EU:n tärkeät ulkopoliittiset kysymykset liittyvät rajanaapureihin

Maailman maat ovat taloudellisen yhteistyön osalta organisoituneet erilaisin sopimusjärjestelyin vapaakauppa-alueiksi, tulliliitoiksi ja rahaliitoiksi. Alla oleva kuva antaa liiankin yksinkertaistetun kuvan dynaamisesta ja monimutkaisesta tilanteesta. EU ja USA:n liittovaltio ovat kaikkein stabiileimpia osia tästä kokonaisuudesta.

Taloudelliset liittoumat (Lähde: wikimedia)

EU:n tärkeät ulkopoliittiset kysymykset liittyvät rajanaapureihin

Euroopan ja Suomen ympärillä on meihin vaikuttavaa dynamiikkaa:

  • Ukraina tasapainottelee Venäjän johtaman Eurasian Economic Community liiton ja EU yhteistyön välillä
  • Turkki on suuntautunut kohti EU yhteistyötä, mutta paikallisissa kulttuuripiireissä tunnetaan myötätuntoa keski-Aasian sukulaiskieliä puhuvia kansoja (Azerbaizan, Uzbekistan, Turkmenistan, Mongolia, Ulko-Mongolia, Kazakstan) kohtaan ja muutkin yhteistyön suunnat tuntuvat etsivän muotoaan.
  • Eteläinen naapurimme, Arabiliitto, on löyhä, lähinnä kielisukulaisuuteen ankkuroituva joukko keskinäisiä sopimuksia ja käytäntöjä.

Tavaroiden, palveluiden ja ihmisten liikkuvuus ovat tärkeimmät tavoitteet

Mikä olisi meidän kannaltamme järkevä kehitys? Olemme saaneet täällä Suomessakin huomata, että maantiede ei ole enää niin merkittävä tekijä kuin ennen. Tieto ja tavarata kulkevat edullisesti ja nopeasti vaikka toiselle puolelle maapalloa. Käymme nykyään kauppaa kaikkialle maailmaan ja jopa maailman suurimman ja merkittävimmän talousmahdin, EU:n, merkitys kauppakumppaninamme on pienentymässä.

Olisiko läheisempi yhteistyö johonkin suuntaan järkevää? EU:n kannalta yhteistyötä varmasti kannattaisi laajentaa, mutta Kreikan trauma on opettanut, että rahaunionin tasolle menevää yhteistyötä ei kannata rakentaa ilman kunnollisia kontrollirakenteita. Sen sijaan lainsäädäntöä kannattaa yhteinäistää siten, että tavaroiden ja palvelusten sekä lopuksi myös ihmisten parempi liikkuvuus voi toteutua. Meillä on tästä hyviä kokemuksia sekä pohjoismaisen yhteistyön muodossa 60-luvulla että nyt EU:n osalta. Kummallakin tasolla päästiin vapaaseen liikkuvuuteen ilman suurempia komplikaatioita.

Suhde Venäjään on tärkeä meille ja muille Itämeren maille

Meidän kannaltamme on luonnollista miettiä kysymystä suhteessa Venäjään ja sen johtamaan Eurasian_Economic_Community liittoon; Venäjä on sentään Italian kokoinen talousmahti. Voisiko jokin uusi yhteistyön muoto olla molemmin puolin siunauksellista?

Kulttuurimme vetovoima on tänä päivänä vahva ja suurempi ihmisten liikkuvuus Venäjän kanssa voisi toteutua tasapuolisella tasolla ja hyödyttää siten molempia. Mutta tähän liittyy vahvoja tunnetekijöitä, joiden ylittäminen on vaikeaa, kun edes tavaroiden liikkuvuus ei aina toteudu edes alkeellisimmalla tasolla.

Meilläkin on ihan paikallisia kokemuksia tavaroiden liikkuvuutta rajoittavista esteistä. Suomi osti runsaasti puuta Karjalasta vielä 90- luvulla ja puun tuotanto muodosti tuolloin itä-Karjalan pääasiallisen teollisen elinkeinon. Tuo kauppa loppui, kun sille asetettiin esteet, itä-Karjalan taloudellinen selkäranka murtui ja viriili väestö muutti pois autioituvasta ja periferisoituvasta itä-Karjalasta. Syy ei ollut meidän, mutta katastrofi tapahtui. Ja Virossa meillä on ollut saman tapaisia kokemuksi tavaroiden liikkuvuuden esteistä meidän (EU:n) ja Venäjän välillä ja siellä meillä on kokemuksia jopa suorista internet hyökkäyksistä.

Vaikeaa tuntuu olevan yhteistyön rakentaminen vaikka siitä olisi molemminpuoleista hyötyä.

Yhteistyötä kannattaa rakentaa silloin kun se on luontevaa

Minusta meidän (EU:n) kannattaa rakentaa yhteistyötä silloin, kun se luontevasti syntyy. EU:n yhteistyö Turkin ja luultavasti myös Ukrainan kanssa sujuu. Ja myös pohjois-Afrikan demokratisoituvat maat tulevat josskin vaiheessa olemaan mahdollisia yhteistyökumppaneita. On parempi olla mukana kokomassa maailman maita yhteen kuin päinvastoin. Johtaja ja menestyjä on hän, joka kokoaa yhteen.

 

Lisää tietoa talousliitoista:   http://en.wikipedia.org/wiki/Trade_bloc

 

 

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Lisäsin kaksi uutta välilehteä:

EVA, laskee pääomien tuottojen lisäksi tunnusluvun EVAMargin. Laskukaava löytyy Info-välilehdeltä. Lisätietoja tästä kaavasta

https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/comparing-performance-when-invested-capital-is-low#

Earnings_Season, yhteenveto tuloskaudesta.

 

 

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com