ihmisten etuasema tekevät työmarkkinasta jäykän ja maahanmuuttajia hylkivän. Yhteiskunta kunnoittaa perinteitään niin paljon, että dynaamisuus kärsii. Muutos voi kuitenkin tulla nykyisen sukupolven aikana. Irlanti on esimerkki siitä, miten 125 vuotta kestänyt (1845…1970) maastamuutto, köyhyys ja lama käännettiin 1980 luvulla kukoistukseksi ja teolliseksi menestykseksi. Pitkäkin heikko jakso on mahdollista taittaa kun tehdään oikeat päätökset.

Tapaus Japani muistuttaa erittäin paljon Eurooppaa. Siellä asiat tapahtuivat viisitoista vuotta ennen Eurooppaa ja luultavasti voimakkaampina. Siksi Japanin aloittama elvytyksen purku ja sen seuraukset ovat mielenkiintoista seurattavaa. Meillä on mahdollista oppia Japanin kokemuksista kun meillä on joka tapauksessa samanlaisia toimenpiteitä edessämme.

Avatar photo

Kai Nyman

12 thoughts on “Japanin ”Abenomics” talouspolitiikka päättää 23 vuoden elvytysjakson”

  1. Eurooppa on varmaan vielä hitaampi

    Demografiapointti on tärkeä ja siinä todellakin Eurooppa on samalla tiellä mutta hieman jäljessä. Minulla käy jopa japanilaisia hieman kateeksi sillä näyttäisi siltä että olemme onnistuneet luomaan Eurooppaan niin toimimattoman keskuspankin että toivoa ei kovin paljon ole. Mielenkiintoistahan tässä on että eteläinen Eurooppa ei ole se ongelma, vaan Saksa, jonka valta unionissa on niin suuri että se johtaa aivan käsittömättömän katastrofaaliseen talouspolitiikkaan ja ennenkaikkea keskuspankkipolitiikkaan. Tuollaisesta japanityylisestäkin asioiden ymmärtämisestä ja reagoimisesta saa täällä vain unelmoida. 

     

    Euroopan keskuspanki omaisuusvakuudellisten arvopaperien ja katettujen joukkolainojen osto-ohjelmat ovat minimaaliset. Viikkotahti oli 1.7Mrd€ eli kuukaudessa. Vertailukelpoinen luku on 8.5Mrd$ kuukausitasolla, kun FED:llä QE liikkuu 15 miljadin taalan tasolla. Parhaimmillaan FED liikkui 85 miljardissa ja Japanissa vauhti on ollut noin puolet tästä, mutta kansantalouskin on pienempi.  ECB ei lotraa, se liruttaa kuin eturauhaspotilas.

    1. Samaa mieltä

      Olen Juntusen kanssa, EKP:n toimet ovat aivan riittämättömät ja ennen kaikkea Saksan vastustuksen vuoksi.

      Se ero sentään Euroopalla on Japaniin, että pankkisektoria siivotaan, mitä Japani ei tehnyt. Se on oleellinen osa Japanin pitkää deflaatio-stagnaatio-yhdistelmää.

      Heikki

  3. Opit

    >>Meillä on mahdollista oppia Japanin kokemuksista

    Eli mitä voimme jälkiviisaana sanoa: mitä Japanin olisi pitänyt tehdä, että tuo lamaannuksen aika olisi jäänyt lyhyemmäksi tai vaisummaksi = eli mitä euroopassa pitäisi nyt tehdä jos toimenpiteet perustettaisiin Japanin historian opetuksiin?

    1. Pari reseptiä

      Jälkiviisastelua Japanin talouspolitiikasta. Nämä ehkä olisivat auttaneet:

      1. Agressiivinen työmarkkinan avaus työperäiselle maahanmuutolle, jolla oikaistaan demografiaongelmaa. Maailmassa, jossa väestö kasvaa edelleen, on hieman turha ryhtyä eläkelaboratorioksi.

      2. Aktiivinen keskuspankkipolitiikka. Rahan painaminen, jolla valuuttakurssi alas ja kilpailukyky paranee. Teollisuudesta on poistunut työpaikkoja heikenneen kilpailukyvyn takia, jotka eivät ikinä palaa.

      3. Pankkisektorin siivous ja uudistaminen.

  4. Japanilla menee hyvin!

    Japanilla menee hyvin jos vertaa Suomeen. Japani on kärsinyt huonoista kotimarkkinoista liiallisen säästämisen vuoksi. Mutta Japanin valtiolla ei ole yhtään velkaa vieraassa valuutassa.

    http://www.piksu.net/keskustelunaihe/japani

     

  5. Japanilla menee hyvin!

    Japanilla menee hyvin jos vertaa Suomeen. Japani on kärsinyt huonoista kotimarkkinoista liiallisen säästämisen vuoksi. Mutta Japanin valtiolla ei ole yhtään velkaa vieraassa valuutassa.

    http://www.piksu.net/keskustelunaihe/japani

     

    1. Minun mielestä

      tuo aspekti ei loppujenlopuksi ole kovin olennainen.

      – onhan meilläkin oma valuuttamme euro. Olemme velkaantuneet tässä omassa euro valuutassamme. Kukaan ei meitä eurooppalaisia määräile meidän rahapolitiikassamme. Voimme ihan itse siitä päättää.

      – Kalifornian kassakriisi viime vuosikymmenellä oli ihan raju asia mitattuna verojenkorotuksilla, julkisen sektorin irtisanomisilla, yms kriisiytysaste mittareilla. Kalifornia velkaantui samaan tapaan omassa valuutassaan kuin mekin velkaannumme. Siellä on kuitenkin yhteiset bondit ja tiukempi valuuttaunioni, mutta silti ihan samalla tavalla kriisin kautta jouduttiin toipumaan kuin mekin.

      – mielestäni tuo tämänpäivän artikkeli osoittaa omassa valuutassa velkaantumisen autuuden vääräksi: mistä löytyy se tampio, joka rahoittaa alijäämää. Kaikki poistuvat paikalta kun pitää maksaa. Keskuspankki voi jäädä viimeiseksi tampioksi kuten Japanissa. Kuitenkin ihan viimeiseksi jää korkea inflaatio, jonka haitat ovat sitten lopulta suuremmat kuin tämän setelirahoituksen hyödyt.

      Mielestäni omassa valuutassa velkaantuminen on vain piirunverran parempi asia kuin vieraassa. Taidettiin käydä tämä saman keskustelun lyhyt versio Toto-esityksesi yhteydessäkin….

       

      1. Ei Japanista pois haluta

        Japanista poismuutto on 0,6 ihmistä/1000. Se ei ole paljon ja ainakaan se ei ole räjähtänyt tuon velkaantumisen vuoksi. https://www.iom.int/cms/japan

        Suomesta tuo siirtolaisuus on kolminkertaista https://www.iom.int/cms/en/sites/iom/home/where-we-work/europa/european-economic-area/finland.html

        Ja lähes kaikkialta tuo on suurempaa kuin Japanista.

        Euroopassakin keskuspankki rahoittaa valtiot. Vai kuinka voit muuten kuvitella tämän korkokäyrän?

        http://www.bloomberg.com/markets/rates-bonds/government-bonds/germany/

         

         

      2. Ei japani ole Suomi

        Japanilla ja Suomella on paljon eroavaisuuksia. Ensiksi Japanin naapurimaat ovat maailman nopeiten kasvavia alueita ilmeisesti seuraavat vuosikymment. Suomen lähialueet ovat taas taantuvia. Japani on myös alueen johtava tai ainakin yksi johtavista talouksista. Suomi ei sitä todellakaan ole, vaan me olemme pieni maa syrjässä jossakin. Ja ei meidän ikärakennekaan ole samanlainen:

        Meillä ei ole kuin yksi väestöpiikki tuossa 60-64 vuotaissa. Japanissa on sama piikki, mutta siellä on myös toinen 35-39 vuotiaissa. Japanissa on myös alle kouluikäisiä huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Mielestämme aikapaljon oiomme mutkia jos pidämme Japanin ja Suomen tilannetta samanlaisina. 

      3. Missä jätti-inflaatio?

        "Keskuspankki voi jäädä viimeiseksi tampioksi kuten Japanissa. Kuitenkin ihan viimeiseksi jää korkea inflaatio, jonka haitat ovat sitten lopulta suuremmat kuin tämän setelirahoituksen hyödyt."

        Keskuspankki jäänee varmaan viimeiseksi, mutta onko se tamppio? Yhdysvaltojen ja Brittien talous on kasvanut ihan eri tavalla kuin euroalue, ja molemmat ovat setelirahoittaneet reippaasti, etenkin USA. Silti inflaatio ei ole yltänyt edes Fedin tavoitteeseen. Setelirahoituksesta tietysti pitäisi periaatteessa seurata voimakas inflaatio, mutta miksei se toteudu tosielämässä?

        Heikki

Comments are closed.

Related Posts