Tiina Helenius Handelsbankenin Turun Linnankadun konttorissa

Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius alusti Naantalissa 9.6.2010 maailmantalouden näkymistä.

Suurimmassa osassa esitystään Helenius keskittyi Eurooppaan ja nimenomaan euroalueeseen, jonka tilaa hän kuvasi "aneemiseksi". Euron kriisi ei ole millään tavalla ohi, kun tukipaketista huolimatta Kreikan luotot hinnoitellaan edelleen huomattavasti kalliimmiksi kuin esim. Saksan valtionlainat.

Ongelmien perimmäisenä syynä Helenius pitää sitä, että jo finanssikriisin alkaessa 2007 G7-maat olivat raskaasti velkaisia. Finanssikriisin aikaiset elvytystoimet ja äskettäinen Kreikan tuki herättävät markkinoilla epäluottamusta siihen, voidaanko ja halutaanko Etelä-Euroopan heikkoja kansantalouksia tukea riittävästi. Asiaa ei mitenkään paranna kehittyneitten maitten ikärakenne, jolloin terveydenhoitomenot kasvavat ja huoltosuhde heikkenee.

Rahaliiton ongelmana Helenius näkee sen, että Välimeren heikot kansantaloudet saattoivat pitkään ottaa velkaa halvalla korolla juuri yhteisvaluutan takia. Likviditeetin nousu kohdistui rakentamiseen, nosti palkkatasoa tuottavuuteen verrattuna, jolloin kilpailukyky heikkeni. Samaan aikaan Saksa jopa lisäsi omaa kilpailukykyään.

Tiina Helenius Handelsbankenin Turun Linnankadun konttorissa

Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius alusti Naantalissa 9.6.2010 maailmantalouden näkymistä.

Suurimmassa osassa esitystään Helenius keskittyi Eurooppaan ja nimenomaan euroalueeseen, jonka tilaa hän kuvasi "aneemiseksi". Euron kriisi ei ole millään tavalla ohi, kun tukipaketista huolimatta Kreikan luotot hinnoitellaan edelleen huomattavasti kalliimmiksi kuin esim. Saksan valtionlainat.

Ongelmien perimmäisenä syynä Helenius pitää sitä, että jo finanssikriisin alkaessa 2007 G7-maat olivat raskaasti velkaisia. Finanssikriisin aikaiset elvytystoimet ja äskettäinen Kreikan tuki herättävät markkinoilla epäluottamusta siihen, voidaanko ja halutaanko Etelä-Euroopan heikkoja kansantalouksia tukea riittävästi. Asiaa ei mitenkään paranna kehittyneitten maitten ikärakenne, jolloin terveydenhoitomenot kasvavat ja huoltosuhde heikkenee.

Rahaliiton ongelmana Helenius näkee sen, että Välimeren heikot kansantaloudet saattoivat pitkään ottaa velkaa halvalla korolla juuri yhteisvaluutan takia. Likviditeetin nousu kohdistui rakentamiseen, nosti palkkatasoa tuottavuuteen verrattuna, jolloin kilpailukyky heikkeni. Samaan aikaan Saksa jopa lisäsi omaa kilpailukykyään.

Euroalueen tulevaisuutta Helenius pitää hämäränä. Vastaavanlaisissa tilanteissa ei aiemmin ole selvitty ilman devalvaatiota. Euron oletetaan edelleen heikkenevän ja korkotason pysyvän alhaisena pitkälle ensi vuoteen.

Esityksensä lopuksi Helenius vastasi laajasti ja asiantuntevasti pariin yleisökysymykseen.