Edullisinta metsämaata saa Etelä-Pohjanmaalta
Metsäsijoituksen pitkän aikavälin tuottoon vaikuttaa eniten maapohjasta maksettu hinta. Maapohjalla on ilmaston takia erilainen metsätaloudellinen arvo eri puolilla Suomea. Tunturipaljakasta ei kannata maksaa samaa kuin nopeakasvuisesta etelän metsästä.
Kasvukauden pituus vaikuttaa metsän kasvuun
Metsätaloudellinen arvo korreloi Suomessa erittäin hyvin kasvukauden pituuden kanssa. Metsää kasvaa siellä, missä kasvukauden pituus ylittää 115 vuorokautta. Kun paikkakunnan keskimääräisestä kasvukaudesta vähentää 115 saa suhdeluvun, joka kuvaa alueen vuosittaista metsänkasvua (ilmatieteen laitoksen kaasvukausikartan perusteella laadittu metsän vuosittaista kasvua kuvaava kuva vasemmalla).
Maapohjasta kannattaa oheisen kartan mukaan maksaa Oulu – Kajaani – Lieksa linjan tasalla suurin piirtein puolet siitä mitä aivan parhaimmilla paikoilla. Ero on hätkähdyttävä. Metsä näyttää pikaisesti katsoen samalta Iisalmessa ja Raaseporissa, mutta silti vuosittaisessa kasvussa on merkittävä ero.
Etelä-Pohjanmaa on edullista aluetta
Missä päin Suomea metsämaan pohja on edullisinta, jos metsän ilmastollisen sijainnin ottaa huomioon? Erot ovat yllättävän pieniä. Metsään sijoittavat arvioivat metsän vuosittaisen kasvun merkittävänä maapohjan hintaan vaikuttavana tekijänä ja niinpä metsän kasvusta maksettu hinta asettuu aika lailla samalle tasolle joka puolella Suomea. Paljon puhuttu etelän hintalisä on suurelta osin myyttiä, joka selittyy aidosti paremmalla metsän kasvulla ja nopeammalla hakkuukierrolla. Hyvästä maapohjasta kannattaa maksaa ja siitä myös joutuu maksamaan.
Alla olevassa kuvassa on metsän mediaanihinta maakunnittain. Pohjois-Karjalassa metsämaasta maksetaan puolet siitä mitä Varsinais-Suomessa ja Uudella maalla. Hintaero selittyy suurelta osin metsän vuotuisella kasvulla. Muita edullisempia alueita näyttäisivät tämän perusteella olevan Ahvenanmaa ja Pohjanmaan maakunnat. Ahevenanmaan edullinen hintataso aiheutuu pitkistä etäisyyksistä puunjalostusteollisuuteen ja paikallista maanomistusoloista – vain maakunnan vakituiset asukkaat saavat omistaa kiinteistöjä. Kymenlaakson ja Saimaan alueen korkealta näyttävä hintataso selittyy jalostavan teollisuuden läheisyydellä ja toisella ilmastollisella tekijällä, kesän lämpösummalla. Keski-kesän lämpösumma ja helteet ovat itäisessä Suomessa läntistä maata korkeampia ja sillä on vaikutusta myös metsän kasvuun.
Metsäkauppojen mediaani hehtaarihinta v 2013 (Lähde: Maanmittauslaitoksen kauppahintatilasto)
hinnasta?
Nuo hehtaarihinnat siis kai tarkoittavat pelkkää maapohjaa ilman puustoa?
Heikki
Mediaanihinnoissa on puusto mukana
Kyllä noissa hinnoissa on myös puusto mukana. Hintoja ilman puustoa ei valitettavasti ole saatavilla.
maa taitaa tulla melkein kaupan päälle
Ilmeisesti noissa paloissa joita myydään ei sitten ole kovin paljon hakkuukelpoista puustoa, koska päätehakkuussa hyvästä tukkimetsästä saa nykyhinnoin noin 50 e kuutiolta ja hakattavaa on jotain 200-300 kuutiota hehtaarilla. Hyvästä tukkimetsästä saa siten myyntituloa päälle 10 000 e hehtaarilta. Kuitupuusta saatava hinta on paljon alhaisempi kyllä, nyt jotain alla kahdenkympin.
Heikki
Virosta taitaa saada ostaa myös hakkuukelpoisia palstoja
Noinhan se taitaa mennä. Olen joskus seuraillut noita myytäviä palstoja ja havainnut:
En ole vielä uskaltautunut ostoksille eikä minulla ole mökkipalstaa kummempaa.
Virosta saa palstoja, joilla on puustoa liiankin kanssa – riukuja kasvavaa tiheää metsää, jonka harvennukset on jäänyt tekemättä, mutta jonka maapohja on mitä oivallisinta. Siellä ei taida olla kummempaa metsäteollisuutta, jonne sen puuston myisi. En ole keksinyt muutakaan selitystä alhaisille hinnoille.
Kai
Keskihintoja
Toteutuneissa kaupoissa on useimmiten joukko eri kehitysvaiheissa olevaa metsää, ts osa uudistuskypsää kun osa taimikkoa tai kasvatusmetsää. Näiden hehtaarihinnoissa on suuri ero, nuo keskihinnat antavat realistisen käsityksen millä tasoilla tiloista tehdään kauppaa. Tosin varsinkin pienempien tilojen hintoja pyrkivät nostamaan erilaiset ns. virkistysarvot tai muut intohimot joita ei metsätaloudellisesti pysty perustelemaan.
Kari
Halpaa metsää löytyy Hämeestäkin
Esim. Tässä näyttäisi menevän ulosoton pakkohuutokaupassa oleva hämäläinen metsäpalsta aika edullisesti.