Maan velkaantuminen tai rikastuminen ei muodostu pelkästään valtiontalouden tasapainosta, eikä edes koko julkisen talouden tasapainosta, vaan mukaan on otettava myös yksityiset ihmiset ja yritykset, jotka nekin voivat velkaantua tai vaurastua.

Alla on kuva kokonaistaseesta eli vaihtotaseen vajeesta, jossa vihreällä on ne maat, joiden tase on viimeisten 30 vuoden aikana (1980…2008) ollut positiivinen ja ruskealla ne, jotka ovat kumulatiivisesti velkaantuneet ja menettäneet taloudellista itsemääräämisoikeuttaan.  

Vaihtotaseen kumulatiivinen (1980…2008) ylijäämä (vihr) ja alijäämä (ruskea) (Lähde: wikipedia)

Huomaamme, että anglo-amerikkalaiset maat (USA, Australia, Englanti ja Kanada) ovat menettäneet taloudellista vaikutusvaltaa Kiinalle, Japanille, Saksalle ja öljyntuottajamaille. 

Euroalue on pärjännyt tässä vertailussa ihan mukavasti. Emme ole juurikaan velkaantuneet ja taloudellinen itsemääräämisemme on säilynyt. Bruttokanantuotteen kasvu vaikuttaa vaihtotaseen ohella taloudelliseen painoarvoon ja sen osalta olemme pärjänneet hieman huonommin. Tällä hetkellä Euroalueen vaihtotase on hieman positiivinen ja kokonaisuutena valuuttaunionimme pärjää siis ihan kivasti. Ei siis ihme että Euro on vahvistunut suhteessa dollariin. Tosiasiat ja kokonaistase kuitenkin lopulta määräävät kokonaisuuden.

Velalla ei voi kestävästi elvyttää

Velkaelvytyksestä on olemassa väärinkäsitys, jonka mukaan joidenkin yksittäisten instituutioiden (e.g USA:n valtion) velkaa kasvattamalla voidaan elvyttää maailmantaloutta. Tämä ei pidä paikkaansa. Yhden velka on toisen omaisuutta eikä sillä, että yksi velkaantuu, ole kokonaisuuteen merkitystä. Kyseessä on nollasummapeli, jossa toisen velka on toisen säästettävä.

Mutta älkilliset muutokset ovat myrkkyä. Tuotanto ei ehdi muuttaa suuntaansa, jos kulutuskysynnän painopiste siirtyy äkisti esimerkiksi USA:sta Kiinaan. Niinpä USA:n massiivisella velkaelvytyksellä on ollut maailmantaloutta piristävää vaikutusta. Se on hidastanut muutosprosessia ja antanut talouselämälle aikaa sopeutua kysynnän muutokseen.

Kasvun tekijät

Velkaa ottamalla menettää loppujen lopuksi taloudellisen itsemääräämisoikeutensa – siitä ei ole pitkäaikaista iloa. Jos velalla ei voi elvyttää niin missä on kukoistuksen viisasten kivi?  Vanha viisaus sanoo, että kasvun tekijät syntyvät koulutuksesta, tieteestä, yhteiskunnan parmmasta organisoitumisesta, uusista teknologioista, yhteiskunnan säännönmukaisuudesta ja tietenkin uusista cooleista palveluista. Mutta tämä viisaus on niin kovin helppo unohtaa.