Suomessa osataan patentoida

Suomessa osataan patentoida ja suojata IPR oikeuksia. Ja suomalaisten tekemien patenttien määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvanut ripeästi, voimakkaammin kuin patenttien määrä maailmassa. Meistä on tullut IPR oikeuksien osaajia.

Suomalaisten jättämät patenttihakemukset kaikenkaikkiaan (Lähde: wipo)

Patenttianomusten lukumäärä (alla oleva käyrä) on maailmalla kasvanut suurin piirtein samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa. Patentit ja IPR oikeudet ovat merkittävää liiketoimintaa mutta varsinainen kasvuala se ei ole. Patenttien merkitys näyttää kuitenkinn pitävän pintansa ja niiden merkitys säilyy. 

Maailman patenttihakemukset kaikenkaikkiaan (Lähde: wipo)

 

Hyvä keksintö ei vielä varmista menestyvää liiketoimintaa

Suomalaiset pärjäävät kansainvälisessä vertailussa kaikenkaikkiaan hyvin. Olemme patenttianomusten määrässä mitattuna edellä monia talousmahteja kuten esimerkiksi Australiaa. Varsinaisia patentoinnin suurvaltoja ovat Japani ja Korea, joissa tehtaillaan patentteja enemmän kuin missään muualla. Mutta liiketoimintaan tarvitaan patentoidun keksinnön lisäksi myös hyvin organisoitu valmistus, markkinointi, huolto ja monia muita toiminteita. Pelkkä keksintö ei vielä riitä maailmanmenestykseen. Korean hyvä taloudellinen kasvu on osoitus myös muiden asioiden osaamisesta, mutta Japanissa keksintöjen hyödyntäminen osataan huonosti.

 

Suomalaisten tekemien patenttihakemusten määrä suhteessa muihin kansalaisuuksiin (Lähde: wipo)

 

Patentti on yhteiskunnan takaama monopoli

Patentti on yhteiskunnan takaama monopoli tietyn keksinnön hyödyntämiseen. Patentit ja mallisuojat varmistavat, että keksijä saa työnsä tuloksiin järkevän mittaisen yksinoikeuden. Kannattaa tutkia ja kehittää kun voi luottaa, että vaivasta voi saada ansaitsemansa palkan. Patentit ovat aivan välttämättön osa liiketoimintaa sellaisilla aloilla, joilla tuotteen kehittäminen vaatii pitkäkestoista ja kallista tutkimusta. Lääketeollisuus on hyvä esimerkki tällaisesta alasta. Mutta joillakin aloilla patentit muodostavat kilpailun esteitä tavalla, joka ei ole optimaalista. Samat patenttisäädökset kun eivät voi olla optimaalisia sellaisille aloille kuin Lääketeollisuus, jossa tuotteen kehittäminen vaatii kalliin tutkimusprosessin ja toisaalta taas internet palvelujen liiketoimintaympäristöön, jossa hyvät innovaatiot saattavat joskus syntyä varsin helpolla tavalla.

Patentin hakeminen on helppoa

Patenttien hakeminen on kohtuullisen helppoa. Monet suomalaiset yritykset käyttävät Patentti ja Rekisterihallituksen (PRH) palveluita ja on eräs tärkeä kilpaluetumme, että patenttien hakeminen on suoraviivaista. Samalla anomuksella voi anoa Euroopan laajuista tai jopa maailmanlaajuista suojaa. Eikä patentin hakeminen ja ylläpitäminen ole kallista, jos keksinnöllä on taloudellista käyttöä. Europan laajuisen patentin ylläpitäminen maksaa ensimmäisinä vuosina muutamia satoja euroja vuodessa ja kohoaa myöhemmin runsaaseen tuhanteen euroon. Suurimmat kulut syntyvät keksinnön pukemisesta patentin muotoon ja uutuustutkimuksista, mutta niihin saa tarvittaessa apua useilta patentteihin erikoistuneilta toimistoilta.

Keksinnön hyödyntäminen muussa kuin omassa tuotannollisessa toiminnassa vaatii sen sijaan erikoisosaamista:

  • keksinnön maailmanlaajuinen lisensoiminen, hinnoittelu ja markkinointi vaatii asiaan omistautuneen organisaation
  • keksinnön valvominen maailmanlaajuisesti edellyttää merkittävää määrää kontakteja ja kansainvälisen liiketoimintajuridiikan osaamista

Patentteja tuottava yritys on yleensä hyvä sijoitus

Sijoittajan kannatta huomata että paljon keksintöjä tekevät yritykset ovat useimmiten hyviä sijoituskohteita. Patenttien virta on eräs osoitus yrityksessä piilevistä voimavaroista ja tahdosta innovoida.

One thought on “Suomessa osataan patentoida

  1. Patentoinnin kuluista

    Ensinnäkin erinomaista huomata, että patentteja koskevia tilastoja luetaan ja ymmärretään. Kun itse tein ensimmäisen tutkimukseni aiheesta 1985 ei aiheesta moni ollut kiinnostunut saatikka että olisi ymmärtänyt oikein.

     

    Mutta tuohon esittämääsi kustannuspuoleen on pakko tarttua. Patentointi Euroopassa on törkeän kallista verrattuna USA:han ja Japaniin. Tätä näkökulmaa on tuonut esiin mm. professori Bruno van Pottelsberghe. Linkin artikkelin sivulla 12 on vertailu, jonka mukaan kokonaiskulut patentista Euroopassa ovat 33000 € (13 maata), 17000 € (6 maata) kun vastaavan patentin kulut ovat USA:ssa ja Koreassa 6000 €, Kiinassa ja Japanissa vajaa 5000 €.

    Alalla toimivat välittäjät pyrkivä ylläpitämään käsitystä patentointikulujen kohtuullisuudesta, tässä eräs esimerkki näytetyistä matalista kuluista.

     

    Patentin saamiseen ja ylläpitämiseen liittyvien todellisten kulujen näyttämisestä on eri osapuolten välillä riidelty ja EPO näyttää poistaneen erään sivun, jossa loppuasiakaan kokonaiskulut oli esitetty.

     

    Toki on erillinen ja mielenkiintoinen kansantaloudellinen kysymys pitääkö patentin (=taloudellisen monopolin) saaminen olla helppoa ja halpaa.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com