Perusasioilla ja itsekurilla kilpailukykyiseksi, onnitteluni Saksa!

Maailmantaloudessa on palattu aikaan, joka ei tarjoa yrityksille eikä maille ilmaisia lounaita. 1980-luvun lopulta alkanut kehittyvien markkinoiden kasvun positiivinen vaikutus on päättynyt ja kääntynyt itse asiassa negatiiviseksi sitä mukaan kun kehittyvät markkinat Kiinan johdolla tuottaa lisää kilpailevia yrityksiä synnyttäen globaalin hyperkilpailun eri toimialoille. Hyperkilpailu syö yritysten kannattavuuden, mikä puolestaan alentaa mm. osakkeiden tuotto-odotuksia. Kasvun, kannattavuuden ja vakavaraisuuden toimiva tasapaino on tänään haasteellinen tehtävä niin yritys- kuin julkistaloudessa.

Globaalin talouskasvun vaimenemisen ja velkarahoitteisen taloudenpidon seurauksien myötä olemme palaamassa mielikuvataloudesta reaalitalouteen, jossa järkevyys, ahkeruus ja sitoutuminen ovat kilpailukyvyn perusta. Reaalitaloudessa Saksa on maailman kilpailukykyisin maa. Juuri julkistetun tilaston mukaan Saksan teollisuustilaukset kasvoivat huhtikuussa vuositasolla 10,5 prosenttia. Samanaikaisesti Daimler raportoi valmistaneensa ja toimittaneensa enemmän henkilöautoja kuin koskaan aiemmin historiansa aikana. Aiemmin tänä vuonna BMW on liputtanut hurjia kasvu- ja kannattavuuslukuja.

Saksalaisella laadulla on kysyntää Aasiassa. Saksalaiset yritykset ovat luoneet kestävän maailmanlaajuisen brändiaseman niin investointi- kuin kuluttajahyödykkeissä. On yleisesti tunnettu asia, että saksalaiset ovat erittäin kustannustietoisia, mikä edesauttaa yritysten kustannusinnovatiivisuutta. Saksalainen arvostaa saksalaista tekemistä ja uskoo sen paremmuuteen. Yhdistettynä Saksan valtion tukeen työ- ja palkkajoustojen kansalaiselle aiheuttamien negatiivisten vaikutusten kompensoinnissa on Saksan työllisyys- ja tulotaso saatu pidettyä hyvänä.

Meidän Suomen kansalaisten, poliittisten ja taloudellisten päättäjien sekä suomalaisten yritysten olisi syytä ottaa esimerkkiä Saksan asenteesta ja tekemisestä pitää maansa ja kansalaisensa kilpailukykyisenä ja hyvinvoivana globaalin talouden alati kasvavassa myrskyssä.

2 thoughts on “Perusasioilla ja itsekurilla kilpailukykyiseksi, onnitteluni Saksa!

  1. Onko (Saksan) kilpailukyky autuaaksi tekevä asia

    Saksaa on tullut tavaksi kehua hyvästä taloudenpidosta. Onko kyse samasta nopeasti vaihtuvasta kehumiskohteesta kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut vuorollaan Australia, Irlanti ja Tanska (muistini mukaan). Kukin näistä maista oli hetken EVA:n, EK:n ja talouslehtien esimerkkinä hyvin hoidetusta taloudesta.

    Kun jokin aika sitten IMD International Institute for Management Development julkisti vuoden 2011 kilpailukykymittarinsa tulokset katselin IMD:n mittarilla jotain ennustearvoa talouskasvun kanssa.

    Siinä yhteydessä tarkastelin OECD:n tilastojen valossa eri maiden BKT kasvulukuja ja myös kasvulukujen hajontoja.

    IMD kilpailukykymittarissa on 59 maata ja arvostuskriteereitä on 331.  Tässä listauksessa Saksa on sijalla 10 ja alla on top 10 listaus:

    1. HONG KONG

    1. USA

     

    3. SINGAPORE

    4. SWEDEN

    5. SWITZERLAND

    6. TAIWAN

    7. CANADA

    8. QATAR

    9. AUSTRALIA

    10. GERMANY

     

    Mutta kilpailukyvyn tuloksissa, BKT kasvutilastossa esim. vuosilta 1996-2009 paljon kehuttu Saksa on sijalla 35 ja kärkimaat ovat:

    Country name

    BKT kasvu %

    China

    9,8

    India

    7,0

    Singapore

    5,6

    Estonia

    5,1

    Lithuania

    4,8

    Malaysia

    4,6

    Poland

    4,4

    Korea, Rep,

    4,2

    Luxembourg

    4,0

    Russian Federation

    3,8

     

    Pekka

    1. Kiitos hyvästä kommentista

      BKT kasvun osalta pitää huomioida, että kehittyvät maat ovat luonnollisesti kärkisijoilla. Lisäksi Saksaa painoivat pitkään yhdistymiseen liittyvät haasteet, joten Saksa yhtenäisenä ja ulospäin suuntautuneena entiteettinä on ollut olemassa vasta vähän aikaa. Saksalaista yrityskulttuuria jonkin verran tuntevana voin todeta, että innovatiivinen kasvun aika ei ole omiaan saksalaisille, vaan heidän luontaiset vahvuudet tulevat esiin, kun pelataan haasteellista, "ahdasta" peliä, kuten on tilanne nyt maailman taloudessa ja markkinoilla. Historialliset "Lebensraum"-haaveet eivät ole toteutuneet, joten saksalaisten kesken on ollut kova kilpailu elämän eri alueilla. Tällainen kilpailu "jalostaa" yksilöitä ja organisaatioita menestymään tämän hetken globaalissa hyperkilpailussa.

Comments are closed.

Related Posts