Eri osakevälittäjien erityiset seurantatyökalut

Sijoittaminen

Välittäjiä vertaillessa tyypillisimmin puhutaan hinnastosta. Se onkin perustellusti yksi keskeisimpiä tekijöitä osakevälittäjän valinnassa. Merkityksellisiä ja jossain määrin esilletuotuja tekijöitä on myös mm. se, toimittaako välittäjä automaattisesti tiedot verottajalle, onko mahdollisuutta valuuttatiliin tai erilliseen sijoitusluottoon sekä toisaalta välittäjän tarjoaman kaupankäyntialustan yleinen käytettävyys. Harvemmin olen kuitenkaan nähnyt keskusteltavan välittäjän tarjoamista erityisistä seurantaominaisuuksista, joita muilta välittäjiltä ei ainakaan yleensä löydy.

Esittelen tässä jutussa NordnetinDegiron ja Nordean osalta yhden kustakin palvelusta löytyvän, mielestäni hyödyllisen seurantatyökalun, jota ainakaan tämän kolmikon muut välittäjät eivät tarjoa.

Nordnet ja salkun kehityksen seuranta

Aloitetaan ominaisuudesta, joka on luultavasti parhaiten tunnettu. Nordnet tarjoaa sijoitusten tuottokehitystä kuvaavan käyrän, jota voi vertailla haluamaansa indeksiin, mistä näkyy esimerkki alla:

Nordnetin tuottoseurantakäyrä
Järjestelmä ottaa huomioon tililtä tehdyt nostot ja tilille tehdyt talletukset niin, että niiden vaikutus suodatetaan pois kurssikäyrästä, minkä ansiosta käyrä toimii nimenomaan suhteellisen tuoton kuvaajana. Käyriä voi myös tarkastella sekä kaikkien salkkujen tai vain yhden salkun osalta. Salkkuraporttien kautta voi myös palata tarkastelemaan kehitystä haluamallaan aiemmalla aikavälillä, kuten vaikka edeltävän kalenterivuoden aikana.
Kaikkia erikoistilanteita kuten ainakin joitakin osakeanteja Nordnetin järjestelmä ei aina tunnu käsittelevän täysin oikein (näin oli tilanne ainakin vuoden 2020 Bilotin osakeannin kohdalla), mutta tästä huolimatta käyrä on mainio työkalu, kun halutaan seurata, millä aikaväleillä on onnistuttu tai millä aikaväleillä epäonnistuttu. Käyrää voi myös käyttää arvioimaan, onko osakepoiminta tuottanut tulosta, vai pitäisikö harkita indeksisijoittamista.

Degiro ja yksittäisen sijoituskohteen tuoton seuranta

Käytännössä kaikki välittäjät taitavat näyttää arvopaperikohtaisesti, kuinka paljon nykyinen hallussa oleva sijoituspositio on voitolla tai tappiolla. Tämä ei kuitenkaan kerro, miten paljonko osakeomistuksista on tullut osinkoa tai miten paljon jo myydyt erät ovat mahdollisesti tuottaneet voittoa. Degirolla löytyy muista välittäjistä poiketen kuitenkin oma kolumni myös tälle tiedolle, josta Degiro antaa seuraavan kuvauksen: ”Tämä arvo näyttää tälle instrumentille tilin avaamisen jälkeen syntyneiden realisoimattomien ja realisoituneiden voittojen ja tappioiden summan”.

Degiron ”V/T Yhteensä”-sarake.
En osannut tällaista aiemmin edes kaivata, mutta kun huomasin Degiron näyttävän tällaisen tiedon suoraan salkkunäkymässään, olen alkanut vahvasti kaivata tätä myös muilta välittäjiltä. Jo pelkästään osinkojen näkyminen mukana on hyvää lisätietoa, mutta varsinkin tilanteessa, jossa osakkeita on myös jossain vaiheessa myyty, on mukavaa ja myös hyödyllistä nähdä, miten kyseinen sijoituskohde on ihan oikeasti kokonaisuudessaan tuottanut.

 

Nordea ja yksittäisten kauppojen graafinen seuranta.

Nordealta löytyy myös ominaisuus jota ei kahdelta muulta välittäjältä näytä löytyvän. Nordealla näkee nimittäin osakekaupat osakkeen pörssikurssikäyrään sijoitettuina.

Nordea ja kauppatapahtumien graafinen seuranta

 

Muillakin välittäjillä näkee toki, mihin hintaan osakkeilla on käyty kauppaa ja milloin, mutta osakkeen kurssikäyrään sovitettuna näkee huomattavasti helpommin, miten hyvin kauppojen ajoituksessa on onnistuttu. Tällainen onnistumisten ja epäonnistumisten arviointi taas auttaa parantamaan omaa toimintaansa jatkossa.

Tässäkin ominaisuudessa on kuitenkin puutteensa. Pienempänä tekijänä on se, ympyrät eivät näytä suoraan esim. erilaisella värityksellä sitä, onko kyseessä osto- vai myyntitapahtuma. Tätä ehkä ongelmallisempi on se, että ympyröiden sijoittelu voi helposti johtaa harhaan, sillä ne piirretään aina suoraan käyrälle, joka on käytännössä epätarkka kuvaus todellisuudesta: päivänsisäiset kurssivaihtelut jäävät aina puuttumaan, vuotta pidemmällä aikajänteellä yksi graafin askel ei vastaa edes päivää, vaan viikkoa, ja 10 vuoden aikajänteellä yksi askel vastaa jo kuukautta. Varsinkin kurssiliikkeiden ollessa merkittäviä, ympyrä saattaa piirtyä siis huomattavissa määrin erilaiseen kohtaan suhteessa todelliseen kauppahintaan, ja montakin eri hintaan käytyä kauppaa saattaa näkyä käyrällä yhtenä pallona.

Jos näitä kahta puutetta tarkastellaan ylläolevan Volkswagen-esimerkin avulla, ympyröistä ensimmäinen on myyntitapahtuma ja toinen on ostotapahtuma, vaikka molemmat näkyvätkin käyrällä samanlaisina. Käytännössä myyntitapahtuma ei myöskään tapahtunut ihan niin hyvässä kohtaa kuin mitä kuvaajasta voisi päätellä (vaan 142 eurossa), mutta toisaalta taas ostotapahtuma tapahtui vielä parempaan hintaan kuin mitä kuvaajassa näkyy (82 eurossa). Siirtämällä hiiren ympyröiden päälle, näkee kuitenkin tarkat hinnat ja kauppa-ajankohdat, kuten myös saman ympyrän puitteissa mahdollisesti tehdyt useammat kaupat, joten käytännössä näillä puutteilla ei ole kovin isoa merkitystä, ellei käy todella paljon kauppaa.

Mikä ominaisuus on hyödyllisin?

Mikä näistä ominaisuuksista sitten on hyödyllisin? Asia on vähintäänkin jossain määrin tietysti mielipide- ja toimintatapakysymys. Itse kuitenkin koen, että kokonaisuuden seuranta merkitsee eniten, minkä vuoksi pidän Nordnetin seurantakäyrää selvästi hyödyllisimpänä ominaisuutena näistä kolmesta. Degiron ja Nordean ylläkuvatut ominaisuudet ovat kuitenkin myös molemmat sellaisia, mitä kaipaisin Nordnetin käyttöliittymään. On kuitenkin vaikea sanoa, kumpaa niistä pitäisin tärkeämpänä. Degiron kokonaistuottokolumnista saattaisi olla säännöllisempää iloa, mutta Nordean tapa näyttää kauppatapahtumat graafilla voisi ehkä helpommin vaikuttaa myös omaan toimintaan ja olla sitten hyödyllisempi.

Jos luit tämän jutun, kuulisin mielelläni, onko näitä ominaisuuksia mahdollisesti jollain muulla käyttämälläsi välittäjällä. Tai onko jotain muita erityisiä ominaisuuksia, joita itse arvostat jollakin osakevälittäjällä tai mitä kaipaisit pääasiallisen osakevälittäjäsi tarjoamaan työkalupakkiin?

osakevälittäjät vertailu

3 thoughts on “Eri osakevälittäjien erityiset seurantatyökalut

  1. Käytän eniten Nordnettiä.

    Olen huomannut samoin kuin sinä, että kaupankäyntipalkkion ei tarvii olla aivan kaikkein alhaisin, jos työkalut salkun seurantaan ovat hyvät ja jos niitä työkaluja osaa käyttää.

    Nordnetillä käytän joka päivä tuota salkun kokonaisuuden seurantaa. Sen lisäksi käyn toisinaan läpi yksittäiset omistamani osakkeet ja tarkistan paljonko niiden kurssitaso on voittanut/hävinnyt indeksille viimeisen kolmen kuukauden aikana.
    Valmet oli tänään pudonnut kuutisen prosenttia ja syy selvisi kun klikkasin valmetin tunnusta salkussani ja näkymästä löytyivät viimeiset Valmetia koskevat uutiset.

    Tarkistan aina muutamia asioita kun olen ostamassa osaketta: liikevaihdon kehityksen kvartaaleittain ja vuosittain sekä nettovoiton ja p/e luvun kehityksen viimeisten vuosien/kvartaalien aikana. Näihin käytän piksun palvelua sekä joskus Börsdata tai Koyfin palveluita. Olen tottunut katsomaan nämä jutut muualta kuin välittäjän palvelusta.

    1. Kiitos kommentista!

      Selvisipä muuten itse asiassa, että toisin kuin jutussa virheellisesti kirjoitin, kyllähän Nordnetillä on näköjään tuo Nordean toiminto, se vain pitää kytkeä kuvaajanäkymästä päälle. 🙂 Ja itse asiassa Nordnetissä se on asteen parempana, koska Nordnetillä ne pisteet näkyy värikoodattuina sen mukaan onko kyse ostosta vai myynnistä. Nordnetilläkin on kuitenkin sama pieni puute kuin Nordealla, että ympyrät piirretään aina käyrälle, mikä voi isoissa kurssiliikkeissä.

      1. Uusimmassa mobiiliäpin päivityksessä (mikä taisi tulla tässä heinä-elokuun vaihteen paikkeilla) nuo osto- ja myyntipallerot tulikin mukaan myös nordnetin mobiiliversioon.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

”Jotain tarttis tehrä”

7.2.2024 Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa lausui: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On