Epäsymmetrinen riski

Yksi tavalliset pulliaiset ja mestarisijoittajat heistä erottava asia on se miten riskiin suhtaudutaan. Suurin osa sijoittajista toimii liian usein ja tekee liian paljon päätöksiä. Mestarisijoittajat sen sijaan toimivat lähinnä vain silloin, kun mahdollisten riskien ja niillä saavutettavien tuottojen suhde on epäsymmetrinen. Toisin sanoen odotettavissa olevat tuotot ovat paljon suuremmat verrattuna mahdollisiin tappioihin. Otetaan tästä yksi esimerkki: Warren Buffett osti aikoinaan Washington Postin osakkeita pörssistä joka laski koko yrityksen hinnaksi 100 miljoonaa dollaria. Sijoituspäätöstä tehdessään hän oli laskenut yrityksen omistamien paikallistelevisioverkkojen ja lehden arvoksi 400 miljoonaa. Toisin sanoen, hän oli laskenut riski/tuottosuhteen olevan yhden suhde neljään. Tällä epäsymmetrisellä riskillä hän on tehnyt Berkshirelle monta miljardia vuosikymmenien saatossa.

 

Edellämainittuja mahdollisuuksia ei tietenkään tule jatkuvasti eteen. Vielä vähemmän meille tavallisille pulliaisille. Meillä kun ei välttämättä ole mahdollisuuksia ostaa kokonaisia yrityksiä tai myydä niiden omaisuutta. Me voimme sen sijaan ostaa pörssiyritysten osakkeita, kun niiden hinnat ovat tippuneet reilusti alaspäin. Harva meistä jaksaa odottaa vuosia tällaisia mahdollisuuksia, vaikka niitä kyllä tulee. Laskukausina epäsymmetristen riskien löytämisen mahdollisuudet moninkertaistuvat. Kärsivälliset keräävät jossain vaiheessa huipputuotot. Suurin osa ei vain yksinkertaisesti jaksa odottaa riittävän pitkään.

 

Yksi epäsymmetrinen riski voisi olla valtionlainojen lyhyeksimyyminen, mutta tällöin taistellaan keskuspankkeja vastaan ja niitä vastaan on lähes mahdotonta pärjätä. Käytännössä tähän tarvitaan aika paljon enemmän pääomia kuin mitä ainakin minulta löytyy ja paljon kärsivällisyyttä. Valtionlainojen lisäksi voi taitavalla seulonnalla löytyä myös yksittäisiä osakkeita maailmalta. Yksi tapa päästä osalliseksi epäsymmetrisestä riskistä on sijoittaa monen vuosikymmenen ajan kuukausittain pienikuluisiin osakeindeksirahastoihin ympäri maailmaa. Ainakaan viimeisen parinsadan vuoden ajalta ei löydy monen vuosikymmenen ajanjaksoa, jossa osakekurssit olisivat laskeneet putkeen ympäri maailmaa. Tällä tavalla sijoittaessa pääset osalliseksi maailman tulevasta kehityksestä ja todennäköisyys rahojen menettämiseen on pieni.

 

Taloustieteilijät mittaavat osakeriskiä lähinnä volatiliteetilla eli osakkeiden hintojen heilunnalla Tämä tapa mitata riskiä on jo pelkästään maalaisjärjelläkin ajateltuna väärä. Ainakin minun on vaikea ymmärtää miten esimerkiksi Koneen tai jonkin muun yrityksen osake voi olla riskisempi sen hinnan ollessa 35€:n paikkeilla kuin yli 40€:n. Tähän löytyy tietysti selitys, kun rääkkää tilastomatematiikkaa riittävän pitkään. Itse näen volatiliteetin lähinnä kärsivällisen sijoittajan hyvänä ystävänä, mutta taidan olla enemmänkin poikkeus. Epäsymmetristä riskiä joudumme odottamaan keskimäärin vuosia. Viime vuosina vastaavien mahdollisuuksien löytäminen on ollut äärimmäisen vaikeaa enkä odota muutosta ennen kuin keskuspankit lopettavat likviditeetin lisäämisen markkinoille.

 

Mistä sinä löydät tällä hetkellä epäsymmetristä riskiä sisältäviä sijoituskohteita?

 

Hyvää viikonjatkoa!

 

-Tommi T

3 thoughts on “Epäsymmetrinen riski

  1. Joku on tainnut humaltua hienoista käsitteistä

    Joku on tainnut humaltua hienoista käsitteistä. Näille on ihan suomalaiset käytännössä toimivat vastineetkin.

    "Osta halvalla ja myy kalliilla"

    "Sijoita jos voit voittaa enemmän kuin hävitä"

     

    Tietysti on hienompaa jos baarissa sanoo "Divestoin positioni arbitraasin poistuessa, koska risk/reward ratio ei enää ole edullinen epäsymmetrisen riskin korrelaation vähetessä TLT:n 30-päivän EMAan ."

     

    PS. Epäsymmetristä riskiä on tarjolla kaiken aikaa vaikka kuinka paljon kaiken kokoisille salkuille. Sen huomaaminen reaaliajassa on vaikeaa, mutta historiasta ne on helppo osoittaa.

  2. Seksikäs osake on petollinen – siinä on rupsahtamisen vaara

    Minä olen yrittänyt hyödyntää epäsymmetristä riskiä omassa sijoitustoiminnassani:

    • vältän osakkeita jotka ovat "hype" tilassa ja kaikkien huulilla (niissä on yleensä eniten laskuvaraa sitten kun seksikkyys rupsahtaa)
    • ostan niitä jotka ovat tulokseen ja liikevaihtoon nähden aliarvostettuja
    • ostan niitä maaindeksi ETF rahastoja, joita jostain syystä kauhistellaan tai parjataan julkisuudessa (ne ovat yleensä aliarvostettuja)

    No – miten on mennyt?  Ajoittain menee hyvin, mutta ei aina. Joskus huono maa tai huonoksi arvostettu osake on ollut hyvästä syystä halpa. Sen arvostus putoaa edelleen yhä alaspäin. Joskus ihmettelee miten noin halvalla voi saada.

    Mutta riskejä joutuu sietämään jos haluaa ostaa edullista. Keskimääräisiä yli 10% /vuosi  "earnings per stock value" tuottoja saa tänä päivänä seuraavista pörsseistä: Venäjä, Korea, Turkki, Kreikka, Kiina, Egypti. Saa totuttautua poukkoilevaan menoon kun noihin rahojansa laittaa.  Kaikkiin katastrofireikiin ei kannata rahojaan laittaa.

    1. Epäsymmetrinen riski

      Epäsymmetrinen riski tai hienommin asymmetrinen riski eivät ole ilmiöinä tästä maailmasta. Jos minulla on 10 miljoonaa rahaa, niin se että häviän kaiken (10 miljoonaa) tai voitan 10 miljoonaa eivät ilmiöinä vaikuta yhtä hyviltä. 10 miljoonan häviäminen tuntuu pahemmalta kuin 10 miljoonan voitto. Kaikkien säästöjeni häviäminen vaikuttaisi elämisentyyliini, mutta säästösummani tuplaaminen ei vaikuta elämisentyyliini. Tämän riskinkokemisen epäsymmetrisyyden vuoksi järkevä sijoittaja sijoittaa ylivarovaisesti. Edes tuo Buffetin nelinkertainen voittomahdollisuus ei korvaa tuota tappiota. Ainoa asia millä tuota pitää korjata on sijoittaa ylihajautetusti ympärimaailmaa ja kaikkiin omaisuusluokkiin.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen